Esityksiä vuoden 2021 äitienpäivän kunniamerkkien saajiksi voi taas tehdä aluehallintovirastoille. Kunniamerkin voi saada 40 vuotta täyttänyt biologinen äiti, adoptioäiti tai sijaisäiti. Lasten lukumäärällä ei ole ratkaisevaa vaikutusta palkitsemiseen. Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt voivat ehdottaa palkittavia äitejä. Jos omat lapset tekevät esityksiä, tulee niissä olla vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä.

Äitienpäivän kunniamerkki, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein, myönnetään lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä ansioituneelle. Aluehallintovirastojen tiedotteen mukaan perusteluna voi olla myös laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä.

Ammatissaan kasvattajina toimiville kunniamerkkiä ei kuitenkaan ole tarkoitus myöntää.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee aluehallintovirastojen esitysten perusteella kunniamerkkiesityksen ritarikunnille. Kunniamerkit luovutetaan äitienpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Äitienpäivän kunniamerkkiesitykset tehdään Ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä. Lomakkeet toimintaohjeineen löytyvät julkishallinnon verkkopalvelusta (www.suomi.fi). Niitä voi tilata myös aluehallintovirastoista.

Äitienpäivän kunniamerkkiesitykset toimitetaan viimeistään 6.11. sen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka toimialueella saajaehdokas asuu. Akaa kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueeseen.

Äitienpäivän kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.

Kenelle yhdistys on tarkoitettu?

Toiminnan tarkoitus on kannustaa reuma- sekä muita tuki- ja liikuntaelinsairaita huolehtimaan terveydestään ja olemaan aktiivisia oman sairautensa hoidon suhteen.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?

Tietoa, taitoa ja toimintaa. Luentoja eri aiheista, käsillä tekemistä, yrityksissä, teatterissa ja matkoilla käyntejä, sekä järjestämme myyjäisiä. Jäsenille koulutetut reikihoitajat antavat hoitoja.

Miten toimintaan pääsee mukaan?

Kuka vaan voi liittyä jäseneksi kotisivujemme www.akaanreumayhdistys.fi kautta tai ottamalla rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin tai puheenjohtaja Kirsti Linnaan, puh. 040 559 7489.

Miksi kannattaa lähteä mukaan?

Jäsenmaksu vuonna 2020 on vain 16 euroa ja sillä saat 4 reumalehteä, vertaistukea, mukavaa seuraa ja joskus rahallista tukea tapahtumiin sekä mahdollisuuden osallistua Reumaliiton järjestämiin kursseihin.

Meidän yhdistys -palstalla esitellään MeNytissä mukana olevia, Akaassa toimivia yhdistyksiä.

Akaan Reunayhdistys.

Akaalaisen Luukas Rokkasen kausi frisbeegolfissa oli lyhyt ja kisoja oli vähän. Kauden parhaisiin tuloksiin kuului Viron Alutaguse Openin toinen sija, joka oikeutti USDGC 2020 (Amerikan avoimet mestaruuskilpailut) -kilpailuun, sekä kotimaisen Pro Tourin 20. sija ja 4. sija SM-kilpailussa. Koska Yhdysvaltoihin matkustaminen ei ole tänä vuonna mahdollista, toivotaan, että eurooppalaisten paikat siirtyvät ensi vuodelle.

Kangasalan avoimet frisbeegolfin mestaruuskilpailut järjestettiin lauantaina 12.9. Ranta-Koiviston viritetyllä radalla. Rata haastoi kapeine väylineen pelaajat tarkkuutta ja kiekon kontrollia vaativalla tavalla. Luukas Rokkanen nappasi odotetusti Pro Open -sarjan mestaruuden 35 heittäjän joukossa tuloksella -19 alle parin. Toiseksi heittänyt Ilkka Niemi jäi viidellä heitolla, tuloksella -14 alle par.

Linnoitus Open 2020 pelattiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Lappeenrannan Linnoituksen alueella lauantaina 19.9. Kilpailumuotona oli 2×19 väylää saman päivän aikana. Miesten avoimeen kilpailuun osallistui 83 heittäjää. Rokkanen voitti kilpailun tuloksella -17 alle parin, toiseksi tullut jäi kolme heittoa.

Luukas Rokkanen sijoittui kesän SM-kisoissa neljänneksi. Kuva: Petri Anttiroiko

Toijalan Eläkkeensaajien bocciamestaruuksista pelattiin Toijalan Sampolassa kevättalvella koronan ehdoilla. Parhaat pelaajat palkittiin yhdistyksen vietossa Sampolassa 23.9.

