Tulevan pyhän eli palmusunnuntain evankeliumitekstissä fariseukset toteavat Jeesuksesta: ”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään.”
Meillä ihmisillä on usein taipumus korottaa esikuvamme jalustalle ja palvonnan kohteeksi, mutta heti ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen myös pudottaa hänet jalustalta. Ei edes maan pinnalle, vaan paljon alemmas. Tämä pätee muun muassa urheilussa niin kuin myös esimerkiksi politiikassa.
Juutalaiset halusivat tehdä Jeesuksesta oman mielensä mukaisen kuninkaan kysymättä sitä häneltä itseltään. Kuitenkin hänestä tuli paljon enemmän kuin yksikään maanpäällinen hallitsija. Myös nykyaikana on vaarallisia esimerkkejä siitä, kuinka ääriliikkeiden joukkovoima pyrkii nostamaan valtaan itsevaltiaita. Selvästikään sana demokratia ei ole maailmalla kovin kovassa huudossa nykyään. ”Muodissa” ei ole myöskään sivistys eikä varsinkaan sydämen sivistys. Tällaiseen maaperään on helppo luoda uhkakuvia sekä lietsoa vihaa ja pelkoa.
Edesmennyt isäni totesi usein mielestäni viisaasti: ”Valtaa ei pitäisi koskaan antaa sille, joka sitä eniten haluaa”. Näin eduskuntavaalikeväänä noita ”valtaan haluajia” on taas ehdolla aivan tungokseen asti. Toivottavasti he valituksi tultuaan muistaisivat, että eivät ole ensisijaisesti kansanedustajia vaan kansan edustajia.
Nobel-palkittu fyysikko Albert Einstein totesi: ”Niin kauan on toivoa, kun ihmiset ajattelevat…” Niinpä niin, pitäisi melkein lisätä …ajattelevat omilla aivoillaan. Suomen historiassa on ollut monia henkilöitä, jotka ovat ajatelleet omilla aivoillaan ja ennen kaikkea sydämellään koko kansan parasta. Mieleen tulee muun muassa Zachris Topelius, Minna Canth, Julius Krohn ja paljon muita.
Topelius koki perhepiirissä monia menetyksiä. Silti hän uskoi johdatukseen ja kaitselmukseen elämässä. Hänen isoisoisänsä oli viety isonvihan aikaan orjaksi Venäjälle, mutta tämä oli kuitenkin päässyt palaamaan kotiin monien uskomattomien vaiheiden kautta. Topelius myös ymmärsi, miten vähän maine ja kunnia oman elämäntehtävän, voisi jopa sanoa oman elämän palvelutehtävän, rinnalla merkitsee. Kerran hän lausahti mielipiteensä opettajastaan: ”J.L. Runeberg oli suuri runoilija, mutta Fredrika Runeberg oli suuri ihminen.” Tuo lause kertoo kaiken oleellisen Topeliuksen ajattelusta.
Ensi pyhän evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.”
Käykäämme siis Jerusalemiin, on ikuinen kirkkaus siellä.
Ja luoksensa kerran hän kokoaa ne, jotka hän tunsi tiellä.
(Virsi 54:4)
Voiko ylösnousemususkon ja oikeastaan koko pääsiäisen sanoman kauniimmin ilmaista: ”Ja luoksensa kerran hän kokoaa ne, jotka hän tunsi tiellä.”
Juha Salmesvuori
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kanttori.