”Meidän isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu. Se on aivan huikea brändi.”, hehkutti Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen vajaa vuosi sitten tulosjulkistuksen yhteydessä. Yhtiö maksoi 2017 yhteisöveroja Suomeen 125 miljoonaa. Suomalaiset yritykset tarvitsevat huippuosaajia paitsi kotimaasta niin myös ulkomailta. Samaan aikaan tasa-arvoinen peruskoulu on kuitenkin murenemassa. Oppimistulokset eriytyvät eri puolilla maata ja kelkasta putoaa yhä useampi. Joka kymmenes nuori ei peruskoulun aikana saavuta lukutaidon minimitasoa ja PISA-tulosten lasku on ollut OECD-maiden nopeimpia.
Koulutuksen merkitys yksilön työllistymiselle, syrjäytymisen ehkäisylle ja tasa-arvolle on aivan keskeinen. Tulevaisuudessa sellaisia työpaikkoja ei kerta kaikkiaan enää paljoa ole, joissa voi työskennellä peruskoulupohjalta. Suomen työllisyysastetta on merkittävästi nostettava, jotta väestön ikääntyessä pystymme rahoittamaan laadukkaat palvelut. Koulutusinvestoinnit tuottavat sijoitetut rahat lopulta moninkertaisesti takaisin, inhimillisestä puolesta puhumattakaan. Tulevalla eduskuntakaudella pitää uskaltaa leikata miljardi euroa tehottomiksi todetuista, kilpailua vääristäviä ja ympäristölle haitallisista yritystuista ja investoida ne rahat kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen.
Olen huolissani, että Akaa tarjoaa perusopetusta lapsilleen vain valtakunnallisen minimimäärän. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikkapa Punkalaitumella asuvat lapset saavat perusopetuksen aikana melkein kokonaisen lukukauden enemmän opetusta kuin lapset Akaassa. Lopulta kaikki hakevat kuitenkin samoihin jatko-opintoihin.
Akaan opetusryhmät ovat myös Pirkanmaan suurimpia. Tämän seurauksena opettajalla on vähemmän aikaa kohdata oppilas ja antaa yksilöllistä opetusta, vaikka opetussuunnitelma sitä erityisesti korostaa. Suuressa ryhmässä oppilaiden oikeus 3-portaiseen tukeen ei usein toteudu: erityistä tukea tarvitsevat jäävät vaille tukea, suuren enemmistön opetus kärsii, lahjakkaiden tarpeisiin ole aikaa ja työrauhaongelmia esiintyy enemmän.
Perheen ja läheisten tuella on iso merkitys koulupolulla. Mikäli tukea ei ole riittävästi saatavilla, on koulun pystyttävä tasaamaan oppilaiden sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja. Tutkitusti kouluttamattomuus ja huono-osaisuus periytyvät. Yksilöllisyyden huomioiminen luo tasa-arvoa. Riittävät perustaidot: luku- kirjoitus- ja laskutaito turvaavat elämän perustaa, luovat pohjaa jatko-opinnoille sekä työelämään. Vuorovaikutus-, oppimaan oppimisen-, kriittisen tiedonkäsittelyn ja ajattelun taitoja täydentävät taito- ja taideaineiden luovuus ja elämyksellisyys.
Peruskoulun ahdingon ja kasvaneiden ryhmien taustalla ovat vuosien 2012–2019 2,2 miljardin leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Laskennallisesti arvioidaan 25–30 prosenttia tästä kohdistuvan sivistystoimeen. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 miljoonaa 2012–2015 sekä 2016–2019 toteutettavat, arviolta 220 miljoonan leikkaukset. Tällä hallituskaudella asiaa ei ole korjattu. Päinvastoin valtion perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettu ryhmäkokoraha poistettiin, mikä on merkittävästi kasvattanut ryhmäkokoja, myös Akaassa. Hienot peruskoulun kärkihankkeet eivät isossa kuvassa auta, kun perusta ei ole kunnossa.
Suomi resursoi perusopetukseen Pohjoismaista vähiten. Tämä kertoo arvostuksen budjettipäätöksiä tehtäessä. Edes Pohjoismaiseen keskitasoon pääseminen edellyttäisi perusrahoituksen nostamista miljardilla. Paljon voidaan tehdä myös toimintakulttuuria kehittämällä ja opettajien sekä esimiesten ajankäyttöä järkeistämällä, mutta tosiasiat on tunnustettava: Koulutusleikkausten keskellä puheet koulutuksen parantamisesta ilman riittävää rahoitusta ovat sumutusta.
Panostamalla koulutukseen lopulta säästetään Akaassakin rahaa. Investoimalla lapsiin ja tulevaisuuteen, ennaltaehkäistään ongelmia, vältetään kalliita korjaavia toimia ja luodaan sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava ajoissa, perusopetusta annettava riittävästi ja sopivan kokoisissa opetusryhmissä.
Matti Helimo
Eduskuntavaaliehdokas (vihr)