Naiset: 1. Eila Elijoki, 2. Sirkka Eurasto, 3. Ritva Kaivoluoto, 4. Tuula Nerama.

Miehet: 1. Reijo Reunanen, 2. Esa Sandholm, 3. Heikki Tanskanen, 4. Seet Saarinen.

Toijalan Eläkkeensaajien bocciakisojen parhaina palkittiin Eila Elijoki (vas.), Sirkka Eurasto, Reijo Reunanen, Ritva Kaivoluoto, Esa Sandholm ja Heikki Tanskanen. Kuvasta puuttuvat Tuula Nerama ja Seet Saarinen. Kuva: Pentti Railovesi

Pirkanmaan koronaepidemia on THL:n luokituksen mukaisesti kiihtymisvaiheessa. Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä suosittelee sen vuoksi koko maakunnassa kasvomaskien käyttöä tilanteissa, joissa turvavälien pitäminen ei ole mahdollista.

Maakunnan alueella kasvomaskia suositellaan käytettäväksi muun muassa joukkoliikenteessä, kulttuuri- ja urheilutapahtumissa eli esimerkiksi teattereissa, konserteissa, musiikkiesityksissä ja jääkiekko-otteluissa sekä muissa urheilutapahtumissa, uskonnollisissa tilaisuuksissa sekä ulkotapahtumissa, jossa ei voi pitää riittävää etäisyyttä.

Lisäksi maskia käytetään sairaanhoitopiirin elokuussa julkaiseman kasvomaskisuosituksen mukaisesti koronavirusnäytteeseen mennessä, ulkomailta riskimaista palattaessa sekä omaehtoisen karanteenin aikana julkisella paikalla välttämättömissä asioissa liikuttaessa.

Tässä vaiheessa epidemiatilannetta ei vielä ole tarvetta laajentaa maskin käyttöä toisen asteen oppiaitoksiin. Koululaisten tartunnat ovat olleet peräisin vapaa-ajalta.

– Koulu ja päiväkoti ovat toistaiseksi Pirkanmaalla turvallisia paikkoja, kunhan ei mennä kumpaankaan sairaana, tähdentää alueellisen pandemiaohjausryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Juhani Sand sairaanhoitopiiristä kertoo tiedotteessa.

Noin puolessa Pirkanmaalla syksyn aikana todetuista tartunnoista tartunnan lähde on tiedossa. Aikavälillä 17.8.–27.9. on todettu 165 uutta koronatapausta. Sadasta tunnetusta tartunnasta 23 on saatu perheiden sisältä, 23 työpaikalta, 15 koululaisilla varsinaisen koulutyön ulkopuolelta, 13 opiskelijoiden vapaa-ajan yhdessäolosta, 12 hoitolaitoksesta ja viisi yökerhoista. Pienillä lapsilla ei ole todettu yhtään tartuntaa.

Gospelin lauluntekijäklubi Loimu kokoontuu koronatauon jälkeen sunnuntaina 4.10. kello 15 ensimmäistä kertaa Akaan kirkossa. Aiheena on enkelit eli Jumalan sanansaattajat, josta raamattutunnin pitää Tero Kuparinen. Illan juontaa Harri Joki, ja hänen vaimonsa Mia Joki esittää uunituoreen laulunsa vastausmusiikkina.

Konsertin pitää Johanna Särkkälä. Hän on Pohjanmaalta kotoisin oleva, nykyään Tampereella asuva musiikin moniottelija. Johanna valmistui musiikkipedagogiksi pääaineinaan klassinen kitara ja pop-/jazz- laulu. Valmistumisestaan saakka vuonna 2004 hän on toiminut freelancemuusikkona muun muassa kiertävänä esiintyjänä, ylistyksenjohtajana, laulun ja soiton opettajana, kuoronjohtajana, säveltäjänä, tuottajana ja musiikillisena johtajana lapsiperheiden ylistyskulttuuri Jylistyksessä. Tällä hetkellä hän tekee myös pääroolia Lasse Heikkilän musikaalissa Simon kyreneläinen. Hän on ollut mukana yli 20 levyllä eri rooleissa, joista kolme on hänen omaa soololevyään. Näistä uusin valmistui keväällä 2020.

Tilaisuuden aikana kello 15–16.30 on alasalissa pyhäkoulu. Loimuun on vapaa pääsy.

