Pohjien ainesosat:
Joulukuu on suuri juhlakuukausi. Alamme valmistautua pikkuhiljaa jouluun. Juhlakauden aloittaa Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.
Meillä jokaisella on oma tapamme juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Osa meistä osallistuu erilaisiin itsenäisyyspäivän tapahtumiin, osa käy viemässä kynttilöitä sankarihaudoille muistaen niitä, jotka puolustivat Suomen itsenäisyyttä, osalle perinnettä on katsoa televisiosta Tuntematon sotilas.
Monen kotona leijailee karjalanpaistin tuoksu, nautitaan hyvästä ruuasta ja yhdessäolosta.
Päivän kruunaa kello 18 sytytettävät kynttilät ikkunoilla sekä valtakunnan suurin ja seuratuin seurapiiritapahtuma, Linnan juhlat.
Seuratessani kyseisiä juhlia televisiosta muutama vuosi sitten haastateltiin Linnan tarjoilusta vastaavaa hovimestaria, joka esitteli katsojille, mitä kyseisenä iltana vieraille tarjottaisiin. Puhe kääntyi makeiden tarjottavien osalta illan ehdottomaan kestosuosikkiin, Ellen Svinhufvudin kakkuun. Tuo mantelinen marenkikakku on ollut Presidentinlinnan tarjottavien listalla jo 1930-luvulta lähtien.
Sisäinen jauhopeukaloni heräsi ja ajattelin, että tästä kakusta tulee ottaa paremmin selvää. Koska mitä suuremmalla todennäköisyydellä en pääse koskaan maistamaan kyseistä kakkua paikan päälle, ajattelin, että voisin tuoda hieman Linnan glamouria omaan itsenäisyyspäivääni.
Tuumasta toimeen ja kokeilemaan.
Reseptejä löytyi helposti netistä. Olen tehnyt kakun seuraavan ohjeen mukaan, joka löytyi Maku-lehden nettisivuilta (meilläkotona.fi):
Marenkivaahdon tulee olla kuohkeaa ja kiiltävää.
Ainekset (10 annosta)
6 valkuaista
3 1/2 dl tomusokeria
2 dl (150 g) kuorittuja manteleita (jauhettuna)
Mokkatäyte ja kuorrutus
3/4 dl (65 g) sokeria
1 1/2 dl kahvijuomaa (vahvaa)
1 1/2 dl kuohukermaa (tai vispikermaa)
300 g voita
100 g kuorittuja manteleita (jauhettuna)
Sekoita mantelijauho varovasti vaahtoon.
Pinnalle
1 ps (80 g) manteleita (lastuina)
1/2 dl tomusokeria
Kuumenna uuni 125 asteeseen. Vaahdota valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Sekoita mantelijauhe varovasti vaahdon joukkoon. Levitä vaahto 4 levyksi (à 15 × 22 cm) kahdelle leivinpaperoidulle uunipellille.
Nosta pellit uunin ala- ja yläosiin. Paista noin 1 1/2 tuntia. Vaihda peltien paikkaa pari kertaa kypsennyksen aikana.
Irrota levyt varovasti lämpiminä ja nosta ritilöille jäähtymään.
Sekoita sokeri kuumaan kahviin ja jäähdytä kylmäksi. Lisää kerma. Vatkaa seos ohuena nauhana huoneenlämpöiseen voihin koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Lisää jauhettu manteli loppuvaiheessa.
Tee neljä samankokoista pohjalevyä:
Kokoa kakku. Nosta pohja tarjoiluvadille ja levitä sille nuolijalla mokkatäytettä. Tee loput kerrokset ja levitä täytettä myös päällimmäiselle levylle ja kakun reunoille.
Paahda mantelilastut kuivalla pannulla vaaleanruskeiksi ja anna niiden jäähtyä täysin. Ripottele mantelilastuja kakun päälle ja painele niitä myös kakun reunoille. Siivilöi päälle tomusokeria.
Säilytä Ellen Svinhufvudin kakku jääkaapissa tarjoiluun asti.
Muutama käytännön vinkki ja kantapään kautta opittu asia Ellenistä. Aloittaessasi marenkivaahdon teon kulhon ja vatkaimen tulee olla puhtaat ja kuivat. Käytä mieluimmin lasi- tai metallikulhoa. Kun valkuaisvaahto on kiiltävää ja siihen tulee jäykkiä huippuja tai se ei tipahda kulhoa käännettäessä ylösalaisin, vaahto on valmis ja voit lisätä mantelijauheen siihen varovasti. Myös täytteeseen tarvittava voi tulee ottaa tarpeeksi ajoissa huoneenlämpöön. Niin ja mantelilastut kärähtävät aika sukkelaan,
Paahda mantelit kuivalla pannulla.
joten pannun ääreltä lähtöä en suosittele.
Valmis kakku kannattaa ottaa jääkaapista ainakin tuntia ennen tarjoilua huoneenlämpöön. Näin se on helpompi leikata ja maut pääsevät oikeuksiinsa. Ellen nautitaan kahvin kera mutta jos haluaa, sen voi nauttia myös lasillisella kuohuvaa.
Päiväkahvilla Ellenin kanssa haukkaat palan suomalaista historiaa ja ruokaperinnettä. Samalla kakku muistuttaa maamme vahvojen naisten merkityksestä Suomen itsenäisyydessä.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Lähteet: Wikipedia, ellenkakku.fi, Meillä kotona.fi, Kotkanniemi.fi
Akaan Seudun asiakkuuspäällikön Asta Kohosen itsenäisyyspäivään kuuluu itse tehty Ellen Svinhufvudin kakku.
Kakku koristellaan matelilastuilla.
Ellen Svinhufvud
Ellen Svinhufvud. Kuva Martta Pohlsin kirjasta Ellen Svinhufvud, Suomalainen säätyläisnainen maalta.
Ellen Svinhufvud o.s. Timgren (23.12.1869 Turku – 24.8.1953 Luumäki) oli Suomen tasavallan kolmannen presidentin, Pehr Evind Svinhufvudin vaimo. Ellen oli toimelias nainen, joka viihtyi yhtä lailla seurapiireissä kuin työntäyteisen maatalon emäntänä. Maatalon töiden ja ruoanlaiton ohessa Ellenille tärkeitä toimia olivat Martta- ja Lotta-toiminta, käsityöt, posliininmaalaus sekä puutarhan, kasvimaan ja eläinten hoito. Svinhufvudin presidenttikauden aikana 30-luvulla Ellen otti tavakseen järjestää Presidentinlinnassa kahvikutsuja, joissa maamme eturivin naiset kohtasivat ja vaihtoivat ajatuksia.
Kutsujen tarjoilut vaihtuivat, kunnes maamme ensimmäinen rouva ihastui Oy Stella Konditoria Ab:n mantelimarenkikakkuun, jonka herkullista ja täyteläistä makua ei voinut ylittää. Silloisen kondiittorin pyynnöstä Ellen antoi nimetä kakun mukaansa. Näin syntyi Ellen Svinhufvudin kakku, joka on siitä lähtien ollut suomalaisten suosikki kahvi- ja juhlapöydissä.
Ellen ja Pehr Evind Svinhufvud. Kuva Sirkka-Liisa Lehtisen ja Sirkka Svinhufvudin kirjasta Ellen Svinhufvud Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan.