Joulu on valon juhla.
Tähdet syttyvät, taivas on lähellä.
Tuhannet kynttilät ja valot tuikkivat pimeyteen.
Ne näkyvät kauas ja niiden loisteessa on helppo tehdä matkaa eksymättä.
Ne kutsuvat kotiin.
Adventti on valmistautumista
Jeesuksen syntymäjuhlaan.
Uuden kirkkovuoden alkaessa
voin jättää taakseni kaiken vanhan,
pettymykset,
vääryydet ja loukkaukset
– omat ja toisten.
Voin jättäytyä armon varaan ja uskoa,
että se on varattu juuri minulle
juuri nyt – kaikesta huolimatta.
Voin päättää, että tästä Joulusta tulee toisenlainen.
Hidastan,
hiljennyn
ja rauhoitun juhlaan.
Otan aikaa kohdata ystävän,
joka tarvitsee minua nyt.
Armo on sitä, että ketään ei jätetä yksin.
Tärkeintä eivät olekaan
puhtaat ikkunat,
juuri pestyt matot
tai sen seitsemän sortin ruuat
tai itse tehdyt joulukortit.
Tärkeintä on toinen ihminen – Jumalan kuva.
Kristus haluaa olla mukana Joulun odotuksessamme.
Hänen käsinään ja jalkoinaan
voimme tehdä Joulusta hyvän tahdon juhlan.
Ja valon juhlan,
jossa Jumalalta saamamme rakkaus heijastuu ympärillemme.
Sirkka Salminiemi
Marraskuussa 2016