Siivet saat on Johanna Särkkälän on kolmas soololevy. Kuva: Maxine Toh

Hyvinvointikeskus valmistuu ensi kesänä. Kuva: Mikko Peltoniemi

Akaan Seutu kerää nimiehdotuksia Akaan uudelle hyvinvointikeskukselle. Jätä oma ehdotuksesi Akaan Seudun verkkosivuilla www.akaanseutu.fi. Kaikki ehdotukset menevät tiedoksi myös Akaan kaupungille.

Anna mielikuvituksen kukkia ja voit saada ehdotuksesi akaalaisten huulille tuleviksi vuosikymmeniksi.

Seppo Mikkola on Kennon kiinteistönä tunnetun rakennuksen uusi omistaja. Kiinteistön tuttu oranssi väri katoaa, sillä Mikkola osti vain kiinteistön, ei vanhaa nimeä. Kuva: Jarno Keskinen

Kennon kiinteistö on akaalaisille tuttu paikka. Kylmäkosken Yrittäjäntiellä seisova rakennus on hyvin tuttu myös sen nykyiselle isännälle, Seppo Mikkolalle. Mikkolan taksiyrityksen tilat ovat olleet kiinteistöllä jo pidempään, samoin oma pesuhalli ja rengasliike. Nämä tilat olivat suuri syy siihen, että Mikkola päätti ostaa kiinteistön.

– Pesuhallia tarvitaan, kun autoja on kymmenkunta ja ne pestään joka toinen päivä. Oma yrittäjänura alkoikin autojen pesuhommilla vuonna 2008. Taksi tuli mukaan vasta myöhemmin, samoin kuin rengasliike, Mikkola kertoo.

Ollessaan Kennon kiinteistössä aiemmin vuokralla Mikkola mietti, että samalla rahalla lyhentelisi kyllä lainaakin. Ajatuksesta virisivät neuvottelut kiinteistön ostosta edellisen omistajan kanssa. Heti ei kauppoja syntynyt, mutta Kennon kiinteistön kehitystä se ei estänyt.

– Edellinen omistaja laittoi kiinteistön hyvään kuntoon. Tähän on investoitu paljon, esimerkiksi lämmitys, ja nosto-ovet on laitettu kuntoon. Myös viemäreitä on korjattu ja tehty kuntotarkastuksia, Mikkola listaa.

Tulijoita riittää

Mikkolan omistuksessa Kennon kiinteistö jatkaa hyvin samalla mallilla kuin aiempien omistajien aikana. Tarvetta suuremmille muutoksille ei ole, koska kiinteistölle on kysyntää nykymuodossaan.

– Kaikki tilat ovat täysiä. Lohkoa täytyy, jos joku kiinnostuu tuomaan toimintansa tähän. Monenlaista on kyllä silti suunniteltu ja päätettykin. Talvella esitetään pihamaalla elokuvia tontin laidalla olevalta näytöltä. Siinä on yhteistyökumppanina näyttöliiketoimintaa tekevä yritys, Mikkola antaa esimerkin uusista ideoista.

5000 autoa päivässä

Ei ole ihme, että kiinteistön jokainen neliö on käytössä. Liikepaikka on varmasti hyvä. Sen todistavat liikennevirran mittaukset, joiden mukaan kiinteistön ohi ajaa jopa 5000 autoa päivässä.

– Mittauksia tehtiin silloin, kun liikenneasemaketju etsi paikkaa seudulta. Heille 5000 autoa ei vielä riittänyt, mutta monelle muulle toimijalle se kyllä riittää. Kyselyitä toimitiloista tulee, mutta täyttä on.

Jos halukkaita vuokralaisia ilmaantuu jonoksi asti, voidaan kiinteistöä myös laajentaa. Reilun hehtaarin tontilla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Yksi mahdollisuus on myös isompien tilojen jakaminen sadan neliön helposti vuokrattaviksi viipaleiksi.

Yhteistyö kaupungin suuntaan toimii

Seppo Mikkola kiittelee Akaan kaupunkia hyväksi yhteistyökumppaniksi. Kaupunki on myös Mikkolan yrityksen suurin työllistäjä, sillä Mikkolan autot ajavat kaikki Akaan taksilla teettämät koulukyydit.

– Ikinä en ole yrittäjänä kokenut kaupungin puolelta mitään negatiivista. Kaupunki on yrittäjäystävällinen, ja Akaa olisi hyvä paikka monelle firmalle. Urjalan Pellin saaminen tänne oli kaupungille hyvä homma. Sen perässä voi tulla muitakin, Mikkola näkee.

Taksiliiketoiminnan kannalta Mikkola pitää Akaata paikkana, jossa on ollut helppo kasvaa ja jossa hintataso on kohdallaan.

