Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus on valinnut Vuoden 2020 nuorisoseuralaiseksi Heli Parikka–Makkosen, 45, Ritvalan Nuorisoseurasta Valkeakoskelta. Perustelujen mukaan Parikka-Makkonen on hyvä organisoimaan ja kannustamaan ihmisiä. Parikka-Makkonen on ollut mukana Helkajuhlien järjestelyissä ja luottamustoimissa koko ikänsä.

Parikka-Makkonen vei läpi seuran 100-vuotiaan talon neljä vuotta kestäneen perusteellisen remontin, jossa kesäkäytössä ollut rakennus muutettiin ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi.

– Vuoden 2020 nuorisoseuralaiseksi valinta kyllä tuntui, isosti. Piti oikein kysyä uudelleen, että mitä sinä sanoit. En oikein osaa ottaa suuria kiitoksia luontevasti vastaa. Jotenkin tuntuu, että tämä on enemmänkin koko meidän nuorisoseuran aktiiviporukan juttu tai ansio ainakin, Parikka-Makkonen sanoo.

Parikka-Makkonen on ollut Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen vuodesta 2018 alkaen ja toiminut Ritvalan Nuorisoseuran puheenjohtajana vuodesta 2014. Hän on tehnyt myös lukemattomia talkootunteja erityisesti Ritvalan Helkajuhlien järjestämisessä. Helkajuhlien neitojen kulkueessa hän oli ensimmäisen kerran parivuotiaana. Parikka-Makkonen edustaa kolmatta polvea juhlien osanottajana ja nyt myös hänen 11-vuotias tyttärensä on mukana tapahtumassa.

Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

Heli Parikka-Makkonen. Kuva: Kaisu Mokkila

Maan hallitus on päättänyt purkaa asteittain koronaepidemiasta johtuvia rajoituksia. Osa aiemmin annetuista rajoituksista pysyy voimassa toistaiseksi, kuten vierailukielto sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Edelleen suositellaan, että riskiryhmiin kuuluvat välttävät kontakteja. Kaikkia kansalaisia kehotetaan pitämään suojaetäisyys muihin ihmisiin.

Akaan kaupungin valmiusjohtoryhmä on linjannut kaupungin toimintojen avaamisesta seuraavan aikataulun mukaisesti:

Heti

Kirjastojen palautusluukut ovat avautuneet. Kirjastoaineiston uloslainaamista valmistellaan ja sen alkamisesta tiedotetaan erikseen.

Torstaina 14. toukokuuta

Koulussa ja varhaiskasvatuksessa siirrytään lähiopetukseen. Hallituksen suosituksen mukaisesti Akaan lukio jatkaa kevätlukukauden 2020 loppuun etäopetuksessa.

Koulut tiedottavat oppilaille ja huoltajille tarkemmista toimintaohjeista Wilman kautta. Mahdolliset oppilaiden poissaolot lähiopetuksesta tulee anoa erikseen. Lounasannosten jakelu kotiin päättyy 14.5.

Julkiset ulkoharrastuspaikat, kuten kentät ja laavut avataan 10 hengen kokoontumisrajoitusta noudattaen.

Maanantaina 1. kesäkuuta

Julkiset sisätilat kuten kirjastot, nuorisotilat ja yhteispalvelukeskus avataan hallitusti. Tarkemmista yksiköiden aukioloajoista tiedotamme toukokuun aikana.

Kehitysvammaisten työtoiminta aukeaa 3.6. ja päivätoiminta 29.6. Narikka ja päihdehuollon päivätoiminnat alkavat 1.6. Kuntouttava työtoiminta alkaa sekä työttömien työpajat avaavat ovensa.

Kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus nousee 50 henkilöön.

BirdLife Suomi järjestää ensi lauantaina kaikille lintuharrastajille ja linnuista kiinnostuneille tapahtuman, jossa tarkkaillaan lintuja poistumatta kotoa. Tapahtuma on nimetty leikkimielisesti Pihojen taistoksi tänä keväänä perutun lintutornitapahtuman Tornien taiston mukaan.

Pihojen taiston tarkoituksena on viettää turvallisesti mukava lintupäivä ja löytää linnut lähiluonnosta. Samalla lasketaan, kuinka monta lintulajia onnistuu näkemään tai kuulemaan omasta pihasta aamun ja aamupäivän aikana.

Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Lintuja voi havainnoida esimerkiksi kuistilta, kerrostalon pihalta, parvekkeelta tai vaikkapa ikkunasta tarkkailemalla. Koko aamuviideltä alkavaa kahdeksantuntista tapahtuma-aikaa ei tarvitse käyttää lintujen havainnointiin.

Pihojen taistoon ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, eikä kyseessä ole kilpailu, vaikka harrastajat voivat leikkimielisesti kisailla keskenään lajimäärillä.

Havaitut lajit ilmoitetaan verkkolomakkeella heti tapahtuman päätyttyä. BirdLife Suomen verkkosivuilla voi myös seurata päivittyvää tulossivua.

Lauantaina tarkkaillaan lintuja kotona. Kuva Tarja Antola

Esa Eloranta on nimitetty yritysasiakkaiden rahoitusneuvojaksi Someron Säästöpankin Akaan-konttoriin 20.4. alkaen.

Akaan lukio

Aalto Niklas, Ahlman Valtteri, Ahvenjärvi Samuli, Aronen Viivi, Elonen Henriikka, Helenius Alfred, Hiltunen Mikko, Humala Ville, Inomaa Pinja, Jaakkola Atte, Jokela Ville, Järvenpää Sampo, Jääskeläinen Eero, Kandolin Eetu, Kansanaho Eevi, Kilponen Sanni, Koski Tommy, Kurki Jemina, Lahtinen Jere, Linnalampi Hanna, Liukkula Santeri, Lunti Sofia, Mahkonen Anniina, Mustonen Edwin, Mäntysaari Arttu, Naskali Tony, Nieminen Heidi, Niskanen Roosa, Nyyssönen Aku, Näsi Siiri, Paloluoma Nea, Peltomäki Julia, Piirainen Lotta, Pikkuharju Aino, Poikkimäki Vilma, Puhakka Riku, Puharinen Tino, Saartila Fanny, Sakala Jessica, Seppänen Neea, Suutari Sara, Toivettula Laura, Toivonen Jenni, Toivonen Juuso, Torkkel Jasmi, Tuomi Ville, Tyrväinen Aaro, Vintola Saku.

Valkeakosken Tietotien lukio

Aalto Eemil, Ahomaa Annika, Ahopelto Samuel, Arola Miisa, Astren Jiri, Blomberg Niklas, Ekholm Santeri, Haaja Veeti, Halonen Severi, Harkki Aleksi, Helasmäki Roosa, Hiltunen Milja, Honkala Katariina, Humala Sonetta, Hurme Nina, Hyppönen Emilia, Hyövälti Amanda, Hänninen Nelli, Ilomäki Eeli, Inkinen Iiro, Iskanius Tia, Isoherranen Satu, Jokelainen Henri, Jokinen Miska, Järvinen Matleena, Kalila Emilia, Kallio Riku, Karhu Saana, Kariniemi Lauri, Karisalmi Joonas, Kaukonen Katja, Kause Iris, Kesola Silja, Kivimaa Toivo, Kokkala Juuso, Kolehmainen Mikko, Kolu Jonne, Komulainen Siiri, Konola Jemina, Korja Alpo (kaksoistutkinto), Kortelainen Veikka, Kujanpää Karoliina, Kukkamäki Roosa, Kukkula Rasmus (kaksoistutkinto), Kuttila Mei Lin, Lager Kalle (kaksoistutkinto), Lahti Niina, Lahtinen Henni, Lahtinen Vili, Lamminpää Nea, Lappeteläinen Anni, Laurila Marika, Laurila Noora, Loppi Taika, Lumme Jaakko, Luukkonen Leevi, Lylynoja Sanni, Makkonen Akseli, Mettovaara Emil, Moisio Laura, Muhonen Maria, Mäkelä Emma, Mäkelä Niklas (kaksoistutkinto), Niemelä Timi, Niemi Atte, Nieminen Oona, Niittyaro Luukas, Nikkilä Annemari, Nurminen Vihtori, Nuutinen Miina, Painilainen Eetu, Pappila Heikki, Peltokangas Saara, Peltola Sanni, Peltonen Jasmin, Peltonen Niko, Perunka Sampo, Pietiläinen Miia-Riina, Pikkumaa Ella, Pirinen Henna, Puputti Saana, Puustelli Ella, Pyymäki Laura, Rahikainen Ellaliisa, Raivio Ruut, Rantanen Eemil, Rauhala Roosa, Rautiainen Ella, Rogulina Marina, Ruuskanen Oskari, Salmi Ilmari, Salmi Lauri (kaksoistutkinto), Salminen Eemeli, Salminen Vilma, Salo Eetu, Salo Laura, Salonen Teemu, Salonen Tuukka, Sarkaniemi Sampo, Savolainen Joona, Savolainen Leevi, Seppänen Elina, Simonen Sakke, Suomalainen Tuike, Suonto Tuuli, Tossavainen Ville, Tuominen Alisa, Tuominen Antti, Tuominen Enni, Uljas Klaus, Varje Jenny, Villberg Juuso, Virtanen Markus, Vuori Annika, Vuorinen Kaapo, Vuorinen Ron, Vuorio Tuuli, Wall Anna, Yltiö Tuire (kaksoistutkinto), Ylärakkola Vera, Zitting Ina.

Valkeakosken Tietotien aikuislukio

Koivuranta Marko, Lehtimäki Kamilla, Niemi Tuula, Poukkula Aino.

Väinö Linnan lukio (Urjala)

Mikko Hirvonen, Miili Inomaa, Jenna Juntunen, Jenna Kajander, Linda Karonen, Sofié Leikkilä, Elisa Liehu, Elli Maunuksela, Teemu Mäkinen, Matti Nieminen, Teemu Numminen, Onni Syrjälä, Kaarlo Tiili, Lauri Vanhakylä ja Joni Väistö.

Akaan Seutu julkaisee myös muista lukioista valmistuvien akaalaisten ylioppilaiden nimiä. Tiedot voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi.

Tero Ilomäki toivoo, että Tampereen Viherrakennuksen tasainen kasvu jatkuu uudessa kotikaupungissa Akaassa.

Paluumuuttaja Tero Ilomäki toi yrityksensä Akaaseen.

Tampereen Viherrakennus tekee ammattitaidolla pihat, puutarhat ja kivetykset.

Tero Ilomäki ehti tehdä pitkään töitä muissa yrityksissä ennen kuin perusti Tampereen Viherrakennuksen viisi vuotta sitten. Työn ja henkilöstön määrä ovat kasvaneet Tampereen rakennusbuumissa vuosi vuodelta, ja nyt työntekijöitä on 16.

– Kasvu ei ole ollut pakonomainen tavoite, mutta sekä töitä että ammattitaitoista väkeä on riittänyt. Meillä on ollut hyvä maine, ja eri firmoista on haettu meille töihin, Ilomäki kertoo.

Tampereen Viherrakennus suunnittelee ja toteuttaa kaikki mahdolliset viherrakentamis- ja kivityöt kuten nurmikoinnit, istutukset, kivetykset, istutusaltaat, terassit ja leikkikentät. Viime vuonna yrityksen kotipaikka vaihtui, kun Toijalassa ja Viialassa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Ilomäki muutti Tampereelta takaisin Akaaseen ja toi firman tullessaan.

– Meillä on nyt Tampereen lisäksi toinen toimipiste Hämeenlinnassa, joten tässä välissä oleva Akaa on paras mahdollinen paikka.

Muuton jälkeen Ilomäki ajatteli tekevänsä edelleen hyvinkin paljon töitä Tampereella, mutta mieli ja rutiinit muuttuivat.

– Se kääntyi tosi nopeasti niin, että teinkin kotona joko sisällä tai takaterassilla laskentaa, työsuunnittelua ja ohjeistusta, Ilomäki iloitsee.

Akaalaisille etsitään töitä Akaasta

Ammattilaisten palkkaamiselle pihan suunnitteluun ja toteuttamiseen on monta hyvää syytä.

– Kun tehdään pihaan kertainvestointi, se kannattaa tehdä hyvälaatuisilla materiaaleilla ja oikealla tavalla. Esimerkiksi kivetysten alla pitää olla tietyt rakennekerrokset, ja eri kasvit vaativat eri kasvualustoja.

Ammattilaisilla on myös ammattilaisten työkalut.

– Pienen multakasan levittelee lapiollakin, mutta jos pitää saada kottikärryn kanssa 100 kuutiota multaa levälleen, se on kesän homma.

Tero Ilomäen jälkeen myös Tampereen Viherrakennuksen pääpuutarhuri on muuttanut Akaaseen, ja kaivurikuski asui täällä jo ennestään. Nyt tavoitteena onkin tehdä entistä enemmän hommia yrityksen uudessa kotikaupungissa.

– Olemme tehneet jonkin verran töitä Akaan kaupungille ja yksityisille. Myös Toijalaan rakennettuun hoivakotiin teimme kaikki pihat. Aiemmin olemme ajaneet Tampereelta tänne, mutta nyt meillä on porukkaa, joka on jo täällä ja tekisi mielellään töitä Akaassa, Ilomäki kertoo.

Aktiivinen viherrakennuskausi kestää huhtikuusta joulukuulle, ja jo kevättalvella tehdään pensasleikkauksia. Tampereen Viherrakennuksen porukka tekeekin hommia silloin kun muu kansa lomailee.

– Viherrakentajan kesälomat ovat tammi–helmikuussa.

