Akaan Keilan joukkueessa olivat mukana Vesa Mikkola, Petri Saariniemi, Lasse Nieminen ja Joonas Saariniemi.

Keilailun valtakunnan nelossarjan avaus heitettiin kuuden seuran kesken Ylöjärvellä.  Kilpailumuotona on joukkuekisa, jossa kaikkien heittäjien sarjojen yhteistulos ratkaisee. Akaan Keilan joukkueessa olivat mukana Vesa Mikkola, Petri Saariniemi, Joonas Saariniemi ja Lasse Nieminen.

Koronarajoituksista johtuen nyt alkaneessa sarjassa joukkueessa heittää kussakin ottelussa 3 henkilöä, lisänä vaihtopelaajat. Aikaisempina kausina joukkueen koko oli neljä heittäjää.  Muutos voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Siitäkin huolimatta, että Akaan Keila oli ensimmäistä kertaa mukana tällä tasolla, niin menestys oli hyvä.  Viidestä ottelusta voitettiin kolme ja hävittiin kaksi, joista toinen vain pisteellä.

Lieneekö ollut alkujännitystä, mutta ensimmäinen ottelu Tampereen Lokomoa vastaan hävittiin vain yhdellä pisteellä, tuloksena 521–522.  Seuraavissa mittelöissä voitettiin Bay3 Lahdesta 585–565, hävittiin Valtti2 Lahdesta 508–553, voitettiin Tuubi Ylöjärveltä 504–482. Viimeisessä ottelussa voitettiin selvästi Starmen Lahdesta 572–438.

Kaadettujen keilojen määrä sarjaa kohden oli hyvä 179. Erityismaininnan ansaitsee Akaan Keilan kapteenin Vesa Mikkolan Bay3 vastaan heittämä 264 pisteen sarja, joka oli kaikki 4-sarjan 11 lohkoa ja 60 joukkuetta huomioon ottaen koko Suomen paras sarja.

Sarjataulukon kärjessä on 1. kierroksen jälkeen Valtti2. Akaan Keila on hienosti toisena. Seuraava sarjakierros on ohjelmassa marraskuussa Lahdessa.

Ilkka Leino

Maaseudun yritykset ovat investoineet ja kehittäneet toimintaansa normaaliin tapaan koronapandemiasta huolimatta. Yritykset ovat hakeneet EU-maaseuturahaston rahoitusta tänä vuonna lähes tulkoon viime vuosien malliin, kertoo johtava asiantuntija Reijo Martikainen Ruokavirastosta.

– Koronakuoppaa ei ole havaittavissa. Merkittävää pudotusta hakemusten määrässä ei ole ollut eikä hakemuksia ole myöskään peruttu enemmän kuin muina vuosina.

Yritystukien haku on jatkuva

Viimeisten viiden vuoden aikana yritykset ovat tehneet EU-maaseuturahaston tuella jo noin 1,2 miljardin euron investoinnit. Rahoitusta on saanut noin 3900 yritystä eri puolilla Suomea. Mukana on esimerkiksi elintarvike-, matkailu- ja metallialan yrityksiä. Rahoitusta voi käyttää investointien lisäksi myös yritystoimintaa käynnistettäessä tarvittavaan kehittämiseen ja asiantuntija-apuun.

Maaseudun yritysrahoitusta voivat hakea maaseudulla sijaitsevat yritykset. Yritystukien haku on jatkuva ja hakemuksen voi tehdä sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa. Neuvoja hakemuksen tekemiseen voi kysyä paikallisesta Leader-ryhmästä tai ELY-keskuksesta.

Tuhat yrittäjää saanut tukea koronan aiheuttamiin talousvaikeuksiin

Koronapandemia aiheutti keväällä taloudellisia vaikeuksia muun muassa matkailualan yrityksille ja suoraan ravintoloille tuotteita toimittaville maatiloille. Maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaiset tuet koronapandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin ovat yhä haettavissa Hyrrä-asiointipalvelun kautta.

Väliaikaiset tuet on tarkoitettu yritystoiminnan jatkumisen turvaaviin välttämättömiin menoihin, kuten kiinteistö-, henkilöstö- ja vuokrakuluihin eikä niitä voi käyttää investointeihin. Tähän mennessä noin tuhannelle yrittäjälle on myönnetty väliaikainen tuki. Maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaisia tukia voivat hakea ne yrittäjät, jotka harjoittavat muuta yritystoimintaa samalla y-tunnuksella maatilan kanssa, jalostavat tai myyvät maataloustuotteita tai toimivat maatalouden alkutuotannon alalla.

Vanajaveden tilanne on huomattavasti parempi kuin monen muun Pirkanmaan suuren vesistön. Isojen järvien pinnat ovat pahimmillan jopa 30 senttiä tavanomaista alempana. Vanajavesi Kangassaaren rannasta kuvattuna. Kuva Tarja Antola.

Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin Pirkanmaalla, ELY-keskus tiedottaa. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet alkavat nostaa vedenkorkeuksia. Säännöstellyissä vesistöissä on vesitilanne virkistyskäytön kannalta kuitenkin hyvä.

Ainoastaan paikoittain pienempien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet joitakin senttejä. Jatkossa tarvitaan yhtenäisiä sateita, jotta vedenpinnat järvissä nousevat.

– Näin kasvukauden lopussa sateilla on selvästi kesää suurempi vaikutus vesitilanteeseen, jolloin ne täyttävät maan vesivarastot. Kun maaperä kastuu kunnolla sateet myös valuvat vesistöihin asti nostaen järvien vedenkorkeuksia ja lisäten jokien virtaamista, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Vanajaveden korkeus hyvin normaalilla tasolla

Vanajaveden korkeus oli 6.10.2020 tasolla 79,71. Taso on säilynyt hyvin tasaisena, sillä tasan vuotta aiemmin lukema oli 79,53 ja kaksi vuotta sitten 79,68.

Pirkanmaalla luonnontilaisten järvien vesitilanne oli keväällä poikkeuksellinen. Sulamisvesiä ei ollut lähes ollenkaan ja vedenkorkeudet lähtivät laskuun jo maaliskuusta alkaen. Kevään tilanteen ja melko kuivan kesän myötä suurten luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat laskeneet koko kesän ja olleet selvästi keskimääräistä alempana. Iso-Tarjanneveden vedenkorkeus on jo yli 30 senttiä keskimääräistä alempana. Längelmäveden reitin suurilla järvillä eli Längelmävedellä, Mallasvedellä ja Roineella vedenkorkeudet ovat 20 senttiä keskimääräistä alempana. Maakunnan pohjoisosissa Keurusselkä on yli 30 senttiä ja Kitusjärvi 24 senttiä keskimääräistä alempana.

Kenelle yhdistys on tarkoitettu?

Pirkan Helmi ry on Akaan, Pälkäneen, Urjalan ja Valkeakosken alueella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys, jonka toiminta on avointa kaikille alueen asukkaille, yhteisöille ja yrityksille.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?

Myönnämme Leader-rahoitusta yhteisöille ja yrityksille. Aktivoimme, tiedotamme, neuvomme sekä järjestämme koulutuksia ja opintoretkiä. Lisäksi vastaamme Europe Direct Pirkanmaa -EU-tietopisteestä.

Miten toimintaan pääsee mukaan?

Toimintamme on avointa kaikille. Kannattaa liittyä postituslistallemme osoitteessa wwww.pirkanhelmi.fi. Myös yhdistyksen jäseneksi voi liittyä, ja se on maksutonta.

Miksi kannattaa lähteä mukaan?

Jos olet kiinnostunut kehittämään omaa asuinympäristöäsi yhdessä muiden kanssa, meiltä saat tietoa, rahoitusta ja neuvontaa!

Meidän yhdistys -palstalla esitellään MeNytissä mukana olevia, Akaassa toimivia yhdistyksiä.

Pirkan Helmen henkilökuntaa toritapahtumassa.

Niina Ovaskainen numerolla 46 ja numerolla 47 Susan Hakala. Kuva: Sami Ovaskainen.

Turussa Nordic Fitness Expossa järjestettiin lauantaina 10.10. Body Fitneksen Masters -Suomenmestaruuskilpailut.

Samassa Masters 45 -sarjassa kilpaili vierekkäin akaalaiset Niina Ovaskainen numerolla 46 ja numerolla 47 Susan Hakala. Susan voitti kultaa ja Niina sijoittui neljänneksi.

Koko Masters-sarjoissa kisaajia oli lähes 50.

Niina Ovaskainen

Tarttistorilla myydään leivonnaisten ja jauhojen lisäksi erilaisia käsitöitä.

Tarttistori toteutetaan viranomaisten ohjeita noudattaen taas sunnuntaina 18.10.

Tarjolla syksyn satoa viljatuotteista, juureksista ja perunoista. Myös runsas valikoima lisäaineettomia leivonnaisia, tuoretta Vanajaveden kuhaa, savukalaa, soppatykistä hernekeittoa, munia, vuohenjuustoa.

Käsityöläisten valmistamia tuotteita kuten koruja, neuleita, erilaisia pussukoita ja kasseja sekä metallitöitä. Kahviosta herkulliset kahvit ja keskustelut.

Akaan kaupunki on on ilmoittanut jakavansa kasvomaskeja vähävaraislle.
Milloinkahan ymmäretään, miten suuri stigma vähävaraisuus on ihmiselle. Miksi kaupungin toimesta jaetaan asukkaat kahteen ryhmään, parempiin ja niihin, joita täytyy aina auttaa!
Maskien jaossa on noudatettava jaottelemattomuuden periaatetta, jokainen tehköön kohdallaan oman päätöksen miten maskinsa hankkii.