Kaikki Ilveksen liigaottelut kaudella 2020-21 lähettävä ja taustoittava FUN Tampere tuottaa alkavalla kaudella entistäkin vahvempaa Ilves-sisältöä.

Ilveksen radioyhteistyökumppani FUN Tampere lähtee kuudenteen selostuskauteensa kokeneella ja uudelleen roolitetulla kiekkotiimillä. Selostajana jatkaa Mikko Aaltonen, joka tulkitsee suorana kaikki Ilveksen liigaottelut. Kiekkolähetysten tuottajana aloittaa viime kaudella niin studioisännän, selostajan kuin toimittajankin roolissa kuultu Valtteri Makkonen. Myös viime kausilta tuttu, Ilves-perhettä koko laajuudessaan luotaava Intohimona Ilves -osio jatkuu, toimittajanaan Mika Laakso.

FUN Tampereen Kiekko tuottaa alkavalla kaudella aiempaakin vahvemmin paikallista sisältöä.

– Erittäin sujuvaksi viiden kauden aikana hioutunut yhteistyö Ilveksen kanssa takaa sen, että tamperelainen kiekkoyleisö saa tällä kaudella kuullakseen entistäkin perehtyneempää, ajankohtaisempaa ja ainutkertaisempaa kiekkoasiaa, kertoo FUN Tampereen ohjelmapäällikkö Valtteri Kujansuu.

– Esimerkiksi jokaisessa kotipelissä äänessä on oman osion kiekkolähetykseen saanut pelaaja- ja tv-kommentaattori -legenda, nykyinen Ilveksen joukkueenjohtaja Timo ”Tinke” Peltomaa, valottaa Kujansuu uudistuksia.

Koronavirusepidemian hillitsemiseksi myös median ja joukkueiden välisiä kohtaamisia on Liigan päätöksellä kauden alussa rajoitettu, mutta FUN Tampereen Kiekossa vallitseva tilanne otetaan mahdollisuutena tiivistää vuorovaikutusta radion, kuulijoiden ja joukkueen välillä.

– Koronaviruspandemian myötä radion rooli tapahtumien ja tunnelmien luotettavana ja turvallisena välittäjänä korostuu. Vallitseva tilanne antaa meille mahdollisuuden hyödyntää vuosien varrella kertynyttä osaamistamme etätekemisessä täysimittaisesti. Radio välineenä mahdollistaa sen, että pystymme välittämään tilanteet ja niiden taustat yhtä elävästi ja nopeasti kuin ennenkin, sanoo Kujansuu.

FUN Tampereen Kiekon ennakkolähetys käynnistyy aina tuntia ennen ottelua. Lisäksi myös erätauoilla kuullaan tuoreet haastattelut sekä viihdyttäviä tarinoita vuosien varrelta. Jokaisen pelin jälkeen selostusottelu perataan huolellisesti jälkipeleissä. Kulloisenkin ottelun lisäksi syvennytään lisäksi ajankohtaiseen kiekkoyleisöä puhuttelevaan teemaan.

Kaudesta 2015-16 saakka Ilveksen kaikki liigaottelut välittänyt FUN Tampereen Kiekko valittiin vuoden 2019 RadioGaalassa vuoden parhaaksi ohjelmaksi paikallisten radio-ohjelmien kategoriassa. FUN Tampere ja Akaan Seutu kuuluvat samaan Pirmediat-konserniin.

HS-Vesi korjaa tänään torstaina vesijohtovuotoa Laitakatu 50:n kohdalla Viialassa. Yhtiö kertoo tiedotteessaan korjaustöiden alkamisajankohdaksi noin kello 8.30. Korjaustyöt aiheuttavat vesikatkon osassa Hirvialhon aluetta noin kello 9.30–13.

Häiriökartan mukaan vaikutusalueeseen kuuluu Laitakadun ohella Koivuharjuntie, Tyyneläntie, Väinöläntie ja Hirvialhonkadun loppuosa.

Tero Lahtinen (vas.) ja Jarno Peltonen aloittivat Nykypesun uusina yrittäjinä tammikuussa 2020. Kuva: Mikko Peltoniemi

Jarno Peltonen oli tehnyt 13 vuotta teknistä kauppaa, ja Tero Lahtinen oli ollut 25 vuotta ravintola- ja hotellihommissa, kun miehet ryhtyivät akaalaisen Nykypesu Oy:n yrittäjiksi tämän vuoden tammikuussa. He myös ostivat enemmistön yrityksestä Veikko ja Marja–Leena Nordströmiltä, jotka perustivat Nykypesun kesäkuussa 1975. Myös loppuosa yrityksestä sai uudet omistajat.