Tampereen Viherrakennus

www.tampereenviherrakennus.fi

Sisä-Suomen poliisissa on kirjattu tämän kevään aikana jo lukuisia veneisiin, niiden moottoreihin ja venetarvikkeisiin liittyviä varkauksia. Poliisin mukaan on odotettavissa, että määrät kasvavat koko Sisä-Suomen alueella. Viime vuoden aikana esimerkiksi Jyväskylässä luku oli yhteensä 39 ja Tampereella 67.

Veneitä varastavat henkilöt käyttävät poliisin mukaan usein internetissä olevia myyntipalstoja anastetun omaisuuden myymiseen. Varkaat ottavat myös yhteyttä henkilöihin, joilla on Halutaan ostaa soutuvene – ilmoitus jollain myyntipalstalla.

– Tarkoituksena on saada myytyä varastettu vene. Jos hallussa ei sillä hetkellä ole ostajan haluamaa venettä, sellainen käydään varastamassa.

Poliisi ohjeistaa soutuvenettä ostavaa olemaan huolellinen kauppatilanteessa.

– Jos kauppa tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se kannattaa jättää tekemättä. Kukaan ei pääsääntöisesti myy esimerkiksi hyväkuntoista Päijän-soutuvenettä alle 500 euron.

Poliisi kehottaa myös tekemään kauppakirjan, jossa on myyjän tiedot, ja tarkistamaan myyjän henkilöllisyyden.

– Jos ostaa veneen, jota olisi ollut syytä epäillä anastetuksi, ostaja voi syyllistyä kätkemisrikokseen.

Epämääräisistä soutuveneiden myynti-ilmoituksista tai veneiden myyjistä voi laittaa poliisille tietoja sähköpostiin vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi tai vihjenumeroon 0800 90022. Numerossa on vastaaja, johon viesti jätetään.

Nämä veneet ovat toistaiseksi jääneet pitkäkyntisten hankintarenkaan ulkopuolelle. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Harri Pouru suosittelee ruuhkatilanteessa muita aloitusväyliä ykkösväylän sijaan. Arkistokuva: Mikko Peltoniemi.

Kylmäkoski Disc Golf Parkissa Savikoskella on arki-iltaisin neljän jälkeen ja viikonloppuisin iltapäivällä ollut ajoittain ruuhkaa. Radan ykkösväylän heittopaikan eli tiin läheisyydessä on ollut useampia heittovuoroaan odottavia ihmisiä.

Harri Pouru Kylmäkosken Veikkojen frisbeegolf-toimintaa pyörittävästä Woodpeckers Disc Golfista suosittelee tämän vuoksi rataa tunteville muita lähtöväyliä.

– Majan läheisyydessä muun muassa väylä 8 on oiva lähtöväylä. Lisäksi väylät Savikoskentien läheisyydessä ovat hyvä vaihtoehto, sanoo frisbeegolftoimintaa vetävä Harri Pouru.

Mikäli kierrokselle haluaa lähteä väylältä 1, ruuhka-aikana harjoitusheitot tulee jättää väliin.

– Tietenkin pienemmät heittoryhmät tulee päästää ensin radalle, ja kierroksen aikana tulee päästää nopeammin pelaavat ohitse. Toivomme, että heittäjät huomaavat pitää turvaväliä muihin myös metsän siimeksessä.

Nämä säännöt pätevät myös muulloin kuin poikkeustilanne aikana, mutta nyt radalla näkee Pourun mukaan hyvin paljon ensikertalaisia

– Etiketti haltuun myös heidän puolelta, Pouru toivoo.

Hän muistuttaa, että 27-väyläinen rata vetää kyllä hyvin isommankin määrän heittäjiä, kunhan käytetään maalaisjärkeä.

– Käyttäjämääristä ja koronatilanteesta johtuen toivomme myös, että roskat tuotaisiin majan läheisyydessä oleviin roska-astioihin. Seuraamme tarkasti infosivua, jota Suomen frisbeegolfliitto päivittää jäsenseuroilleen tiiviisti. Toivomme, että saamme radan pitää auki.

Luukas Rokkanen vetää nykyään opastuksia Savikosken frisbeegolfradalla. Kuva: SFL

Luukas Rokkanen vetää opastuksia

Frisbeegolfkilpailuja ei tässä vaiheessa luonnollisesti järjestetä, ja liiton alaisia kilpailuja ei Harri Pourun mukaan voi tällä hetkellä edes hakemaan.

– Mikäli syksyllä on mahdollista, niin varmasti pidämme niin liiton alaisia lisenssin vaativia kilpailuja kuin kaikille sopivia viikkokisoja. Radan suhteen päivitämme kesän aikana muun muassa tiimattoja ja väylien välisiä kulkupolkuja.

Kylmäkosken Veikot ovat saaneet toimintaansa mukaan myös frisbeegolfkisoissa ulkomaita myöten hienosti pärjänneen akaalaisen Luukas Rokkasen. Hän toimii muun muassa frisbeegolf-opastusten vetäjänä.

– Lisäksi koitamme tietenkin tukea mahdollisimman paljon Luukasta matkalla kohti maailman kärkeä, Harri Pouru toteaa.

Akaalainen Hilma Lehtonen aloittaa määräaikaisen työrupeaman Päivölän rehtorina elokuun alussa.

Valkeakosken Tarttilassa toimivan Päivölän opiston rehtori Pekka Järvi on valittu Hattulan kunnanjohtajan sijaiseksi 1.8.2020 alkaen noin puolentoista vuoden ajaksi. Järven sijainen on nyt valittu.

Päivölän rehtorina toimii elokuusta alkaen kasvatustieteiden maisteri Hilma Lehtonen Akaasta.

Lehtonen on aiemmin toiminut muun muassa Hämeen kesäyliopiston vt. rehtorina ja suunnittelutehtävissä.

Rehtori Pekka Järvi (oik.) isännöi viime kesänä Peter Vesterbackan vierailua Päivölän opistolla. Järvi vakuutti, että Päivölässä ollaan kiinnostuneita jatkamaan kansainvälistä leiritoimintaa, jota Vesterbackan kontaktit maailmalle saattavat edistää. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Olemme kahden tärkeän, monelle merkityksellisten merkkipäivien välissä. Äitienpäivää juhlittiin Suomen lipun hulmutessa herkutellen poikkeusoloissa pienemmillä porukoilla. Monet joutuivat tervehtimään äitiään etäyhteyden välityksellä. Tässä hetkessä läsnä ovat kaipaus, muistot, rakkaus ja ehkäpä myös konkreettiset rajat.

Musiikki yhdistää ja merkittävänä hetkenä herkistää. Laulun sanat voivat joskus merkitä myös jotain erityistä. Äitienpäivään kuuluu erityisesti kappale Äideistä parhain. Tuula Valkaman käännössanat ovat koskettaneet jo 1970-luvulta lähtien.

Lapsuus, se on korvaamaton.

