Valtuuston toisten varapuheenjohtajan valinnasta kertovan jutun kuvatekstissä Saija Roinisen nimen perässä luki (vas.) (AS 24.2.). Roininen edustaa Sdp:tä.
Oikaisu
Sievi FS ja Tornion Palloveikot taipuivat viikonloppuna – Akaa Futsalin voittoputki jatkui pohjoisessa

Akaa Futsalin puolustus viimeisenä lukkonaan maalivahti Kasper Kangas oli tiivis viikonlopun. Kuva: Jarmo Uusitalo.
Akaa Futsal pelasi vieraskentällä kahdesti viikonlopun aikana. Käteen jäi kaksi voittoa, ja joukkue venytti voittoputkensa jo seitsemän ottelun mittaiseksi. Lauantaina kaatui Sievi FS voittomaalikilpailun jälkeen lukemin 3–4, 3–3 (0–1) ja sunnuntaina Tornion Palloveikot lukemin 3–5 (2–1).
Tasaisessa ja viihdyttävässä ottelussa Sieviä vastaan molemmilla joukkueilla oli useita hyviä maalintekotilanteita, mutta ensimmäisellä puoliajalla nähtiin vain yksi maali. Jussi Nyström liikkui taitavasti koko Sievin kentällisen läpi, Markus Rautiainen löysi hänet millintarkalla syötöllä, ja Nyström päätti hyökkäyksen takatolppaa hiponeella laukauksella.
Nyström ja Rautiainen taiteilivat myös 0–2-osuman. Kaksikko riisti pallon yhdessä ja onnistui käynnistämään nopean vastahyökkäyksen syöttämällä Aleksi Pirttijoelle. Vain muutaman sekunnin jälkeen pallo löytyi Sievin maalista, tällä kertaa viimeisen syötön antoi Nyström ja maalinteossa onnistui Rautiainen.

Kim Lingman iski Tornio-ottelun avausmaalin. Kuva: Jarmo Uusitalo.
Sievi mukaan maalintekoon
Näytti jo siltä, että Akaa Futsal venyy peruspelaamisellaan voittoon jo varsinaisella peliajalla, mutta 29. peliminuutti toi Sievin mukaan peliin. Joukkue onnistui maalinteossa kaksi kertaa kyseisen minuutin sisään. Henri Heikkilä syötti ilmassa maalinedustalle, josta Jarmo Junno ohjasi syötön maaliin. Kotijoukkueen parhaaksi pelaajaksi valitun Junnon kaukolaukaus vain hetkeä myöhemmin toi kotijoukkueen jo tasoihin. Molemmat joukkueet osuivat kertaalleen vielä ottelun viimeisellä neljänneksellä, Rautiainen Akaa Futsalille ja Jaakko Alasuutari Sievi FS:lle.
Jatkoaika ei muuttanut ottelun kulkua. Molemmat joukkueet kävivät jälleen lähellä täysosumaa, mutta viimeistelyn taso ei ollut riittävää. Kamppailu oli siis tasoissa vielä 45 pelatun minuutin jälkeen, joten ottelu venyi Akaa Futsalin kannalta voittoisaan rangaistuspotkukilpailuun.
Voittokulku jatkui sunnnuntaina
ToPV ja Akaa Futsal olivat molemmat pelanneet jo lauantaina, ja väsymys näkyi seuraavana päivänä. Akaalaiset aloittivat ottelun maalinteon todellisella taistelumaalilla. Aleksi Pirttijoen maalinedustakamppailun jälkeen pallo vieri kohti Kim Lingmania, joka pystyi liukumaan pallon maaliin. ToPV otti kuitenkin nopeasti ottelun kontrolliinsa ja pakotti Akaa Futsalin yrittämään etenemistä pitkillä syötöillä omalta kenttäpuoliskolta. ToPV pystyi korjaamaan työnsä hedelmät ja lähtemään johtoasemassa toiselle puoliajalle Iiro Vanhan ja Juho-Teppo Bergin osumilla.
Seuraavalle puoliajalle astui selvästi parempi Akaa Futsal. Kentällä oli nyt täysin eri joukkue kuin se, joka oli sieltä 15 minuuttia aiemmin lähtenyt. Jussi Nyströmin ansaittu tasoitusmaali syntyi ajassa 25:22 Dusan Milojevicin syötön ja vastustajan kohtalokkaan kompuroinnin jälkeen. Markus Rautiainen jatkoi hyvää maalivirettään kauniilla laukauksella oikeaan yläkulmaan. Viime viikolla jatkosopimuksen allekirjoittanut Rautiainen on nyt osunut seitsemän kertaa kuudessa viimeisimmässä ottelussa. Akaa Futsal siirtyi jo 2–4-johtoon, kun Rautiainen ennakoi vastustajan syötön, otti hyvän katkon ja syötti Petri Grönholmille, joka puttasi pallon ToPV:n maaliverkkoihin.
Lauantain Sievi FS -ottelusta poiketen Akaa Futsal pystyi pitämään kahden maalin johtoasemansa loppuun asti. Tornion illan naulasi Juhana Jyrkiäinen, joka laukoi pallon tyhjään maaliin ToPV:n yritettyä pelin kaventamista lentävällä maalivahdilla.
Futsal-Liiga jäi nyt kahden viikon maajoukkuetauolle. Suomi kohtaa kotikentällään perjantaina Italian sekä tulevana maanantaina Montenegron. Akaa Futsalista mukana joukkueessa ovat Jyrkiäinen, Grönholm, Nyström sekä maalivahti Kasper Kangas.