Kymmeniä tuhansia vaihtomattoja suomalaisten yritysten ja julkisten tilojen lattioille välittävä Nykypesu oli Tero Lahtiselle tuttu omien aiempien työpaikkojen kautta. Lahtinen ja Peltonen eivät olleet aktiivisesti etsimässä ostettavaa yritystä, mutta kun he saivat tietää kaupan olevasta Nykypesusta yhteisten tuttaviensa kautta, alkoi tapahtua.

– Asiat etenivät vanhojen omistajien kanssa alusta asti positiivisesti. Luottamus syntyi, ja saimme todella hyvät ja paikkaansa pitävät tiedot, Jarno Peltonen kertoo.

Tammikuusta alkaen uudet yrittäjät ovat kumpikin tutustuneet avoimesti ja monipuolisesti kaikkeen Nykypesun toimintaan. Lahtisella on vastuullaan enemmän hallinnollista puolta ja laskutusta, kun taas Peltonen keskittyy tuotantoon. Molemmat myyvät.

– Yritys on sen kokoinen, että kaikkien on osattava kaikkea. Ovet toimistoon ovat auki, me olemme molemmat tekemisissä työntekijöiden kanssa, eikä byrokratiaa hirveämmin ole, Peltonen kuvailee.

Koronavirus toi uusille yrittäjille ylimääräistä säätöä, kun kahviloita, kouluja ja museoita suljettiin, ja muun muassa mattojen kuljetusreittejä piti miettiä uusiksi. Kun rajoitukset olivat kovimmillaan, pestävää oli 20–25 prosenttia vähemmän. Kevään ja kesän aikana Peltonen ja Lahtinen ovat ehtineet modernisoida toimintaa, ja Nykypesussa hyödynnetään nyt esimerkiksi enemmän ohjelmistoja.

Petteri Lavikko (vas.), Miro Laajoki, Miika Moisio, Jarno Peltonen, Tero Lahtinen, Jirka Mäkinen, Marko Nyystää, Erno Koipio, Harri Kaarela ja Ossi Katajamäki saivat hiljattain Nykypesuun 4000 kiloa uusia mattoja. Kuvasta puuttuu lomalla ollut myyntijohtaja Kimmo Nieminen. Kuva: Mikko Peltoniemi

Uusia mattoja ja maltillista kasvua

Nykypesun tavoitteena on kasvaa maltillisesti niin, että samalla koko ketju mattojen pesuineen ja kuljetuksineen toimii. Viime viikolla saapui 4000 kiloa uusia mattoja, ja tuotannolle saadaan pian väliseinän takaa 120 neliötä lisää tilaa.

– Oma jakelumme kattaa Akaasta 150 kilometriä suuntaansa, ja sille alueelle haluamme keskittyä. Tästä pisteestä kohti Lappia lähteminen ei ole päästrategia, Jarno Peltonen selventää.

Tero Lahtinen uskoo löytävänsä Nykypesulle uusia asiakkaita yrityksistä, jotka tulivat hänelle tutuksi aiemmissa töissä.

– Aika paljon on vielä paikkoja, joissa on omat matot ja joita pestään itse. Ennen katsoin ravintoloiden sisustusta ja valaisimia, nyt kävelen nokka lattiassa, Lahtinen nauraa.

Vaikka Nykypesulla on paljon asiakkaita muun muassa Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa, Porissa ja Kouvolassa, monet mieltävät sen paikalliseksi toimijaksi.

– Moni ei tiedä, kuinka laajalla alueella toimimme. Pystymme toimittamaan yhtä suuria määriä mattoja kuin markkinajohtajakin, Jarno Peltonen sanoo.

Töitä paiskotaankin nyt myös firman tunnettuuden lisäämiseksi. Myös paikallisesti Nykypesu haluaa tehdä ja näkyä enemmän.

– Akaalaiset yritykset käyttävät meidän palveluitamme, ja totta kai mekin haluamme käyttää heidän palveluitaan, Tero Lahtinen toteaa.

Peltonen ja Lahtinen haluavat normaaliin tapaa jättää uusina omistajina kädenjälkensä yritykseen. Muutos voi aiheuttaa kysymyksiä, mutta tarkoitus on mennä parempaan suuntaan. Työntekijöihinsä tamperelainen yrittäjäkaksikko luottaa täysin.

– Täällä on osaavaa väkeä, ja meillä ei ole heidän työstään kokemusta, joten he saavat hoitaa oman hommansa. He ovat vastanneet hyvin vastuuseen, jota olemme antaneet.