Paljon mä sain, siks’ kiitän nyt vain.

Äidillein vaan laulaa nyt saan,

äideistä parhaimman sain.

Lohdun hän loi, suojan hän soi.

Hellyyttä koin, nyt kiittää sua voin.

Rakkaudesta voimaa mä saan,

äideistä parhaimman sain.

Monilla äideillä on myös merkittävä rooli kevään seuraavassa tärkeässä juhlassa. Poikkeusoloista johtuen tuotakaan juhlaa ei voida tänä vuonna perinteisesti juhlia. Tiedän tämän koskettavan monia äitejä syvälle, joillekin tämä olisi ollut ensikertainen, toisille jopa ainutkertainen kokemus. Sen koskettavuus kumpuaa myös perinteistä, ja siihen liittyy paljon iloa ja jopa onnen kyyneleitä. Juhlaan liittyy myös virsi, josta on vuosikymmenten aikana tullut sielujamme koskettava, kylmiä väreitä nostattava perinne.

Vaikka itse en laula, kuuntelen mielelläni niitä, jotka laulullaan voivat koskettaa minua ja herkistää siinä hetkessä. Tuon herkistymisen haluaisin suoda tänäkin keväänä kaikille. Sen järjestäminen on nyt ehkä helpompaa kuin koskaan. Ei ole väliä missä on, vaan että on osallistumiseen mahdollisuus, tekniikkaa hyödyntäen.

Meillä on nämä muutamat hetket, perinteet, joihin kuuluvat tietyt kappaleet. Vaikka meitä koskettavat eri asiat, soisin kaikille mahdollisuuden jatkaa kevätjuhlaan kuuluvaa perinnettä. Silloin ne, joilla iho menee kananlihalle ja Suvivirren soinnut koskettavat sisimpään, kohtaavat ymmärrystä heiltä, joita nämä perinteet eivät kosketa.

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen.

Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen.

Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon,

se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa.

Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa.

Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala,

ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta.

Taas linnut laulujansa visertää kauniisti.

Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!

Mun sieluni, sä liitä myös äänes kuorohon

ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on.

Kun näitä kappaleita kuuntelee, koskee sieluun tavalla, jota ei voi sanoin kuvailla. Toivon jokaisen pysähtyvän hetkeksi perheensä kanssa koulun päättymisen kunniaksi. Hiljentyvän kuuntelemaan, vaikka ylioppilaat eivät paina yhdessä hattuja päähänsä, yhdeksäsluokkalaiset eivät hyvästele haikeana kouluansa eivätkä eskarit pääse jakamaan ruusuja. Moni perinne jää tänä keväänä toteutumatta. Linnut kuitenkin laulavat yhä laulujansa ja puut viheriöivät. Pysähdy siis hetkeksi lauantaina 30.5. lastesi kanssa laulamaan tai vaikka vaan kuuntelemaan, jossain somessa soi koskettava Suvivirsi.

Mervi Pulkkinen

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkovaltuutettu.

Torstaina 15. toukokuuta

Maaherra Risto Tainio huomenna Viialaan

Hämeen läänin maaherra Risto Tainio saapuu huomenna perjantaina Viialaan. Vierailuohjelmassa on mm. tutustuminen Viialan Nahkatehtaaseen sekä teollisuushalleihin.

Ensi syksynä kaikki koululaiset Viialassa peruskouluohjelmassa

Ihmisen elämässä on yksi mieliinpainuvimpia muutoksia se kun lapsuus päättyy ja koulutyö alkaa. Torstaina (Rasin koulun) ja perjantaina (Keskustan koulu) olivat uudet oppilaat ottamassa ensi askeleita koulussa tutustumisen merkeissä. Tutustuminen kesti Keskustan koulussa tuollaiset pari tuntia, jona aikana saattamaan tulleet lasten vanhemmat johdateltiin eri luokkaan, jossa heille pakisi rehtori Antti Kaukinen ja koulun terveyssisar Pirkko Kähkönen. Lapset vastaavana aikana oli jaettu luokkiin syksyllä alkavassa muodossa. Heille jaettiin monistettu piirustus, jonka he saivat värittää. Välillä oli leikkiä ja laulua sekä kuultiin kasetilta erilaisia ääniä ja pääteltiin niiden alkuperää. Oltiin myös tutustumassa koulutiloihin mm. wc:n sijaintiin. Ja pisteenä iin päällä oli ruokalassa jäätelötarjoilu. Jo tällöin viimeistään tunnuttiin tulleen sinäksi koulun kanssa. Kummassakin luokassa oli 18 oppilasta.

Harri Uotila palkittiin parhaana Nokialla

Nokian Pyryn 75-v. juhlapainit pidettiin 4-5 pnä tätä kuuta avoimina kansallisina kilpailuina, joissa osanottajia oli 45 ja otteluja käytiin kaikkiaan 59. Pyryn paini sai melkoista tunnustusta kun Harri Uotila palkittiin juhlapainien parhaana. Hänen olisi pitänyt otella 65 kg sarjassa, mutta koska siinä ei ollut osanottajia, niin hyvän urheiluhengen omaavana Harri siirtyi sarjaa ylemmäksi 70 kg sarjaan. Sen hän voitti puhtaalla pelissä.
Ensi viikonvaihteessa pojat matkaavat 17.–18.5. Kemissä pidettäviin TUL:n mestaruuskilpailuihin, jonne tietysti toivotamme heille mahdollisimman hyvää menestystä.

Viime sunnuntain kirkkovuoden aihe ”Sydämen puhetta Jumalan kanssa” tuntuu tänä erikoisena keväänä lohdulliselta. Tuo ilmaisu sydämen puheesta antaa meille hyvin vapaat kädet rukoilemiseen. Se voi siis yksinkertaisesti olla sydämestä kumpuavaa sanatonta huokausta, omia hapuilevia sanoja tai jonkun toisen sanoittamaa valmista rukousta. Raamattu on täynnä rukousaineistoa sellaisenaan, erityisesti psalmit.

Joku meistä rukoilee yksin tai yhdessä perheen kanssa, joku osallistuu jumalanpalvelukseen tai hengellisen yhteisön tai järjestön tilaisuuteen netin kautta. Siihenhän me olemme saaneet nyt totutella – etäyhteyksiin lähes kaikessa.

Työssä käyvät ovat mahdollisuuksien mukaan siirtyneet etätyöhön ja koululaiset useaksi viikoksi etäkouluun. Viikoittaiset jumalanpalveluksetkin olemme katsoneet suoratoistoina seurakuntien kotisivuilta, YouTubesta tai Facebookista. Ehtoollista emme ole viettäneet viikkokausiin, mutta onneksi yhteiseen esirukoukseen olemme voineet yhtyä sähköisten välineiden ja radion kautta.

Koronaviruksen levittyä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi lisääntyi ihmisten tarve rukoilemiseen. Tämä ilmenee muun muassa Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista 16.4.