Arto Koskinen

Aino Vaittinen ampuu ilmakiväärillä ja pienoiskiväärillä. Kuva: Jarno Keskinen.

Ampumaurheiluliiton hallitus nimesi keskiviikon kokouksessaan vuoden 2021 maajoukkueryhmät Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) ja Paralympiakomitean (IPC) lajeihin. Nimetyissä ryhmissä on kaikkiaan 78 urheiluampujaa. Liikkuvan maalin maajoukkueryhmään nimettiin Aino Vaittinen Toijalan Urheiluampujista.

Lue myös: Aino ampuu liikkuvaan tauluun – Aikaa kymppiin osumiseen on kaksi ja puoli sekuntia

Viime viikon tartunnoista 48 prosenttia tiedetään olevan peräisin Pirkanmaan ulkopuolelta. Tartunnoista kolmasosa on tullut Vaasan tartuntaryppäästä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alue on koronatartuntojen näkökulmasta edelleen kiihtymisvaiheessa. Tilanne edellisviikkoon verrattuna on muuttunut hyvin maltillisesti, sairaanhoitopiirin tiedotteessa kerrotaan.

Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä on päättänyt tiistaina 13.10.2020 pitää nykyiset suositukset voimassa ja painottaa etäisyyksien pitämistä, käsihygieniaa sekä etätyön ja maskien merkitystä epidemian hallinnassa. Lisäksi alueellinen ohjausryhmä suosittelee, että tarpeetonta matkustamista Vaasan alueelle toistaiseksi vältettäisiin, koska sairastumisriski Vaasan alueella on verrattavissa ulkomaanmatkaan, yksityistilaisuuksia ei toistaiseksi järjestettäisi yli 50:lle hengelle ja pienemmissäkin tilaisuuksissa käytetään maskeja, elleivät turvavälit toteudu.

Suosituksia tarkastellaan viikoittain uudelleen. Suositukset on koottu verkkosivulle tays.fi/koronasuositukset

Merkittävin osa Pirkanmaan tartunnoista on viimeksi kuluneen kahden viikon aikana todettu ikäluokassa 20-29 -vuotiaat. Pirkanmaalla ei ole edelleenkään todettu nuorempien perus- tai toisen asteen koulutyöhön liittyviä tartuntoja, jotka olisivat syntyneet koulussa altistumistumalla.

– Etäopetukseen siirtyminen perus- ja toisen asteen kouluissa ei ole toistaiseksi Pirkanmaalla epidemiologisista syistä ajankohtaista mutta kouluilla on valmius siirtyä nopeasti ja kohdennetusti etäopetukseen määräajaksi, jos tilanne vaatii. Kevään kokemuksen perusteella koulujen laajalla etäopiskelulla oli myös haitallisia vaikutuksia osalle oppilaista, toteaa pandemiaohjausryhmän puheenjohtaja Juhani Sand sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Pirkanmaalla 21,9 tartuntaa sataa asukasta kohden

Koronaviruksen ilmaantuvuus koko Suomessa 42,5/100 000 asukasta kuluneen kahden viikon ajalla. Pirkanmaalla ilmaantuvuus on 21,9/100 000 asukasta viimeksi kuluneen kahden viikon ajalta. Pirkanmaalla on todettu keskimäärin kymmenen uutta koronatapausta päivässä. Positiivisten löydösten osuus Fimlab Laboratorioissa testatuista on Pirkanmaalla alle yhden prosentin eli 0,7%.

Tällä hetkellä Pirkanmaalla pystytään edelleen hyvin jäljittämään tartuntoja. Tartunnan lähde oli tiedossa 77 prosentissa viime viikon tapauksista. Pirkanmaan sisäisten tartuntojen ilmaantuvuusprosentti on jäljityksen perusteella 11,3/100 000 asukasta kohden.

Viime viikon tartunnoista 48 prosenttia tiedetään olevan peräisin Pirkanmaan ulkopuolelta. Tartunnoista kolmasosa on tullut Vaasan tartuntaryppäästä. Vaasan seudulla koronaviruksen esiintyvyys on 321/100 000 asukasta kohden.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Viialassa on katkos vedenjakelussa.

HS-Vesi tiedottaa huoltotöiden aiheuttamasta vesikatkosta Toijalassa Pappilankylän ja Savikon alueilla keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello 23-04.

HS-Vesi neuvoo varaamaan vettä katkon ajaksi esimerkiksi talousvedeksi ja WC:n huuhtelua varten.

Mikäli veden värjäytymistä esiintyy katkon jälkeen, suositellaan veden juoksuttamista. Asiasta on lähetetty myös tekstiviesti-ilmoitus vaikutusalueen kiinteistöille, joiden puhelinnumerot ovat HS-Veden tiedossa.

