Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Kauko Alamäki kertoi Suomen 100-vuotispäivänä muistelevansa sota-aikoja lähinnä kirjallisuuden kautta.
Toijalan ja ympäristön Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Kauko Alamäki on poissa. Hän menehtyi 18. maaliskuuta. Kauko Alamäki syntyi Kuortaneella 27. kesäkuuta 1924. Jo 17-vuotiaana hänet kutsuttiin puolustamaan isänmaata.
– Kukaan ei lähtenyt iloiten sotaan. Tällainen pieni kansa joutui aivan liian paljon suurvaltojen pelinappulaksi, Alamäki muisteli 95-vuotishaastattelussaan Akaan Seudussa.
Kauko Alamäen sotapolku kulki Kuopion ja Viipurin kautta vahvistamaan linnoitusta Kuuterselälle Viipuri-Pietari-päätien seutuville. Tuolta Alamäki siirrettiin rintaman etulinjaan Laatokan rantamille. Alamäki kertoo, että hän on aina pitänyt elämänsä suurimpana onnena sitä, että tuossa paikassa ei käyty vihollisen kanssa minkäänlaisia taisteluita.
Sodasta palattuaan Alamäki oli täysi-ikäinen, ja vaikka hän pääsikin välttämään taistelut, jäivät sodan tapahtumat ahdistavina uniin. Niistä hän ei päässyt eroon koskaan.
Toijalaan Kauko Alamäen toi kirjakauppa, jonka hän osti Helena Lahdensuulta. Kirjakauppiaana hän toimi vuoteen 1981 asti.
Kauko Alamäki oli vuosikymmeniä Toijalan Näyttämön kantava voima ja kirjoittipa hän näyttämön historiikinkin Voimallisesti ja väkevästi. Kauko Alamäki osallistui vahvasti myös Toijalan ja ympäristön Sotaveteraanien toimintaan ollen sen puheenjohtajanakin useita vuosia. Hän kirjoitti myös sotaveteraaniyhdistyksen historiikin ensimmäisen osan. Myös Toijalan shakkikerho oli Alamäen mieleen. Hän pelasi shakkia tietokoneellakin, menestyen.
Kauko Alamäki oli koko ikänsä vahvasti pohjalainen. Hänen mielilauseensa oli: Komiaa tuloo oltua, kun muistaa mistä on lähteny.