Nykypesun uudet yrittäjät ja pääomistajat Tero Lahtinen (vas.) ja Jarno Peltonen kiittävät työntekijöitään siitä, että nämä ovat kantaneet vastuun, jota heille on annettu. Kuva: Mikko Peltoniemi

Valkeakosken Ulvajankadulta on kadonnut noin 70-vuotias mies. Kadonneella on yllään sininen collegetakki, harmaat collegehousut ja valkoiset sandaalit. Hän on 170 senttiä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan normaali. Hiukset ovat harmaat, ja hän käyttää silmälaseja.

Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kadonneesta poliisille 112:een.

Poliisi tiedotti kadonneesta keskiviikkona noin 16.30 aikaan.

Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kuvassa olevasta miehestä soittamalla 112:een.

Aiemmin tänään 1.10. kadonneeksi ilmoitettu noin 70-vuotias mies on löydetty Valkeakoskella.

Poliisin mukaan mies voi olosuhteisiin nähden hyvin. Poliisi kiittää etsintään osallistuneita.

Poliisi tiedotti miehen löytymisestä vähän ennen iltakahdeksaa.

Akaan kaupunki laajentaa kasvomaskien maksutonta jakoa vähävaraisille. Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että syynä on koronaepidemian kiihtyminen Pirkanmaalla.

Maskienjaon kriteereinä toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamat kasvomaskien käyttösuositukset.

Kasvomaskeja jaetaan Akaan vähävaraisille asukkaille seuraavilla kriteereillä:

• Jos käytät joukkoliikennettä
• Jos hakeudut koronavirustestiin ja matkaat näytteenottoon, ja ennen negatiivisen testituloksen saamista joudut välttämättömän syyn vuoksi liikkumaan kodin ulkopuolella
• Jos saavut riskialueelta Suomeen ja siirryt maahantulopisteeltä omaehtoiseen karanteeniin tai jos sinulla on omaehtoisen karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella
• Jos osallistut sisätiloissa tapahtuvaan joukkokokoontumiseen, kuten

o Konsertit ja muut musiikkitilaisuudet, teatteriesitykset ja muut esittävän taiteen tilaisuudet, jääkiekko-ottelut ja muut urheilutapahtumat

o Messutapahtumat, sisätiloissa järjestettävät festivaalit

o Kirkkotilaisuudet ja muut uskonnollisten yhteisöjen tilaisuudet

• Jos osallistut rajatuissa ulkotiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin, joihin kertyy suuri määrä ihmisiä, kuten suuret ulkoilmakonsertit, festarit

Suosituksen ulkopuolelle jäävät kokoontumiset:

• Tilanteet, joissa etäisyyksien pitäminen on mahdollista
• Vakiintuneet yhteisöt, kuten koulut, päiväkodit, toimistomuotoiset työyhteisöt

Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että mainittujen tilanteiden lisäksi kasvomaskin käyttöä suositellaan muissakin tilanteissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu. Kasvomaskia voi halutessaan käyttää muutenkin.  Ohjeita kasvomaskin valintaan ja käyttöön löytyy THL:n suosituksesta.

Maskeja jaetaan Yhteispalvelukeskuksesta

Kasvomaskien jako tapahtuu Akaan yhteispalvelukeskuksesta, joka sijaitsee Toijalassa osoitteesta Kirkkotori 10. Yhteispalvelukeskus on auki ma 9–12 ja 13–15.30 sekä ti-pe kello 9–12. Mikäli kasvomaskin haku näinä ajankohtina ei ole mahdollista, asiakkaat voivat olla yhteydessä palveluneuvoja Katja Kukkoseen, puh. 040 335 3049 tai katja.kukkonen@akaa.fi ja sopia muusta ajankohdasta.

Maskit voi vastaanottaa itselleen ja yli 15-vuotiaille perheenjäsenilleen. Myös heikommassa asemassa olevien läheisten puolesta voi noutaa maskin.

Maskit ovat pestäviä ja uudelleenkäytettäviä. Luovutuksen yhteydessä jaetaan ohje niiden käyttöön.

Akaan lukiossa ei käyttösuositusta

Akaan kaupunki kertoo, että Akaan lukiossa saa käyttää kasvomaskia, mutta varsinaista käyttösuositusta ei ole. Linjaus on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 24.9. uudistetun suosituksen kasvomaskien käytöstä kansalaisille.

Poliisilla on tutkinnassa epäilty tapon yritys Valkeakosken Kauppatorilla varhain lauantaina 12.9. noin aamuneljältä lähellä torilla olevaa grilliä. Uhria lyötiin teräaseella aiheuttaen hänelle vakavat vammat.