Vaikutusalueen voi tarkastaa häiriökartalta osoitteesta www.hsvesi.fi.

HS-Vesi pahoittelee vesikatkosta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Ruotsissa kaikki on paremmin? Viialan teatterin näytelmä Vadelmavenepakolainen kertoo suomalaisesta, joka haluaa olla ruotsalainen. Kuva: Viialan teatteri.

Hillitön komedia. Tällä tavoin Viialan teatteri otsikoi uusinta ensi-iltaansa, Mika Nousiaisen kirjan pohjalta dramatisoitua näytelmää. Tälläkin kertaa lupaus lunastetaan. Vadelmavenepakolainen on kirjana sellainen, ettei sen loihtiminen toimivaksi näyttämöllä ole ihan sieltä helpoimmasta päästä.

Mikko Virtanen, tuiki tavallinen suomalainen nuori mies kaikkine suomalaisuuden traumoineen, näkee auringon nousun luvattuna maana läntisen naapurimme Ruotsin. Sinne on päästävä keinolla millä hyvänsä. Eikä ainoastaan asumaan hetkeksi vaan pitää muuttua ruotsalaisen kansankodin täysivaltaiseksi jäseneksi. Ruotsissa kaikki on niin paljon paremmin kuin ankeassa Suomessa. Tuumasta toimeen. Kansalaisuuden saaminen ei kuitenkaan luonnistu tuosta vaan. Pitää täyttää tietyt vaatimukset. On siis muututtava ruotsalaiseksi, vaihdettava henkilöllisyyttä. Tästä alkaa karuselli, joka vauhti kiihtyy loppua kohti ja päättyy hallitsemattomaan mahalaskuun.

Hengästyttävä tempo

Teemu Polakovski paahtaa Mikko Virtasen alias Mikael Andersonin roolia kuin turbo-Volvo moottoritiellä. On niin kiire ylistää ruotsalaisuutta ja kiemurrella valheiden verkossa. Kieli laulaa kuin helppoheikillä, mutta sopivasti rytmitettynä ja näytteleminen on kautta linjan luontevaa. Marika Mantonen, Jukka Ussa, Anne Myllymäki, Anniina Tapioharju ja Mariia Hercman esittävät jokainen useita rooleja.

Kaikista heistä huokuu komedian tekemisen taito. Runsaiden näyttämökuvien vaihdot on tarkasti suunniteltu ja toteutettu. Vaikka teksti on sellainen, että siitä voisi helposti tulla sketsimäinen pienten pätkien karikko, niin tältä on vältytty oikealla ajoituksella ja tarkalla näyttämön käytöllä. Oikea herkkupala on työpaikkakokous, jossa on demokratian pelisääntöjen mukaan kuunneltava kaikkien mielipidettä. Kyseessähän on niinkin tärkeä asia kuin että miten veloitetaan henkilökunnan työpaikalla juotu kahvi tai tee.

Hieno musiikkikattaus

Kun kerran Viialan teatterilla on käytettävissä hyviä laulajia niin on aivan mainiota, että heidän kykyjään käytetään. Vaikka Vadelmavenepakolainen ei ole musiikkinäytelmä niin tässä esityksessä laulut ja muu musiikki täydentävät sanomaa hienosti. Jopa oikeaan ääntämiseen oli selvästi panostettu. Kuultiinpa sellainenkin laulu, jossa dueton toisena osapuolena on laulanut Aki Sirkesalo. Abbaa piti tietysti esittää parikin kertaa ja euroviisu Digiluu digilei edustavat ruotsalaista svengaavaa musiikkikulttuuria.

Jos puvustaja ei ole aiemmin saanut erityismainintaa niin nyt se on annettava. Ruotsissahan ei tietenkään pukeuduta tylsään harmaaseen ja ruskeaan vaan tyylikkäästi ja värikkäästi. Tiina Salonen on tehnyt valtavan työ jälleen kerran. Viialan Vadelmavenepakolaisessa näkyy kunnolla tekemisen tahto muutenkin. Halutaan ylittää rima eikä mennä alta. Arto Mantelan työryhmä voi olla ylpeä esityksestään.

Lasse Kanerva

Kuntoaskeleen Päivi Rouvali (vas.) ja Heli Mattila iloitsevat sitä, että Akaa-Volley on lisännyt yhteishenkeä Akaassa ja tuonut sekä yrityksille että koko kaupungille näkyvyyttä eri puolilla Suomea. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Kuntoaskel on akaalainen liikunta-alan yritys, jonka päätoimipiste sijaitsee Akaan Viialassa ja sivutoimipiste Urjalassa. Kuntoaskeleesta saa muun muassa fysioterapiaa, hierontaa, akupunktiota, kinesioteippausta ja monenlaisia liikuntapalveluja niin ryhmille kuin yksityishenkilöillekin.

