Akaan Seutu pyysi jokaiselta akaalaiselta kansanedustajaehdokkaalta yhden kysymyksen, jonka he haluavat esittää akaalaiselle kilpakumppanilleen. Kysymykset jaettiin ehdokkaille vastattavaksi arpomalla.
Hilu Toivonen–Alastalo (vihr) kysyy: Pitäisikö taiteen ja kulttuurin osuus nostaa 1 prosenttiin valtion budjetin kokonaismenoista? Perustele vastauksesi.
Susanna Saxberg (kok)
Susanna Saxberg (kok) vastaa: Taiteen ja kulttuurin olisi oltava kaikkien saatavilla. Kokoomuksen tavoite on nostaa taiteen ja kulttuurin rahoitusosuus yhteen prosenttiin, koska haluamme tukea luovien alojen kansainvälistymistä ja kasvua. Kasvun vauhdittamiseksi esitämme muun muassa verkostoitumista edistäviä tukipalveluita. Puolue haluaa lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä sekä puuttua alan työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulo-ongelmiin.
Itse haluaisin, että uusia tiloja rakentaessa ne tehtäisiin taipumaan monikäyttöisiksi, jotta ne palvelisivat myös liikunta-, taide- ja kulttuuriharrastusten tiloina. Esimerkkinä vaikkapa uudet koulut, jotka voisivat kouluajan ulkopuolella toimia kyläkeskuksina ja kulttuurin kohtauspaikkoina.
Anton Murola (lib)
Petri Juutilainen (sin) kysyy: Mikä on mielestäsi tehokkain ja nopein tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä kotimaassa?
Anton Murola (lib) vastaa: Suomessa suurin osa päästöistä syntyy energiatuotannosta esimerkiksi liikenteen päästöjen jäädessä vain viidennekseen. Liikenteen päästöt vähenevät automaattisesti autokannan uudistuessa – autoveron toki voisi poistaa sen nopeuttamiseksi.
Onkin keskityttävä päästöttömän energiatuotannon lisäämiseen. Hiilineutraalius on toissijaista, koska se sisältää polttamista.
Energiatuotannon päästöjen poistamiseksi ydinenergialaki tulee uudistaa mahdollistamaan sarjatuotetut pienydinreaktorit ja niiden käyttö kaukolämmön tuotannossa. Myös sähköntuotannon kärjen tulee olla ydinvoimassa, koska se toimii myös päästöttömänä säätöenergiana tuulivoimalle.
Sauli Turja (sin).
Mika Setälä (kd) kysyy: Miten koulutusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin tulisi uudistaa seuraavalla eduskuntakaudella? Mitä se maksaisi ja miten se rahoitettaisiin?
Sauli Turja (sin) vastaa: Jos tähän kysymykseen voisi antaa täsmällisen vastauksen, täytyisi olla eksaktia tietoa ja perusteltuja näkemyksiä koulutuksellisen kaaren kaikista kustannuksista ja rahoituksesta. Osaisipa joku antaa tähän pätevät vastaukset! Uudistaisin koko koulutusjärjestelmää tarpeiden pohjalta. Näkemykseni on, että yhteiskunnan tehtävä ei voi olla vastaaminen kaikesta oppimiseen ja kouluttautumiseen liittyvästä. Kasvatuksen vastuuta ei voi kokonaan poistaa vanhemmilta. Kouluttautumisen vastuuta ei voi poistaa oppijoilta itseltään. Kouluttamisen kustannuksia emme voi siirtää tulevien polvien vastuulle. Lähtökohtana täytyy olla, että koulutetaan osaavia ammattilaisia erilaisiin tehtäviin eikä vain oppiarvoihin.
Hannele Rehuttu (pir).
Susanna Saxberg (kok) kysyy: Jos esität lisämäärärahoja esimerkiksi vanhustenhoitoon tai koulutukseen, mistä ne rahat voisi mielestäsi saada kasaan? Eli missä on löysää tai liikaa?
Hannele Rehuttu (pir) Löysäähän ei ole, mutta juuri vanhustyö ja myös maksuton toisen asteen koulutus ovat niin tärkeitä kohteita, että niihin voidaan jostakin vähän rahaa etsiä. Valtion koneistoa voisi hieman keventää vaikkapa korvaamalla nykyistä monimutkaista tukijärjestelmää vastikkeettomalla perustulolla. Lisäksi puolustusmäärärahoista voidaan leikata. En usko olevan tarvetta hankkia uusia lentokoneita, kun nykyisilläkään koneilla ole juuri käyttöä ollut. Myös Natoon pyrkiminen tulee lopettaa, koska todennäköisesti siellä ei pienen Suomen auttamista katsota tärkeäksi. Ja se Venäjäkin on ihan vain valtio, eikä mikään kaiken jäädyttävä Mörkö, joka ei voisi olla kauppa- ja yhteistyökumppani siinä missä länsimaatkin.
Hannele Rehuttu (pir) kysyy: Kuinka paljon nyky-yhteiskunnassa on kaikesta myönteisestä kehityksestä
huolimatta vielä pyrittävä edistämään tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta ja minkälaisin toimenpitein, vai alkaako nyt saavutettu tilanne jo olla riittävä?