– Rukousaiheisten Google-hakujen määrä nousi raketin lailla maaliskuussa 2020, kun koronavirus levisi globaalisti”, taloustieteen apulaisprofessori Jeanet Bentzen Kööpenhaminan yliopistosta kirjoittaa aihetta käsittelevässä tutkimuksessaan.

Ihmiset hakevat internetistä nyt enemmän rukouksia kuin kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana.

Rukous yhdistää ihmisiä maailmanlaajuisesti – erityisesti hädän keskellä. Meille on annettu Raamatussa monessa kohtaa kehotus rukoilla. Yksi niistä on kirkkovuoden tämän viikon evankeliumissa: Matt. 6: 5-13.

Jeesus opetti ja sanoi: ”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Rukoillessanne, älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. Rukoilkaa te siis näin:

Isä meidän, joka olet taivaissa!

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.

Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.”

Jaana Viitakangas-Klemola

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan lähetys- ja tiedotussihteeri

Valkeakosken Tietotien lukio: Lahti Niina

Tampereen lyseon lukio: Haapamäki Paavo

Hämeenlinnan lyseon lukio: Miekka Joona

Tiedot uusista ylioppilaista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi

Toijalan Seutu tiistaina 20. toukokuuta 1980

Kyläkarnevaaleista tuli yleisömenestys

Kylmäkosken Aseman kylätoimikunnan historian ensimmäinen tilaisuus, kyläkarnevaalit, sai mahtavan vastaanoton. Listaan kertyi peräti 190 nimikirjoitusta, mutta kaikki eivät toiminnan tiimellyksessä ehtineet nimeään kirjoittaan, joten väkeä oli kyllä kolmattasataa.
Kyläkarnevaalien tavoitteena oli, kuten kylätoimikunnan puheenjohtaja Uolevi Kallioniemi totesi, lisätä kylän yhteishenkeä ja viihtyvyyttä. Tällä tapahtumalla oli vielä kolmaskin tehtävä, nimittäin kerätä avustusta oppilaiden kevätretkeä varten.

Parhaat seulottiin liikennekilpailussa

Kaikkiaan 52 ala-asteelaista testasi liikennetietouttaan Toijalassa perjantaina. Liikennekilpailu koostui teoriaosasta sekä pyörälenkistä, missä tarkkailtiin liikennemerkkien tuntemusta sekä liikennesääntöjen noudattamista käytännössä. Kilpailun oli laatinut opettaja Pertti Arvonen Toijalan liikennelautakunnan tukemana. Kilpailun kolme parasta, Nina Tielinen, Jari Koski ja Timo Haavisto lähtevät edelleen lääninkilpailuun Turenkiin.

Hallsbergin mieskuoro vierailulle Toijalaan

Toijalan ystävyyskaupungin Hallsbergin mieskuoro vierailee Toijalassa ensi viikonvaihteessa. Edellisestä kerrasta on aikaa jo 13 vuotta.
Hallsbergilaiset laulavat lauantaina Ritvalan Helkajuhlilla ja illansuussa yhdessä Toijalan Mieskuoron kanssa Hakalehdossa. Sunnuntaina on kuoroilla yhteisesiintyminen kirkossa ja ne laulavat myös Rauhanummen alueella pienessä puistokonsertissa.
Toijalan Mieskuoro on vieraillut kaksi kertaa Hallsbergissa, viimeksi neljä vuotta sitten. Toijalalaisillakin oli silloin esiintyminen sikäläisessä kotiseutujuhlassa.
Kuorovierailut kuuluvat ystävyyskuntien yhteistoimintaan, jota hoidetaan niin kuntatasolla kuin vapaan harrastuksen yhteisöjenkin piirissä.

HS-Vesi tiedottaa vesijohtoverkossa havaitusta veden värivirheestä Viialassa torstaina 20.5.

HS-Veden selvityksen perusteella veden värjäytyminen johtuu alueella torstaina tehdyistä palopostien huoltotöistä ja veden väri aiheutuu putkistosta irronneesta rautasakasta. HS-Veden mukaan tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.

Tänä keväänä ei järjestetä suuria valmistujaisjuhlia, mutta valmistuvia voi silti muistaa.

Poliisin tietoon on tullut, että ainakin Tampereella Kissanmaalla alakouluikäisten lasten puhelimissa WhatsApp-sovelluksessa kiertäisi karkaushaaste. Haasteessa lapsia kehotetaan menemään piiloon vanhemmiltaan, ja jos vanhemmat soittaisivat katoamisesta hätänumeroon ja poliisi aloittaisi etsinnät, voisi saada kuvansa lehteen.

Poliisi muistuttaa, että viranomaisten hälyttämisellä apuun ei saa leikkiä.

–  Pyydämme vanhempia keskustelemaan asiasta vakavasti lasten kanssa. Pienten lasten etsintöihin suhtaudutaan aina vakavasti ja isoilla resursseilla. Jos poliisi etsii lasta turhaan haasteen takia, jonkun oikeasti hädässä olevan avunsaanti voi viivästyä. Katoamisella ei saa leikkiä, kertoo yleisjohtaja, komisario Pauli Hursti Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedotteessa.

Toijalan terveysasema valmistui vuonna 1984. Kuva Tarja Antola

Toijalan terveysaseman vuodeosasto tyhjeni 12. toukokuuta 2020, ja avohoidon toiminnot siirtyvät uuteen hyvinvointikeskukseen kesällä 2021. Terveysaseman 37-vuotinen historia terveydenhuollon palveluksessa päättyy.

Pääterveysasema oli valmistuessaan Toijalan kaupungin historian mittavin hanke ja osa isompaa kokonaisuutta, johon sisältyy myös aiemmin toimintansa lopettanut vanhainkoti Hakalehto.

Paikalla sijaitsi aiemmin Akaan kunnan ja myöhemmin Toijalan kauppalan kunnalliskoti sairasosastoineen. Akaan kunta osti tämän Iso-Rekolan tilan vuonna 1919. Kunnalliskoti oli päärakennuksessa. Navetta purettiin Hakalehdon rakentamisen alta.

Sodan jälkeen kunnalliskoti oli heikkokuntoinen, mutta se korjattiin ja sosiaaliministeriö antoi kesäkuussa 1948 yleiselle osastolle 16 paikan väliaikaisen vahvistuksen. Niin sanotussa ”vaarin tuvassa” sijainneessa sairasosastossa oli 12 vahvistettua paikkaa. Myöhemmin, vuonna 1952 suoritetun sairasosaston laajennuksessa aikaan saatuja kahdeksaa lisäpaikkaa ei koskaan vahvistettu.