Yrittäjät Heli Mattila ja Päivi Rouvali ovat Kuntoaskeleen perustamisvuodesta 1997 saakka tehneet yhteistyötä paikallisen lentopalloyhteisön kanssa. Aluksi tämä tarkoitti A-Volleyn junioreiden tukemista. Yhteistyö jatkui A-Volleyn noustua 1-sarjaan vuonna 2009 ja jatkettua siellä seuraavalla kaudella Akaa-Volleyn nimellä.

Kun Akaa-Volley nousi Lentopallon Mestaruusliigaan vuonna 2017, Kuntoaskel ja seura tiivistivät yhteistyötä entisestään. Konkreettisimmillaan se on tarkoittanut sitä, että Kuntoaskelen työntekijät ovat paiskineet hommia myös Akaa-Volleyssa.

Kuntoaskeleessa hierojana työskennellyt Helin poika Hasse Mattila pelasi ensimmäisellä liigakaudella vielä itsekin liberona ja on sen jälkeen ollut yksi joukkueen apuvalmentajista. Päivin poika Niko Rouvali puolestaan on sekä Kuntoaskeleen että Akaa-Volleyn fysioterapeutti.

– Olemme antaneet työntekijöille mahdollisuuden olla Akaa-Volleyn pelimatkoilla työajalla, ja olemme muutenkin täydellä sydämellä mukana. En itse ole ollut joukkueurheilun harrastaja enkä valmentaja, mutta tässä on nähnyt, mitä joukkuehenki merkitsee, Heli kertoo.

Myös Päivi on vuosien saatossa ja lentopallohuuman kasvaessa oppinut katsomaan peliä ja nauttimaan siitä uudella tavalla.

– Se on ollut hieno polku. Siksi olemme halunneet tukea tätä omilla resursseillamme.

Kuntoaskeleen yrittäjäkaksikko on iloinnut myös siitä, kuinka vuosi vuodelta paremmin menestynyt liigajoukkue on yhdistänyt Viialan, Toijalan ja Kylmäkosken Akaaksi.

– Joukkueen tuoma näkyvyys myös muualla on nykyään ihan toista luokkaa sekä meille että koko kaupungille. Akaa-Volley myös hoitaa asiat ammattimaisesti, mikä näkyy siinä, että pelaajat ovat halunneet tulla tänne, ja suurin osa myös asuu Akaassa.

Vaikka Hasse Mattila lopettikin hommat Kuntoaskeleessa vuosi sitten, löytyy työntekijöistä edelleen lentopalloilijoita. Fysioterapeutti Petteri Friberg pelaa ykkössarjaa Tampereen Isku-Volleyssa, ja myös toinen fyssari Kati Lahtinen on pelannut A-Volleyn naisissa.

– Kyllä näitä täällä piisaa, Heli nauraa.

Päivi Rouvalin (vas.) ja Heli Mattilan Kuntoaskel on tukenut akaalaista lentopalloa yrityksen koko 23-vuotisen historian ajan. Kuva: Mikko Peltoniemi

Juuri kansainvälisen levytyssopimuksen amerikkalaisen levy-yhtiön kanssa solmineet Miikat saapuvat Viialan Majataloiltaan esiintymään sunnuntaina 18.10.

Sunnuntaina 18.10. kello 17 vietetään Viialan kirkolla Majataloiltaa teemalla ”Uskon antaja vai uskon kantaja”. Uskon ja epäuskon ristiaallokossa pohditaan kannammeko taakkaa, vai onko usko sittenkin lahjaa. Aiheesta kertoo kristillisen nuortenlehden Nuotan päätoimittaja, TM Antero Toikka.

Musiikkivieraaksi saapuu suomalaisen gospelmusiikin tuoreita kärkinimiä, Miika Luomaranta sekä Miika Lamminmäki. Nämä nuoret miehet tunnetaan Park 7- sekä Kotiinpalaajat -yhtyeistä. Park 7 -yhtye on tehnyt kiertueita Eurooppaan ja yhtye on esiintynyt myös USA:n suurillla gospelfestareilla. Äskettäin Park 7 solmi kansainvälisen levytyssopimuksen amerikkalaisen levy-yhtiön kanssa. Korona-aikana yhtyeen konsertit ovat peruuntuneet kokonaan ulkomailla ja Suomessakin on ollut hiljaista  Miehet ovat vastanneet koronahaasteeseen esiintymällä akustisesti duona pienemmissä tilaisuuksissa. Näin reipaspoljentoiset laulut ovat taipuneet akustisiksi kappaleiksi, jotka kestävät kaikenikäisten korvat. Viialan majataloillassa duo säestää laulujaan kitaralla ja cajoni-rummulla. Miika & Miika duon laulut kertovat elämästä, jossa luottamus Jumalaan ja usko Jeesuseen on vahvasti mukana.