Akaan hyökkäyspelaaminen oli Torniolle liikaa sunnuntaina. Kuva: Jarmo Uusitalo.
Väinö Kautto
Jukka Tolonen ja Hillel Tokazier esiintyvät Loimussa – Rock-vuodet ajoivat lahjakkaan kitaristin päihde- ja huumekierteeseen
Maaliskuun Loimu striimataan Akaan kirkosta 7.3. kello 15 alkaen. Aiheena on Jeesus pahan vallan voittaja, josta raamattutunnin pitää Operaatio Mobilisaation toiminnanjohtaja Arno Alajoki. Johanna Särkkälä esittää uunituoreen laulunsa ja Hillel Tokazier ja Jukka Tolonen konsertoivat.
Tolonen on kansainvälisesti tunnetuimpana suomalaisia kitaristeja. Hän tuli kuuluisaksi Tasavallan Presidentin kitaristina jo 1960 luvulla. 1970-luvulla alkoi Tolosen pitkä kansainvälinen ura, joka sisälsi useita soololevyjä sekä esiintymisiä huippuartistien kanssa.
Rock-vuodet ajoivat Tolosen päihde- ja huumekierteeseen. Hän joutui vankilaan, jossa hän tuli uskoon ja hänen elämänsä muuttui. Esiintymispaikoiksi valikoituivat kirkot ja vankilat, joissa hän kertoi elämänsä muutoksesta. Koska nivelrikko on vienyt häneltä mahdollisuuden soittaa kitaraa, hän esiintyy nyt itseään pianolla säestäen.

Jukka Tolonen säestää itseään pianolla. Kuva: Maarit Heinonen
Piano ja rockmusiikki muuttivat elämän
Hillel Tokazier oli kymmenvuotias, kun hänen perheeseensä hankittiin piano. Siitä pitäen soittaminen on täyttänyt hänen elämänsä kokonaan. Samaan aikaan rockmusiikki valloitti maailmaa, ja Hillel Tokazier tempautui sen rytmeihin.
Hän on soittanut pianoa ja sähköurkuja useissa yhtyeissä, säveltänyt ja sovittanut, säestänyt ja konsertoinut sekä yksin että erilaisissa kokoonpanoissa. Hengellinen etsintä tiivistyi Tokazierin elämässä 1980-luvun alussa elämänkriisien puristuksessa. Muusikko löysi henkilökohtaisen uskon ja alkoi muiden töidensä ohella säveltää ja esittää myös hengellistä musiikkia.