Vaatimukset ja määräaika painoivat päälle

Kunnanisille tuli kiire vuonna 1966, kun sosiaaliministeriö ilmoitti, että kunnalliskodin väliaikaisen vahvistuksen määräaika päättyy 31.3.1967 ja että sairasosaston lisäpaikoilta puuttuu vahvistus kokonaan. Toijalan kauppalalta edellytettiin osastojen täyttävän huoltolaitokselle asetetut vaatimukset erityisesti paloturvallisuuden osalta. Määräaikaa saatiin vuoden 1967 loppuun, jona aikana kauppalanhallitus pyrki saamaan aikaan kokonaissuunnitelman terveystalon, paikallissairaalan, lääkärien vastaanottojen ja mahdollisesti lastenkodin toiminnan keskittämiseksi alueelle.

Vanhusten sairaanhoidon järjestämiseksi tuli kiireisesti suunnitella paikallissairaalan rakentamista. Kauppalanjohtaja Toimi Tähkävuori ilmoitti paikallissairaalan sijoituspaikkaa tutkitun ja huomioon otetun sellaiset tärkeät seikat kuin kohtuulliset liikenneyhteydet, vesi ja viemäröinti, maa-alueiden omistussuhteet sekä muiden laitosten sijoitus kokonaisuutta ajatellen. Kyseeseen saattoivat tulla vanhainkodin nykyinen alue, Nahkialanvuori ja vanhan Pappilan alue.

Perustettuun toimikuntaan kuuluivat ylikonstaapeli Antti Holkeri, ylikonduktööri Reino Tanni, kirvesmies Esko Tyvijärvi ja kauppalanjohtaja (pj). Sihteeriksi kutsuttiin sosiaalisihteeri Eila Pennanen. Kohdealueen suunnittelu annettiin arkkitehti Erkki Pasaselle.

Akaan kunta osti Toijalasta vuonna 1919 Iso-Rekolan tilan, jonka päärakennuksessa sijaitsi Akaan kunnan ja myöhemmin Toijalan kauppalan kunnalliskoti sairasosastoineen. Navetta purettiin Hakalehdon vanhainkodin rakentamisen tieltä. Kuva Eero Lehtosen arkisto.

Vanhainkoti Hakalehto valmistui 1972

Kauppalanvaltuusto käsitteli lääkäriaseman huonetilaohjelmaa 27.3.1968 todeten, että sisäasiainministeriö oli antanut asiaa koskevat ohjeet ”nykyajan vaatimuksia vastaavan sairaanhoidon järjestämiseksi kuntauudistusta suunniteltaessa”. Suunnitelmat esitettiin myös Kylmäkosken, Viialan ja Sääksmäen kuntien edustajille mahdollista yhteistyötä silmällä pitäen.

Valtuusto hyväksyi Erkki Pasasen valmisteleman Toijalaa koskevan perustamis- ja toimintasuunnitelman ministeriön hyväksyttäväksi ja perusti jälleen toimikunnan terveysaseman toiminnallisen suunnitelma tekemiseksi. Puheenjohtajana oli kauppalanlääkäri Seppo Salminen ja jäseninä sairaanhoitaja Iiris Koskinen, kauppalanjohtaja Toimi Tähkävuori, rautatieläinen Urpo Nieminen, maalari Voitto Enbäck ja sihteerinä kauppalansihteeri Leif Engfält (myöhemmin terveyskeskuksen talouspäällikkö Hannu Ampuja).

Lääkärien rivitalo valmistui vuoden 1970 ja vanhainkoti Hakalehto vuoden 1972 lopussa. Hakalehdon 35 virallista paikkaa olivat toistakymmentä vuotta suurella ylikuormituksella korvaten puuttuvia vuodeosastopaikkoja. Kuormitus näkyi myös Valkeakosken aluesairaalan ”ylikäyttönä”.

Toijala jättäytyi pois kuntainliitosta

1.4.1972 tuli voimaan kansanterveyslaki edellyttäen kunnilta terveydenhuollon järjestämistä alueellaan. Terveyskeskukseksi määriteltiin noin 20 000 asukkaan alue. Vuonna 1972 valmisteltiin Etelä-Pirkanmaan kansanterveystyön kuntainliittoa, jossa Toijala oli mukana Urjalan, Kylmäkosken ja Viialan kanssa. Kun tästä ei kuitenkaan päästy Toijalaa tyydyttävään tulokseen, päätti se jättäytyä pois, kun valtiovalta ei tähän pakottanut.

Toijalassa vallitsi 1970-luvulla tilanne, jossa taloustoimisto sijaitsi vanhalla kauppalantalolla, kahdesta lääkäristä toinen Mustanportintie 4:ssä ja toinen Pätsiniementie 9:ssä, hammashoitola aluksi Keskustan koulun (nykyisen Arvo Ylpön koulun) ala-asteella ja myöhemmin Mustanportintien kolmannessa kerroksessa. Neuvola oli terveystalossa Hakanperäntiellä ja fysioterapia rakennus- ja mittaustoimiston alakerrassa (myöhemmin Tietotalo) Sampolantiellä.

Elintarvikelaboratorio sijaitsi silloisen paloaseman yhteydessä Hämeentie 18:ssa. Lisäksi kaupunki oli ostanut Laboratorio Haiman, joka sijaitsi Mustanportintie 7:n päädyssä. Hieman keskitystä tapahtui vuonna 1977, jolloin lääkärien vastaanotot, työterveyshuolto ja laboratorio sijoitettiin terveysasemaksi kunnostettuun entiseen kauppalantaloon (Hämeentie 40).

Toijalan pääterveysaseman rakentaminen käynnistyi keväällä 1983. Kuva Eero Lehtosen arkisto

Viisi metriä lyhyempi ja miljoonan halvempi

Lääkintöhallitus hyväksyi ensimmäistä kertaa terveyskeskusrakennuksen perustamissuunnitelman kansanterveystyön toimintasuunnitelmaan vuosille 1982–83. Tästä lähtien hankkeen nimi oli Toijalan pääterveysasema.

Kaupunginhallitus valitsi kaupunginjohtaja Toimi Tähkävuoren, valtuuston puheenjohtaja Toivo Seppäsen, terveyskeskuksen talouspäällikkö Eero Lehtosen, johtava lääkäri Seppo Salmisen sekä kaupungineläinlääkäri Annikki Kutinlahden neuvottelemaan Viialan kunnan kanssa yhteisen vuodeosaston rakentamisesta ja valtuutti heidät ajamaan perustamissuunnitelman vahvistamista valtion viranomaisen suuntaan. Koska tämä ei onnistunut, lääkintöhallitus palautti suunnitelmat supistettavaksi. Voitiin todeta, että rakennuksesta tuli viisi metriä lyhyempi ja miljoonan halvempi. ”Maata jalkojen alle saatiin”, kun sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi suunnitelman maaliskuussa 1980.

Toijalan terveyaseman valmistumisen myötä siihen asti hajallaan olleet toiminnot keskitettiin saman katon alle. Kuva Eero Lehtosen arkisto.