Majataloilta kutsuu koronarajoituksia kunnioittaen kaikenikäisiä ihmisiä laulamaan ja kohtaamaan. Lapsille on  pyhäkoulu alakerrassa. Väliajalla pientä suolapalaa. Entisten nuorten Majataloiltaan on ilmainen pääsy.

Maanantai

tomaattinen makkarakeitto, tuorepala ja maalaisruislimppu

Tiistai

Broilerinuggetit perunamuusi, currymajoneesi ja salaatti

Keskiviikko

Kebabkiusaus ja salaatti

Torstai

Ohrakauralesepuuro, marjakeitto, hapankorppu ja juusto

Perjantai

Appelsiinikala, perunat ja salaatti

Kuivuusherkillä paikoilla kuusien puolustuskyky voi alentua. Kirjanpainajan valtaamien kuusien tyvelle ja kuoren koloihin on nyt kertynyt runsaasti ruskeaa purua. Tässä vaiheessa puiden latvukset ovat kuitenkin vielä vihreitä. Kuva: Antti Pouttu (Luke).

Lämmin kesä on ollut suosiollinen toukokuun lopussa alkaneelle kirjanpainajien parveilulle. Kirjanpainaja on varttuneiden kuusien tuhohyönteinen. Varttuneita kuusia kannattaa tarkkailla etenkin hakkuualojen reunoilla sekä tuulenkaatojen läheisyydessä. Kirjanpainajan tunnistaa myöhemmin kesällä puissa näkyvistä pienistä ulostuloreijistä ja irtoavasta kaarnasta. Tuolloin puista ovat jo kirjanpainajat poistuneet eivätkä puut aiheuta tuhoriskiä.

Kirjanpainajan torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisemään kirjanpainajamäärien nousua laissa metsätuhojen torjunnasta säädetyillä toimenpiteillä. Tavoitteena on korjata kuorellinen kuusipuutavara ja tuulenkaadot ennen kuin kirjanpainajat ehtivät aikuistua ja levitä ympäröiviin metsiin. Jos sää jatkuu tänä syksynä lämpimänä, kirjanpainajat voivat osissa Etelä- ja Keski-Suomea aikuistua ennen laissa säädettyjä korjuuaikoja.

Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seuraavat kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Pyydykset sijoitetaan lähelle paahteisia kuusivaltaisia metsänreunoja, jotka ovat syntyneet talvella hakatun kuusikon viereen. Riskiraja ylittyy, kun kolmen pyydyksen ryhmässä havaitaan yli 15 000 kirjanpainajaa kesän aikana. Kulunut kesäkuu on monin paikoin ollut tavanomaista lämpimämpi, myös Etelä-Pirkanmaalla. Jos kesä jatkuu lämpimänä, heinäkuun puolivälin jälkeen aikuistuvat kirjanpainajat parveilevat ja munivat toisen sukupolven. Kirjanpainajat aikuistuvat, kun tehoisaa lämpösummaa on kertynyt 700 astevuorokautta.

Helpota Luonnonvarakeskuksen työtä ja ilmoita kirjanpainajatuhosta Luonnonvarakeskuksen tutkijoille osoitteessa https://metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomake

Uusi kohtauspaikka on Toijalan asemalla. Kuva: Oona Eskeli.

Akaassa aloittaa keskiviikkona 21.10. kello 18.30 koko kylän kohtauspaikka Akaan pysäkki. Kaiken ikäisille tarkoitettu kohtauspaikka toimii Toijalan rautatieaseman kokoontumistilassa.

Akaan pysäkin idea on olla kohtauspaikkana jokaiselle. Niin yksinäiselle, muuten vain keskustelukumppania kaipaavalle, hetken vain lämpöisessä istahtavalle kuin kahviseuraa kaipaavalle.

Toiminta on Akaan seurakuntien yhteinen ponnistus ja alkuvaiheessa kokoonnutaan kerran kuukaudessa.

Tarjolla on siis kahvia ja teetä sekä pientä purtavaa ja mukavia ihmisiä.

Seuraavat Akaan pysäkkipäivät ovat 5.11. ja 10.12.

Hämeen Turistiauton toimitusjohtaja Kari Pakkala on tykännyt lentopallosta omista kouluajoista lähtien.

Kari Pakkala on vuosia seurannut läheltä akaalaista lentopalloa. Hämeen Turistiauton toimitusjohtaja on pelimatkoilla Akaa-Volleyn vakiokuljettaja, joka on kuskannut joukkuetta jo seuran ykkössarjakaudella ja ollut todistamassa aikanaan nousua ykkössarjaan. Tilausajoja tekevä Hämeen Turistiauto on Akaa-Volleyn yksi pääyhteistyökumppaneista.

