No ompas hienoa kun saadaan lisää lähijunayhteyksiä Akaan pysäkeiltä Tampereelle. Olen vakuuttunut, että tämä siirtää meitä taas askeleen lähemmäksi Kummolan visioimaa Suur-Tamperetta ja näin tekee Akaasta kiinnostavamman paikan asua.
Julkisilla kulkuneuvoilla kulkeminen on edullista sekä omalle kukkarolle että ympäristölle. Onhan se nyt koomista, kun päristelemme aamulla kukin omalla polttomoottoriajoneuvolla nukkumalähiöstämme Tampereelle ja iltapäivällä kiireessä takaisin. Tsempataan porukassa ja käytetään uusia junavuoroja, jotta ainakin osa niistä jäisi kokeiluajanjakson jälkeen pysyviksi.
Luin hiljattain mainoksen, jossa kehotettiin ostamaan pala aarniometsää, ja tällä kuittaisin kokonaisuudessaan oman hiilijalanjälkeni. Kengännumeroni näissä hiilihommissa on melkoinen, joten synninpäästön tarjoava mainos oli kiehtova, mutta niin kuin usein, liian hyvä ollakseen totta. Mainoksen takana olevalla ympäristöjärjestöllä oli joko jäänyt läksyt lukematta tai sitten sitten tarkoitusperät olivat jotain muuta kun hiilineutraalin Suomen luominen.
Aarniometsä sitoo hiiltä ilmasta oivallisesti niin kauan, kunnes metsä tulee tiensä päähän. Kun puut lahoavat tai palavat, suuri osa puuhun sidotusta hiilestä vapautuu takaisin luontoon ja ilmakehään. Aarniometsän sijaan päätin aktivoitua etsimään sopivan kokoista metsäpalstaa järkevän matkan päästä kotoani. Tehokas talousmetsä on hyvä hiilensitoja, kunhan huolehtii, että puutavara päätyy puutuotteeksi, ja näin sidottu hiili ei pääse vapautumaan takaisin ilmakehään.
Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti artikkelissaan, että helsinkiläisen hiilijalanjäljen kuittaamiseksi tarvitaan 2,5 hehtaaria talousmetsää. Suomen metsäpinta-ala on noin 26 miljoonaa hehtaaria. Jos tämä kaikki olisi tehokkaassa talousmetsäkäytössä ja puu menisi yksinomaan puutuotteiksi, kuittaisi vuotuinen kasvu 10,4 miljoonan ihmisen hiilijalanjäljen.
Suomen kokonaispäästöjä ei kuitenkaan yksin metsillä ratkaista, joten muutakin on tehtävä pelastaaksemme maailman ylikuormitukselta. Kierrättäminen on yksi helpoimmista tavoista pelastaa maailma. Kaikki ymmärtävät että pitäisi kierrättää, mutta kuinka paljon olemme valmiita telemään sen eteen.
Jari Rantanen.
Asuessani Trondheimissa oli yleisjäteroskisten vieressä muoviroskikset. Muovin kierrättäminen oli helppoa, ja sitä tehtiin joka kodissa. Mutta muovin kierrätykseen saa laittaa vain puhdasta muovia. Jos kylmä vesi ei riitä puhdistamiseen, on muovipakkaus parempi vain laittaa sekajätteeseen.
Kierrättäminen ja sen todellisen kokonaisympäristöhyödyn ymmärtäminen on vaikeaa. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ja kierrättämisen helpoksi tekemistä, jotta EU-tasolla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Homma pitää aloittaa nyt, jotta meille ei tule kiire.
EU:n jätedirektiivin nojalla vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajättestä 55 prosenttia ja muovista 50 prosenttia pitää olla kierrätettyinä. Yhdyskuntajätteen osalta Suomi on tavoitteessa, mutta muovin osalta nykyisestä 25 prosentin kierrätysasteesta on vielä matkaa tavoitteeseen.
Luonto on meille suomalaisille hyvin tärkeä monessakin mielessä. Tutkitusti hiilidioksidipäästömme ovat liian korkeat, ja tämä rasittaa luontoamme ilmaston lämpenemisen kautta.
Voisiko Akaa olla hiilineutraali kaupunki? Se jos mikä olisi hyvää pr:ää hunajapääkaupungille.
Jari Rantanen
Kirjoittaja on perheenisä Viialasta.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.