Petri Juutilainen (sin).
Petri Juutilainen (sin) vastaa: Tasa-arvo on ollut koko itsenäisen Suomen kantava teema, maamme on ollut edelläkävijä naisten aseman parantamisessa. Maahanmuutto ja sen mukanaan tuoma suhtautuminen naisiin on johtanut siihen, että maassamme on yhä kasvava määrä naisia, joilta puuttuu yhteiskuntamme tunnustama tasa-arvo. Mielestäni ei saa olla niin, että 10 vuotta Suomessa asunut ihminen ei osaa mitään kotimaista kieltä. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä tulee olla auttava paikallisen kielen osaaminen. Sisupassin suorittamisen tulee olla pakollista.
Opiskelupaikkojen jaossa on otettava käyttöön sukupuolikiintiöt. Monet alat naisistuvat, koska opetusmetodit suosivat kilttejä naisia. Nuorten miesten syrjäytymiseen on puututtava isolla otteella. Tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa on vielä paljon töitä.
Heli Piirainen (vas).
Anton Murola (lib) kysyy: Sosiaaliturva pitää uudistaa, koska nykyinen malli mahdollistaa byrokraatin suorittaman mielivallan tuenhakijan haitaksi ja vaatii mittavasti henkilötyövuosia pyöriäkseen. Mikäli valittavana olisi perustuloratkaisu, toteuttaisitko sen jonain kiinteänä kuukausittaisena perustulo-rahasummana vai perustili-mallilla, jossa henkilö käyttäisi hänelle varattua – negatiivisen saldon sallivaa – kiintiötä kuin omia rahojaan? Perustele valintasi.
Heli Piirainen (vas) vastaa: Yhtenä keskeisenä vaaliteemanani on perustulo, sillä tulevalla kaudella on pikimmiten ryhdyttävä purkamaan ihmisiä eriarvoistavaa tukiviidakkoa. Vasemmistoliiton perustulomalli lähtee siitä, että se korvaisi nykyiset vähimmäisetuudet ja olisi suuruudeltaan noin 800 euroa, ja hyvätuloisilta tuo tietysti verotettaisiin pois. Tavoitteena on, että tuon mallin mukainen perustulokokeilu toteutetaan alkavalla nelivuotiskaudella.
Hannu Järvinen (sd) kysyy: Mitenkä parannetaan työllisyyttä Suomessa?
Hilu Toivonen-Alastalo (vihr).
Hilu Toivonen–Alastalo (vihr) vastaa: Tehdään työnteosta kannattavaa purkamalla kannustinloukut. Työn tekemisestä tulee jäädä enemmän euroja käteen kuin tukien varassa elämisestä. Edetään kohti perustuloa, joka edistää muun muassa opiskelijoiden ja työttömien lyhytaikaista työllistymistä.
Tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä poistamalla ensimmäisen vuoden työnantajakulut mikroyrityksiltä.
Mahdollistetaan työelämän joustot muun muassa pienten lasten vanhempien ja eläkeikää lähestyvien osa-aikaisuudella. Kahden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen ei saa olla työnantajalle kalliimpaa kuin yhden kokoaikaisen.
Panostetaan laadukkaaseen koulutukseen. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus päivittää ja uudistaa ammattiosaamistaan eläkeikään asti.
Hannu Järvinen (sd).
Heli Piirainen (vas) kysyy: Pitääkö valtion budjettia koulutukseen lisätä nykyisestä ja jos kyllä, kuinka paljon ja miten tuo lisäys tulisi jakaa varhaiskasvatuksen/peruskoulun/2. asteen välillä?
Hannu Järvinen (sd) vastaa: Sipilän hallituksen koulutuksesta tekemät leikkaukset on palautettava. Leikkaukset ovat jo iskeneet pahimmin ammatilliseen koulutukseen.
Sauli Turja (sin) kysyy: Minkälaisin toimenpitein ja ratkaisumallein pidät huolta siitä, että Suomen velkataakka vähenee edelleen ja että verotus säilyy entisellään tai kevenee?
Mika Setälä (kd) vastaa: Talouden tasapainossa pitäminen ei ole jatkossakaan helppoa, sillä
Mika Setälä (kd).
väestö ikääntyy ja huoltosuhde sitä kautta heikkenee. Suomen tulee huolehtia vientiteollisuutensa kilpailukyvystä, jotta saamme työtä ja verotuloja. Tarvitaan kansallista vahvempaa innovaatiopolitiikkaa ja yliopistoissa tapahtuvaa perustutkimusta tulee tukea. Myös koulutusvienti pitää saada vetämään. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa parantamaan huoltosuhdetta. Harmaa talous ja veronkierto pitää saada kuriin.
Verotusta pitää kuitenkin jatkossakin kansalaisen rakastaa. Haluammehan vanhuksille turvallisen hoidon ja lapsille hyvän koulutuksen? Raskas verotus ei kuitenkaan ole mikään tavoite tai arvo. Kohtuullinen verotus motivoi sekä työn tekemiseen että verojen maksamiseen ilman, että etsitään tapoja kiertää veroja.