– Menomatkoilla bussissa on aika rauhallista. Kaikki ovat vähän omissa oloissaan ja tekevät kuka mitäkin. Jotkut on napit korvilla, osa pelaa korttia ja osa lukee, ja joukkueenjohtaja pitää huolen siitä, että bussissa on aina kahvitarjoilu. Se on yhtä perhettä koko sakki, Pakkala kuvailee.

Kotimatkan tunnelma riippuu menestyksestä.

– Jos on ollut hyvä peli, mestaruusjuna puksuttaa, mutta huonon pelin jälkeen ollaan resiinassa. Viime kaudella oli vaan hyviä pelejä. Harmi, että korona tuli ja pilasi sen, Pakkala sanoo.

Pakkalan mukaan Akaa-Volley lähtee tähän kauteen niin kovalla kokoonpanolla, että homma hoidetaan kotiin.

– Torilla tavataan! Se ei ole ainakaan materiaalista kiinni.

Uhkailu tuottaa tulosta

Pisimmille pelireissuille joukkue suuntaa jo edellisenä päivänä. Eniten matkaa tulee Rovaniemelle, Ouluun ja Joensuuhun. Myös kuljettajasta pidetään matkoilla hyvää huolta.

– Joukkueen mielestä kuljettaja on bussin tärkein henkilö. Joskus myös uhkaillaan, että kuljettaja pistää tossut jalkaan ja tulee kentälle, jos peli ei ala sujua. Siinä vaiheessa se alkaa sujua. Tykkäisin olla hakkuri, kun olen niin pitkä, 175-senttinen Pakkala nauraa.

Hämeen Turistiauton toimitusjohtajan Kari Pakkalan (vas.) ja hallituksen puheenjohtajan Arto Pääskynkiven mukaan yhteistyö Akaa-Volleyn kanssa tuo bussifirmalle näkyvyyttä.

Yhteisöllisyys rahaa tärkeämpää

Hämeen Turistiauto on hoitanut myös Akaa-Volleyn fanikuljetukset. Tällä kaudella fanikuljetuksista päätetään koronatilanteen mukaan. Pisimmilläkään pelireissuilla Pakkalan ei ole tarvinnut olla vieraskatsomossa yksin.

– Kerran Rovaniemellä saimme seitsemällä ihmisellä isomman metelin aikaan kuin paikallinen yleisö – jopa niin, että paikalliset kielsivät meitä metelöimästä, kun he eivät kuulleet selostusta.

Pakkalan mukaan Hämeen Turistiautolle Akaa-Volleyn kuljetukset tuovat ennen kaikkea näkyvyyttä.

– Se poikii muita kuljetuksia. Asiakkaat tietävät kysellä meitä, kun ovat nähneet meidän ajavan Akaa-Volleyn kuljetuksia. Rahaa tärkeämpi on kuitenkin yhteisöllisyys, Pakkala sanoo.

Kun tänä keväänä ennen pääsiäistä kirjoitin hartauskirjoitusta, luulin, että tuo oli vaikein ajankohta kirjoittaa mitään. Nyt ollaan suurin piirtein samanlaisessa tilanteessa. Myönnän, että en ole mikään yletön optimisti, mutta tänä aikana on ollut pakko ajatella enenevässä määrin positiivisia asioita.

Kansanperinteessä on sanonta: ”Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.” Tuo julman kuuloinen lausahdus sisältää mielestäni vain osatotuuden. Viime vuosina sukututkimus on alkanut kiinnostaa yhä useampaa. Voi olla, että siitä voi joskus tulla pakkomielle, joka hallitsee koko elämää. Mutta ainakin itse sitä jonkin verran harrastaneena olen saanut siitä ymmärrystä ja jopa lohtua tähän nykyiseen aikaan.

Kun katsoo sukupolvien ketjua läpi monien katovuosien ja sotien, saa uskoa siihen, että kyllä tästäkin selvitään. Usein ajattelen esi-isiäni ja esiäitejäni vaikkapa Isonvihan aikaan, jolloin totaalista hävitystä paettiin piilopirtteihin. Samoin ajattelen heitä niinä useana perättäisenä katovuonna, jolloin ei saatu kasvamaan mitään syötäväksi kelpaavaa. On tultu läpi 1918 vuoden tapahtumista kaikkine vitsauksineen sekä viime sodista. Kaiken tämän jälkeen nykyinen kriisi asettuu paljon realistisempaan valoon. On sitä selvitty ennenkin paljon huonommilla edellytyksillä ja tukiverkostoilla.