Poliisin tiedotteen mukaan paikalla on ollut useita henkilöitä, ja poliisi pyytää heitä ottamaan yhteyttä kertoakseen havaintonsa. Tutkinnassa on tähän asti selvinnyt, että teosta epäillään kahta miestä.

Havainnot heistä ja muut tiedot, jotka voivat auttaa rikoksen tutkinnassa, voi ilmoittaa poliisin vihjesähköpostiin vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi otsikolla Valkeakoski 12.9. tai soittamalla vihjepuhelimeen 0295 445 317 kello 8–16.

Kuva tapahtumapaikasta epäiltyyn tapon yritykseen. Kuva on otettu myöhemmin eivätkä siinä olevat henkilöt liity tapaukseen. Kuva: Sisä-Suomen poliisilaitos

Maanantai

Makkarakastike, perunat, salaatti

Tiistai

Kalamurekepihvit, perunsose, kylmä kastike, salaatti

Keskiviikko

Hernekeitto, ruisleipä, juusto

Torstai

Broileririisivuoka, salaatti

Perjantai

Pinaattikeitto, kananmuna, leipä

Valoa tulvii hyvinvointikeskuksen hammaslääkärikäytävälle. Kuva: NCC Oy

Matinpuiston kentälle Toijalaan rakennettavan Akaan hyvinvointikeskuksen pihat on saatu asfaltoitua. Rakennuksen sisällä on meneillään muun muassa kipsiväliseinien viimeistely ja toisen kerroksen tasoitustyöt ja maalaustyöt, LVI- ja sähköasennukset, ilmanvaihtokonehuoneen asennukset, hissiasennukset ja ulkoporrasasennukset.

Ensi viikolla jatketaan tasoitustöitä, maalaustöitä ja erilaisia asennuksia.

Hyvinvointikeskuksen työmaalla on takana on 306 tapaturmatonta päivää. Muista tilastoista mainittakoon sekajätteen määrä, joka on 11 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Someron Säästöpankin isännöintiliiketoiminta Sp-Isännöintipalvelut Oy on ostanut 1.10. Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy:n liiketoiminnan. Someron Säästöpankki kertoo tiedotteessaan, että yritysjärjestely vahvistaa Sp-Isännöintipalvelut Oy:n asemaa koko Someron Säästöpankin toimialueella. Pankilla on konttori myös Akaassa.

– On hienoa, että pääsemme jatkossa tarjoamaan laadukasta isännöintiliiketoimintaa myös Forssan, Akaan ja Urjalan alueilla, Someron Säästöpankin toimitusjohtaja ja Sp-Isännöintipalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Siviranta toteaa.

Someron Säästöpankki laajentaa isännöintipalveluitaan. Kuvassa Sp-Isännöintipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Makkonen (vas.), Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy:n isännöinnin liiketoiminnasta vastaava Rami Tervomaa, Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ryyppö sekä Someron Säästöpankin toimitusjohtaja ja Sp-Isännöintipalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Siviranta.

Viialan Yrittäjien puheenjohtaja Marko Peltola. Kuva: Jarno Keskinen

Akaan seudulla vaikuttaa neljä yrittäjäyhdistystä. Akaan Seudun Yrittäjänaiset, Toijalan Yrittäjät, Viialan Yrittäjät ja Kylmäkosken Yrittäjät. Tapasimme kaikki puheenjohtajat erikseen ja kysyimme, miten yrittäjien ja kaupungin yhteistyö pelaa ja mihin kaupunki ja yrittäjät toisiaan tarvitsevat.

Neljä yhdistystä jatkossakin

Yrittäjäyhdistysten yhdistymisestä on Akaan seudulla puhuttu paljon, joten käsitellään kysymys heti alta pois. Miten yhdistysten puheenjohtajat näkevät tulevaisuuden, kannattaisiko yrittäjien yhdistyä kuten kunnatkin tekivät?

– Meillä on enemmän aktiiveja jäseniä nyt kun on neljä yhdistystä. Jäsenet ovat mukana myös ajamassa kylien asiaa, Viialan Yrittäjien puheenjohtaja Marko Peltola näkee.

– Yhdistymisen sijaan koitetaan kehittää yhteistyötä. Hyvä esimerkki siitä ovat vuosittaisen yrittäjäjuhlat, joiden järjestämisvastuu vaihtelee yrittäjäyhdistysten välillä, Kylmäkosken Yrittäjien puheenjohtaja Vesa Peltola vastaa.

Akaa on yrittäjäystävällinen

Toijalan Yrittäjien puheenjohtaja Jouni Parikka. Kuva: Jarno Keskinen.

Yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien välillä vallitsee yhteisymmärrys myös kysyttäessä kaupungin suhtautumista yrittäjiin. Kaikki kertovat pitävänsä kaupunkia yrittäjän ystävänä.

– Nykyään kaupunki on sitä. Siitä pitää nostaa hattua kaupunginjohtajalle, hänen kauttaan se asenne on pitkälti tullut. Kaupunki tuntuu ymmärtävän, että yrittäjiä tarvitaan, Akaan Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Suvi Salonen-Tomperi kertoo.

– Kaupunki myös kehittää toimintaansa koko ajan yrittäjäystävällisempään suuntaan. Jyri Sarkkinen on ollut innokas ja kehittävä toimija kaupungilla. Toivottavasti samanlainen saadaan tilalle, Toijalan Yrittäjien puheenjohtaja Jouni Parikka kiittää.

Kaupunki tarvitsee yrittäjiä kaikkeen

Akaan Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Suvi Salonen-Tomperi. Kuva: Jarno Keskinen.

Halua yhteistyöhön ja ystävyyteen riittää myös yrittäjäyhdistysten puheenjohtajilla. Yrittäjät näkevät, että kaupunki tarvitsee yrittäjiä ja samoin yrittäjät tarvitsevat kaupunkia.

– Jos vaikka Keskuskadulta napattaisiin kaikki yrittäjät pois, niin aika hiljaista siellä olisi. Peruspalvelut tuottaa kaupunki, mutta kaikkien muiden palveluiden takana on yrittäjä, Kylmäkosken Yrittäjien Peltola kuvaa.

– Yrittäjät tuovat työpaikkoja ja veroeuroja ja täyttävät liiketiloja, Salonen-Tomperi tiivistää.

Kaupungin rooli korostuu varsinkin yrityksen alkuvaiheessa.

– Uuden yrityksen perustaminen ilman kaupungin tarjoamia tukipalveluita olisi paljon vaikeampaa. Myös yritysten kehittämiseen kaupunki tarjoaa hyvät resurssit. Myös henkilöresurssit ovat hyvät. Yrittäjien kanssa tekee yhteistyötä kolme henkilöä ja kaupunginjohtajan voi laskea siihen päälle ilman muuta, Parikka pohtii.

Hankintapäätöksistä pientä kritiikkiä

Kylmäkosken Yrittäjien puheenjohtaja Vesa Peltola. Kuva: Jarno Keskinen.

Aina voi parantaa, niin myös kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä. Puheenjohtajien toiveet kohdistuvat kaupungin hankintaprosesseihin. Prosessi koetaan liian raskaaksi pienille yrityksille, joiden ydinosaaminen on jossain muualla kuin hankintaprosessiin liittyvien lomakkeiden täyttämisessä.

– Tuntuu, että joskus luodaan kotikutoisestikin liian raskas prosessi. Kilpailutusjutut voivat olla niin vaikeita, että paikalliset pienyrittäjät eivät pysty sen takia osallistumaan, Kylmäkosken Peltola näkee.

– Kilpailutuksissa on parantamisen varaa, mutta paikalliset voisivat myös vastata kilpailutuksiin paremmin. Pahinta on, että tarjoaja alkaa itse keksiä ehtoja tarjoukselleen. Niin ei voi tehdä. Aina voisi myös kysyä lisätietoa kaupungilta, jos jokin jää epäselväksi, Viialan Peltola sanoo.

– Paikallisten huomioiminen kilpailutuksissa varmistaisi, että useampi veroeuro palaisi Akaaseen. Siitä, miten ja millaisin sanankääntein asioita kysytään, voisi ottaa oppia vaikka Valkeakoskelta. Siellä eivät juuri ulkopuoliset kaupungille työskentele, Toijalan Parikka vertaa.

Puheenjohtajat antavat kaupungille myös tunnustusta yrittäjille suunnatusta koulutuksesta, jossa hankintaprosessiin vastaamiseen annettiin koulutusta.

HS-Vesi tekee yöaikaan viikolla 41 Toijalassa huoltotöitä, jotka aiheuttavat vesikatkoista Rätön, Pappilankylän ja Savikon alueilla.

HS-Veden tiedotteen mukaan huoltotöiden aiheuttamat vesikatkot ovat maanantain 5.10. ja perjantain 9.10. välisinä öinä kello 22–06. Päiväaikaan vedenjakelu toimii normaalisti. HS-vesi kehottaa varaamaan vettä katkojen ajaksi esimerkiksi talousvedeksi ja WC:n huuhtelua varten.