Päättäjät kiirehtivät rakentamista

Alkoi kiihkeä luonnospiirustusten luomisjakso, jonka aikana tiloja hahmoteltiin, aikatauluja sorvattiin ja käytiin julkisia ja taustaneuvotteluja valtion viranomaisen suuntaan. Käytännön työn teki arkkitehti Hans Eichstädt, joka taustaltaan oli itävaltalais-saksalais-espanjalainen. Hänessä toteutui taiteellisuus ja saksalainen täsmällisyys. Arkkitehti pysyi aikataulussa, ja luottamushenkilöt halusivat kiirehtiä rakentamista.

Toimikuntaan, joka asiaa johti, kuuluivat yleistentöiden lautakunnan puheenjohtaja Urpo Nieminen, terveyslautakunnan puheenjohtaja Erkki Laine, rakennusinsinööri Mauri Jussila, johtajalääkäri Seppo Salminen ja terveyskeskuksen talouspäällikkö Eero Lehtonen.

Vihdoin 24.11.1982 sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi toteuttamisohjelman varmistaen valtionosuuden saamisen. Tilannetta kuvaavat hyvin Urpo Niemisen harjakaispuheen sanat: ”Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi eräs asia. Nimittäin se, että koko tämän 10 vuoden kun hanke on ollut vireillä, siihen on osallistunut suuri virkamies- ja luottamusmiesjoukko, on kuultu asiantuntijoita, on käyty tutustumassa lähialueiden vastaavanlaisiin rakenteilla oleviin ja juuri valmistuneisiin laitoksiin. En lähde nimiä luettelemaan, vaan lausun parhaat kiitokset kaikille mukana olleille. Kuitenkin haluan tässä mainita kaksi nimeä. Kunnallisneuvos Reino Länsipuro on vaivojaan säästämättä ollut asiantuntijana ja yhdysmiehenämme valtiovaltaan päin suunnittelun alusta alkaen. Samoin kansanedustaja Lea Savolainen on arvovallallaan ollut vaikuttamassa lopullisten päätösten syntymiseen”.

Terveyskeskuksen talouspäällikkö Eero Lehtonen kuului toimikuntaan, joka johti uuden terveysaseman rakentamista. Kuva Eero Lehtosen arkisto.

Nuoren rakennusinsinöörin suurin työmaa

Kaupunginhallitus valitsi 18.1.1983 pääterveysaseman rakennustoimikunnan: rautatieläinen Urpo Niemisen (pj), yli-insinööri Keijo Ampuja (varapj.), pankinjohtaja Erkki Laine, työnjohtaja Pentti Jyrämö, johtava lääkäri Seppo Salminen, rakennusinsinööri Klaus Karinen, johtava hoitaja Sinikka Autere, terveyskeskuksen talouspäällikkö Eero Lehtonen (siht.).

Pääurakoitsijaksi valittiin Yleinen Insinööritoimisto YIT ja vesi-, lämpö- ja sähkötyöt keskitettiin Keskusosuusliike Hankkijalle Tampereelle. 14 kuukauden rakennusaikana työmaalla oli työntekijöitä keskimäärin 40–50 henkilöä.

”Kun rakennustyöt vuoden 1983 keväällä käynnistyivät, saapui paikalle valvojaksi määrätty kaupungin nuori rakennusinsinööri Karinen. Keskustelivat työmaan kokeneen mestari Lahtisen kanssa. Karinen tunsi vastuunsa työstään ja totesi, että kysymyksessä on ylivoimaisesti suurin rakennustyö, missä on ollut. Vai niin, vastasi Lahtinen. Minulle tämä on ylivoimaisesti pienin rakennustyömaa, missä olen ollut.  (Lahtinen oli ollut vuosikausia Lähi-idässä rakentamassa YIT:n urakkakohteita.” (Kaupunginjohtaja Tähkävuoren vihkiäispuhe 27.3.1985)

Rakentamisen aika osoitti tehtyjen suunnitelmien olleen yksityiskohdiltaan selkeät.  Erimielisyyksiä ei rakentajan kanssa juurikaan tullut. ”Tuntui kuin olisi lukenut nuotteja orkesterin kanssa”, totesi työmaan vastaava mestari Erkki Niinimäki. Jopa ovien rivat oli suunniteltu toimittajaa ja mallia myöten. Ainoa mikä jälkeenpäin tuli yllätyksenä, olivat rakennuksen ovet, joiden äänieristys ei vastannut sovittuja normeja.

Rakennustyö oli aloitettu 1.4.1983 ja rakennus valmistui kesäkuun 1984 loppupuolella. Avohoidon toiminnot aloitettiin 1.7.1984. Vuodeosaston henkilökunta palkattiin 1.9. ja toiminta alkoi 1.10.1984. Pääterveysaseman kokonaiskustannukset olivat noin 17 miljoonaa markkaa, mikä tarkoitti sitä, että kustannusarvio piti hyvin.

Toijalan kaupungin rakennusinsinööri Klaus Karinen valvomassa rakennutyötä. Kuva Eero Lehtosen arkisto

Henkilökunta ja palvelut lisääntyivät

Uuden pääterveysaseman myötä moni asia muuttui. Terveyskeskuksen henkilökunta kaksinkertaistui. Vuonna 1984 terveyslautakunta täytti 34 uutta virkaa, joista 23 vuodeosastolle. Siihen aikaan pidettiin hyvänä asiana, että terveyskeskus jatkoi itsenäisenä ja kaikki toiminnot keskitettiin yhden katon alle. Uusia toimintoja olivat vuodeosasto, röntgen, varasto, keskitetty välinehuolto ja tekniset palvelut.

Oma vuodeosasto helpotti Valkeakosken aluesairaalan ylikäyttöä ja ainakin väliaikaisesti vanhainkoti Hakalehdon ruuhkaa. Oma röntgen vähensi kaupunkilaisten matkoja muualle. Lääkäripäivystyksessä siirryttiin kokonaan omaan päivystykseen myös viikonloppuisin. Hammashuoltoon saatiin uusi yksikkö aikuisten hammashoitoon. Käytännön yhteistyö vanhainkodin kanssa tiivistyi.

Vuonna 1984 uudet seinät olivat saaneet sisällön, kun erillään ollut henkilökunta opetteli paitsi työskentelemään yhdessä myös tulemaan toimeen samansuuruisen uuden henkilökuntamäärä kanssa ja päinvastoin. Johtava hoitaja Sinikka Autere oli tehnyt vuosikaudet uhrautuvaa työtä uuden toimitilan onnistumisen puolesta. Hän antoi kuitenkin tilaa johtavalle hoitajalle, joka vastasi käyttöönotosta ja hoitohenkilökunnan perehdyttämisestä samoin kuin osastonhoitaja Leena Kuusisto vuodeosastolla.

