Työväenliikkeen liepeille oli vuoden 1917 syksyllä kertynyt runsaasti vastuuttomia aineksia, joiden hengenriistot ja muut väkivaltaisuudet rehottivat jo suurlakon aikana.
Vallankumouksen johto pelkäsi niiden vain kasvavan uudessa tilanteessa. Tämän johdosta se jo 1.2.1918 antoi lain vallankumousoikeuksista vallankumouksen saavutusten turvaamiseksi ja kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi.
Akaa perusti sen ensimmäisten joukossa. Lehti kertoi 21.2. vallankumousoikeuden perustamisesta Kylmäkoskelle. Rangaistukset olivat varoitus, rahasakko, virasta erottaminen tahi omaisuuden tai vapauden menettäminen. Kiellettyjä olivat kuolemanrangaistus ja kidutus.
Akaassa oikeuden kokoonpanosta riideltiin kunnallisjärjestön ja punakaartin kesken koko helmikuu, kun punakaarti olisi sen jäseniksi ottanut ulkopaikkakuntalaisia rikollisia. Vasta 20.2. päästiin ratkaisuun, kun valittiin toinen osasto. Siitä tuli kuitenkin terroristisolu, jonka ”syyttäjä” Kalle Tanner (surmattu raa’asti Toijalassa kesäkuussa 1918) kehui antaneensa 30 kuolemantuomiota.
Akaan oikeus toimi kihlakunnanoikeuden tapaan. Se täytti myös tehtävänsä sikäli, ettei ketään sen tuomitsemaa surmattu. Tämä johtui osin sattumasta, josta kerrotaan myöhemmin. Toiminta oli niin esimerkillistä, että puolueen päälehti Työmies uutisoi sen antamista tuomioista 17.2.1918:
Kauppias Matti Lahdensuu Toijalasta paikkakunnalta pois lähdöstä salaperäiselle matkalle 5000 mk sakkoa ja silmälläpidon alaiseksi.
Kauppias Vihtori Tuomaala Kylmäkoskelta aseitten myynnistä 10 000 markkaa sakkoa ja ilmoittautuminen joka toinen päivä punakaartin esikunnassa.
Kauppias Juho Torkko Kylmäkoskelta aseensa salaamisesta 5 000 mk sakkoa
Kauppias Kalle Mäkinen Toijalasta, että hän jyrkästi kielsi vasten päteviä todistuksia vastavallankumouksellisen toiminnan 2000 mk sakkoa.
Kartanonomistaja Oskar Jaakkola Viialasta tuomittiin kolmannen pidätyksen jälkeen sen tähden, että hänen nimensä on valkokaartin listalla 5000 mk sakkoa.
Liikemies August Franssila punaisen kaartin kunnian loukkaamisesta.
Punakaartissa oli lisäksi toverioikeus ja sotaoikeus. Työmiehen uutisessa on myös tietoja punakaartin siviileille langettamista tuomioista: Akaan rykmenttialueen yhteinen esikunta on tuominnut sovittelun kautta seuraavat henkilöt sakkoihin kuulumisesta valkokaartiin.
J.W. Jokela Toijala 10 000 mk
opettaja Arvo Henrik Rauramo 10 000 mk
Yrjö Järvihaavisto Kylmäkoski 10 000 mk
Juho Järvihaavisto erittäin lieventävien asiain tähden 500 mk
Tällaiseen ei ollut mitään oikeutta, mutta paikallinen punakaarti myi suojelua Sisilian mafian tapaan ja piti rahat itsellään.
Oikaisu aiempaan:
Tämän sarjan kirjoituksessa 31.1. mainittu Kalle (Kaarle) Vahtera ei kuollut vankileirillä vaan sai 10 vuotta kuritushuonetta, selvisi ja kuoli 87-vuotiaana 1956.
Martti Favorin
Kirjoittaja on historioitsija
martti.favorin@pp.inet.fi