Mauri Favén – Theseus. Öljyvärimaalaus vuodelta 1964. Omistaja: Ateneumin kokoelmat.
Elokuun lopulla 1920 Kylmäkoskella Vanhan Hautaan kartanossa juhlittiin useita päiviä. Kahden tyttären, Marjan ja Irjan jälkeen kartanon perijän, Esko Favénin vaimo Selma Helena oli synnyttänyt pojan. Lapsi ristittiin Mauri Oskariksi.
Mistä tuli nimi Mauri, sitä ei tiedä enää kukaan. Oskari-nimen lapsi peri isoisältään, kartanon omistaja, runoilija, kääntäjä ja yliopistonlehtori Oskar Favénilta.
Maurin asumisjakso Kylmäkoskella jäi lyhyeksi. Pari vuotta pojan syntymän jälkeen tila myytiin ja muutaman vaiheen jälkeen perhe muutti Helsinkiin. Lakia lukenut Esko-isä oli kiinnostuneempi luomaan uraa ulkoministeriössä kuin maataloustöissä.
Henkinen kytkös Kylmäkoskeen kesti kuitenkin Maurin koko elämän ajan. Osin tarinoitten, osin sukuhaudan, mutta osin myös isän veljen, taidemaalari Antti Favénin ateljee-huvilan kautta aina 1940-luvun lopulle asti.
Antti-setänsä tavoin Mauristakin tuli taidemaalari. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja Suomen taideakatemiassa eli ”Ateneumissa”, niin kuin opinahjoa kutsuttiin. Jatko-opintoja Mauri suoritti Unescon stipendiaattina Firenzen Accademia di Belle Artissa.
Läpimurtonsa taiteilijana Mauri teki 1950-luvun puolivälissä voittamalla valtakunnallisen seinämaalauskilpailun Kuopion uuteen Haapaniemen kouluun.
Uransa aikana Mauri opetti Taideteollisessa oppilaitoksessa (nykyisin Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) yli kolmekymmentä vuotta. Hänet palkittiin muun muassa Valtion taidepalkinnolla, Pro Finlandia- ja Pro Italia -kunniamerkeillä, professorin arvonimellä, Valtion taiteilijaeläkkeellä ja Taideteollisen korkeakoulun kunniajäsenyydellä.
Maurin maalauksia on nähtävillä Suomen kaikissa merkittävissä taidemuseoissa sekä muun muassa Presidentin linnan kokoelmissa ja Suomen Pankin kokoelmissa.
Viimeisenä kunnianosoituksena Mauri (1920–2006) sai hautapaikan Helsingin Hietaniemen hautausmaan taiteilijakukkulalta.