Suutari Kalle Tanner toimi Toijalan vallankumousoikeuden yleisenä syyttäjänä. Kuvassa Tanner on käsiraudoissa kohta pidätyksen jälkeen otetussa kuvassa.
Väinö Airola todistaa: Mielihyvällä todistan, että ollessani punakaartin vankina Toijalassa noin 6 viikkoa, oli kaiken aikaa vankilan päällikkönä työmies Aug. Koskinen Toijalasta ja että Koskisen käytös oli vankeja kohtaan kaiken tämän ajan aivan moitteeton. Sitäpaitsi kun suutari Tanner eräänä yönä tuli hakemaan minua sekä 4 muuta miestä ammuttavaksi, hauta oli kaivettu valmiiksi, ei Koskinen luovuttanut meitä vaan sanoi, että yöllä ei meiltä miehiä anneta, sekä hiukan myöhemmin ilmoitti minulle, että hän koittaa kivääriin asti, että miehiä ei yöllä viedä.
Kerran saapui vankilaan ”vallankumousoikeuden puheenjohtaja” Forsell ja loukkasi mitä törkeimmin puheellaan silloin vankina olevia 2 naista, jolloin Koskinen ilmoitti mielipahansa moisesta käyttäytymisestä sekä myötätuntonsa vangeille itselleen. Samaten oli Koskinen toisena ja Kivimäki, samaten vartija, sen kirjelmän laatijana ja perille viejänä, joka toimitettiin punasten esikuntaan ja jossa kirjelmässä moitittiin muun muassa Forsellin käyttäytymistä ja samalla vaadittiin murhien estämistä, Sittemmin pidettiin Punakaartin kokous, josta johtui ns. Vuoren Jussin sakin vangituksi ja tähän kokoukseen otti Koskinen osaa.
Samalla mainitsen, että Koskinen oli kaikkia vankeja kohtaan inhimillinen, salli vankien saada tupakkaa, pestä t.m. joka oli kielletty…
Samanlaisia todistuksia antoi moni muukin, esimerkiksi kansanedustaja Juho Astala Urjalasta, kauppias Matti Lahdensuu ja ylioppilas Aarne Ylppö.
Koskisen oman kertoman mukaan Kalle Tanner ja Forsell tulivat vankilaan iltamyöhään, tahtoivat saada pankinj. Airolan, Martti Ylpön, maanvilj. Pakkasen ja apteekkari Lindroosin. Kun kertoja kysyi, mihin oli aikomus vankeja kuljettaa, vastasi Tanner, sinun ei tarvitse tietää, mutta kuitenkin lisäten ”viedään mäkeen”. Samalla Tanner uhkasi kertojaa, että jollet tottele hänen määräyksiään, niin pystyy se kuula sinuunkin.
Nähtävästi mainitun kirjelmän johdosta H.F. Forsellia kuulusteltiin toverioikeudessa 18.3.: H.F. Forsell teki muistutuksen, mikä koskee vankien viemistä, ettei se ollut hänen yksin päättämänsä, se oli oikeusjäsenten yhteisesti päättämä asia… Kysyttiin Forsellilta, oliko hän tehnyt helmikuun loppuviikolla suunnitelman vangittua Väinö Airolaa vastaan. Tämän syytetty kielsi yksityisenä suunnitelmanaan. Mahdollisesti joukko keskustelussa ottaneensa osaa. Tämäkään juttu ei johtanut mihinkään.
Aukusti Koskinen sai kaksi viikkoa pakkotyötä kunnan hyväksi ja sen jälkeen työtä Ylpöllä. Tapaus lienee ainutlaatuinen. Se kertoo toisaalta siitä, että Iso-Tannerin joukko oli etäällä punakaartin johdosta ja siitä, että punakaartin sisäinen kurinpito oli täysin olematonta.
Kirjoittaja on historioitsija Martti Favorin
martti.favorin@pp.inet.fi