Uusi terveysasema pihatöitä vaille valmis. Kuva Eero Lehtosen arkisto

Yhdessä asiassa on palattu juurille

Toijalan kaupunki oli tehnyt suuren satsauksen koko terveydenhuoltoon, joten alkoi vakiintumisen aika. Henkilökunnan vaihtuvuus ei ollut suurta lukuun ottamatta johtoryhmää, joka vaihtui. Seppo Salminen tilalle tuli Antti Laine, Katriina Jokelan tilalle Marjatta Maijala ja Eero Lehtosen tilalle Soili Varonen.

Vuonna 1992 Toijalan taloudessa alkoivat näkyä laman merkit verotulojen pienentyessä. Kaupungin kaikkea toimintaa alettiin tarkastella uudenlaisella sävyllä verrattuna niin sanottuihin hyviin talousvuosiin.

Terveyskeskuksen 10-vuotisjuhlissa lausuin: ”Lopuksi on hyvä todeta, että elämä on aaltoliikettä. Nyt tarkastellun 10-vuotiskauden alku oli pelkkää nousua – vähän hulvatontakin sellaista. Muutaman vuoden olemme nähneet paljon uhkia, ja elämä ei tunnu olevan niin varmalla pohjalla kuin joku vuosi sitten. Mutta uhkiahan on aina ollut – ei tässä tilanteessa mitään uutta ole.”

Nyt on itse asiassa palattu juurilleen. Kun kansanterveyslaki tuli vuonna 1972, ei nykyisen Akaan kaupungin alueella ollut yhtään vuodeosastoa tai paikallissairaalaa.  Lähin sairaala tai vuodeosasto oli silloin Valkeakoskella. Toukokuussa 2020 ollaan täysin samassa tilanteessa.

Vuonna 1972 muodostettiin Etelä-Pirkanmaan kansanterveystyön kuntainliitto, jonka ulkopuolelle Toijala jäi. Kuinkas on nyt? Juurilleen on tullut jopa kuntia yhdistäen yhteisellä perusterveydenhuollolla.

Eero Lehtonen

Rakentamisen aikainen terveyskeskuksen talouspäällikkö

Betoniseinien kuviot syntyivät arkkitehti Hans Eichstädtin ideasta. Hän järjesti Lastumäen koulun oppilaille ideakilpailun ja voittajan työt pääsivät seinille. Kuviot tehtiin jo betonivalun yhteydessä. Kuva Eero Lehtosen arkisto.

Koronaepidemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi Akaan seurakunnan kokoava toiminta pysähtyi maaliskuun puolivälissä täysin. Se kosketti konkreettisesti myös lähetysväkeä, joka on pääosin yli 70-vuotiaita. Lähetysjärjestöt tiedottavat ja järjestävät tilaisuuksia aktiivisesti verkko- ja somemaailmassa, mutta niihin eivät osallistu läheskään kaikki.

Heti maaliskuussa peruttiin kaikki Akaan seurakunnan kevään lähetyspiirit ja kaksi kertaa viikossa auki oleva Viialan lähetystupa suljettiin. Seurakunta toivoo, että lähetystupa voi avautua jälleen syyskuussa ja piirit taas kokoontua. Keväällä piti olla myös muun muassa lähetyksen vappumyyjäiset ja Agricola-leivoskampanja pääsiäisviikolla. Helatorstain perinteinen Seitsemän kirkon pyörälenkki jäi pyöräilemättä. Sitä on alustavasti suunniteltu elokuun viimeiselle viikonlopulle, mutta vielä se ei ole varmaa.

Viialan lähetystupa on ollut maaliskuusta asti suljettuna koronaepidemian takia. Kuva on vuodelta 2015, jolloin lähetystupa juhli 15-vuotistaivaltaan. Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola.

Kolme lähetyspiiriä kesäkuussa

Kesäkuun alussa kokoontumisrajoituksia puretaan hiljalleen ja kirkoissa voidaan jälleen järjestää messuja rajatulle joukolle. Jotta lähetysväki näkisi toisensa turvavälit huomioiden edes kerran ennen syksyä, Akaan seurakunta pitää kolme lähetyspiiriä kesäkuussa.

Keskiviikkona 3. kesäkuuta lähetyspiiri kokoontuu kello 13 Toijalan seurakuntatalon takapihalle kahvittelemaan, laulamaan ja kuulemaan lähetysterveisiä. Jos sää on huono, lähetyspiiri pidetään alasalissa. Viialassa puolestaan pidetään lähetyspiiri samalla ohjelmalla torstaina 11. kesäkuuta kello 13 seurakuntasalissa. Molemmissa on mukana kanttori Heikki Ali-Löytty ja lähetyssihteeri Jaana Viitakangas-Klemola. Sunnuntaina 7. kesäkuuta Nippon-piiri kokoontuu Toukolassa kello 14 alkaen nyyttikestiperiaatteella.

Tapahtumiin voi osallistua terveenä turvavälit ja käsihygienia huomioiden.

Akaan Shakki säilytti paikkansa I-divisioonassa ja jatkaa näin samalla tasolla myös syyskuussa toivottavasti alkavalla kaudella 2020–2021.

I-divarin 1. lohkosta nousi mestaruussarjaan Raahen Linnoitus, ja sarjasta II-divariin putosivat Karjaan Ura ja Vaasan Shakkiseura.

I-divisioonan kakkoslohkossa on tilanne vielä kesken, koska koronavirus iski myös shakkipeleihin maaliskuun puolivälissä niin, että viimeinen kierros jäi osin pelaamatta. Näitä rästipelejä koetetaan pelata kesän aikana, jolloin kaikki nousijat ja putoajat olisivat selvillä ennen uuden kauden alkua.

Myös Akaan Shakki luovutti viimeisen pelinsä samasta syystä ja varsinkin, kun sarjapaikka oli varmistettu jo aiemmin.

Kauden aikana joukkueessa pelasivat Olli Sisättö, Heikki–Pekka Innala, Tapio Tuomala, Mika Pyykkönen, Jorma Kekki, Eetu Tiiva, Veikko Rantanen, Harri Mikkonen, Kalervo Räisänen ja Ossi Kuparinen.

Shakkitoiminta käynnistyy kesällä

Shakkitoiminta on viime kuukausina keskittynyt nettipelaamiseen eri foorumeilla, mutta kesän aikana aletaan varsinaista shakkitoimintaakin ajaa ylös niin, että shakkikerho alkaa kokoontua torstaisin kello 18.30 Kulttuuritalo Laaksolassa Toijalassa kesäkuun alusta alkaen.

Perinteinen kesäturnaus Kangassaaressa on tarkoitus pelata heinäkuun 18. päivä, ja se on samalla maaliskuussa edesmenneen Kauko Alamäen muistoturnaus.

XIV Akaan turnaus pelataan nopeana shakkina 8. elokuuta Arvo Ylpön koululla ja samalla juhlitaan Mika Pyykkösen 50-vuotista taivalta.

Ossi Kuparinen

Kauko Alamäki pelasi shakkia 1950-luvulta lähtien Toijalan shakkikerhossa, joka oli tuolloin vastaperustettu. Kuva Leena Nyysti