Mutta on myös totta, että nämä nykyiset, sinänsä välttämättömät, yhteiskunnan rajoitukset tekevät tuhoisaa jälkeä työelämässä; mukaan lukien monien yrittäjien ahdinko. Samoin henkinen tasapaino on koetuksella. Toivoisin kuitenkin, että voisimme elää mahdollisimman ”normaalia” elämää turvaohjeita ja rajoituksia noudattaen, niin ettei kenenkään tarvitsisi kokea turvattomuutta tai yksinäisyyttä. Kaikella on kuitenkin aikansa, niin myös tällä pandemialla. Joskus tullaan kirjoittamaan historiankirjoihin, milloin se alkoi, mutta myös milloin se loppui. Erään vanhan kirkon edessä olevassa laatassa sanotaan: ”Tähän asti on Herra auttanut”. Uskaltaisin vielä lisätä tuohon: Ja auttaa myös tästä eteenpäin, jos turvaamme Häneen.

Ruotsalaisen runoilijan Lina Sandellin elämää varjosti monta henkilökohtaista tragediaa. Hän on kirjoittanut hienon virren 338 ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”. Virren taustalla oleva alkuperäinen tarina kertoo kaappikellon heilurista, joka masentuu ja tekee lakon, kun alkaa laskea montako kertaa joutuu vuorokaudessa, viikossa ja vuodessa heilahtamaan. Kellotaulu lohduttaa sitä ja kehottaa ajattelemaan vain yhtä heilahdusta kerrallaan, jolloin työ ei tunnu ollenkaan niin raskaalta: ”Vaikka voitkin jonakin hetkenä ajatella niitä miljoonia heilahduksia, jotka sinun on tehtävä, sinulta ei kuitenkaan vaadita kuin yksi heilahdus kerrallaan.” Sandellin virren toinen säkeistö sisältää syvimmän ajatuksen nykyisten ja menneiden sukupolvien vaelluksesta päivä kerrallaan:

”Joka hetki hän on lähelläni,
joka aamu antaa armonsa.
Herran huomaan uskon elämäni,
hän suo voimansa ja neuvonsa.
Surut, huolet eivät liikaa paina,
ne hän ottaa itse kantaakseen.
”Niin kuin päiväs, niin on voimas aina.”
Tähän turvaan yhä uudelleen.”

Turvatkaamme siihen kaikkina elämämme päivinä.

Juha Salmesvuori

Kirjoittaja on Akaan Seurakunnan kanttori

Kuva: Oona Eskeli.

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 47 691 hirven, 63 260 valkohäntäpeuran, 339 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirven pyyntilupamäärä säilyi lähellä viime vuoden lukuja lupamäärän pienentyessä kaikkiaan noin viisi prosenttia. Muutokset lupamäärissä peilaavat alueen hirvikannan kokoa ja kehitystä. Verotussuunnittelulla pyritään mitoittamaan tarvittavaa pyyntilupamäärää, mutta lupia voidaan myöntää enintään hakijoiden hakema määrä.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 8,5 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 87200 hirveä.  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Hirvikanta on pienentynyt viime vuosina, mutta hieman alle puolella hirvitalousalueista hirvikanta on edelleen tavoitetasoa tiheämpi. Metsästyksellä pyritään säätelemään hirvikantaa tavoitteeksi asetetulle tasolle.

Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi 52 300 hirveä ja pyyntiluvista käytettiin noin 80 prosenttia.

Valkohäntäpeuralupia jälleen ennätysmäärä

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen valkohäntäpeurakanta oli viime kauden metsästyksen jälkeen noin 109 000 yksilöä yksilöä. Arvion mukaan ennätyssuuri, noin 60 500 yksilön saalis pysäytti kahdeksan vuotta jatkuneen kannan nopean kasvun.

Tulevana syksynä tavoitteena on voimakkaalla metsästyksellä pienentää valkohäntäpeurakantaa sen tiheimmillä esiintymisalueilla. Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin yhdeksän prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja samalla suurempi kuin koskaan aiemmin.

Kenelle yhdistys on tarkoitettu?

Yhdistys on tarkoitettu kaikille teatterista kiinnostuneille.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?

Näytelmäprojekteissa mukana olevat näkevät teatteriesityksen valmistumisen eri vaiheet: näyttelemisen ammattilaisen ohjauksessa, puvustuksen, lavastuksen, valo- ja äänimaailman luomisen, näytöksissä kahvio, lipunmyynti yms.

Miten toimintaan pääsee mukaan?

Ottamalla yhteyttä esimerkiksi kotisivujen kautta.

Miksi kannattaa lähteä mukaan?

Toiminta on monipuolista, saa uusia ystäviä ja hyvän harrastuksen. Liittymällä kannattajajäseneksi saa myös Teatteriringin jäsenyyden ja saa alennuksen moneen pirkanmaalaiseen harrastajateatteriin.

Meidän yhdistys -palstalla esitellään MeNytissä mukana olevia, Akaassa toimivia yhdistyksiä.

Kesällä 2019 Toijalan Näyttämön kesäteatterinäytelmänä oli karaokemusikaali Tähtiä sumussa.