Hillel Tokazier esittää myös hengellistä musiikkia. Kuva: Jani Laukkanen
Mahtavia lumiukkoja, supersankareita ja satuhahmoja – Päivittyvä kuvagalleria: Katso hienojen ja hauskojen töiden kavalkadi

Favenintien lumiukot ovat pukeutuneet lämpimän hiihtoloman viettoon villavaatteisiin, joka pitää kylmän sisällä ja lämmön ulkona. Kuva: Satu Raiski.
Akaan Seutu pyysi kuvia lumiukoista ja muista lumirakennelmista. Tekijät tarttuivat haasteeseen ja lähettivät kuvia hauskoista, hienoista ja taidokkaista teoksistaan. Kuvia voi lähettää edelleen sähköpostilla osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi.

Taloyhtiön pihaan Kirkkokadulle on muuttanut lumiperhe. Perhe ulkoilee auringonpaisteessa ja käy iltakävelyillä. Kuva Aila Honkanen.

Talviset terveiset Nahkalinnan päiväkodista!

Paula ja Eeli Adekanye tekivät lumiukon mummulassa.

Isän ja tyttärien lumiveistoskokoelma. Alun perin tuotos oli kokonainen kylpyhuone: wc-pönttö, lavuaari ja suihku sekä aiemmin tehty lumiukko vessapaperitelineenä. Plussakelit romahduttivat suihkun ja osan ukosta, mutta massiivinen pytty säilyi ehjänä (kuva alla)

.

Terttu Laitisen lumilyhty.

Miron ja Hannan 190-senttinen jättilumiukko.

Aulikki Lindfors Viialasta lähetti kuvan lumiotuksestaan Viiksivallusta.

Soile Jussilan Lumi-Lady.

Lumitaidetta Maarika Vilppulan pihasta Toijalassa. Ensin oli Kaunotar ja Kulkuri, ja kun ne sulivat, syntyi tilalle kala (kuva alla).


Valtaistuimen rakensivat Erkki Brotkin (vas.), Pihla Virtala ja Jere Virtala.

Pihla Virtala valtaistuimella.

Sulo Hakkarainen ja Pihla Virtala lumimarsun selässä.

Jere Virtala ja lumimarsu.

Sulo Hakkarainen, Pihla Virtala ja lumiukot.

Pihla Virtala ja Hulk.

U & M Grönroosin lumiteokset.

Jessica Sakala teki Jaska Jokusen Ressu-koiran.

Mummi ja pappa on taiteiltu isovanhempien iloksi.

Lumiukon Sotkialla tekivät 25.1. Juha, 62, ja Aija, 65.

Julius Kukkosen lumiukko taitaa olla Viialan Peli-Veikkojen pelaaja ja Tappara-fani.

Perhepäivähoitaja Saija Roininen teki lasten kanssa lumihepan. Heppa oli saanut yön aikana lumipeiton päälleen.

Terhi Hakala-Vappulan Viialan-pirtin pihapiirissä seisoo lumienkeli. Sen tekemiseen osallistui elokuussa Ilkka Holma, joka karsi liian isoksi kasvaneen 20-vuotiaan terijoensalavan. Sen sisältä ilmestyivät enkelin siivet, jotka puhdas lumi on nyt pukenut valkoiseen pukuun.

Siiri ja Kaapo Lohen yksisarvinen.
Akaa sitoutui oppimateriaalien yhteishankintaan – Kokonaisarvo jopa 750 000 euroa

Akaa saattaa ostaa perusopetuksen ja lukion oppimateriaaleja sopimuskaudella jopa 750 000 eurolla, jos lukion kirjat lisätään yhteishankintaan. Kuva Tarja Antola.
Akaan kaupunginhallitus päätti sitoutumisesta Sarastia Oy:n yhteishankintana toteutettavaan oppikirjojen ja niihin liittyvien oheismateriaalien kilpailutukseen. Hankintaan on suunniteltu sisällytettävän peruskoulun oppikirjat ja AV-materiaalit, aikuiskoulutukseen tarkoitetut oppikirjat ja niihin liittyvät AV-materiaalit, digitaaliset oppikirjat sekä mahdollisesti esiopetuksen oppikirjat. Lisäksi oppivelvollisuuden laajeneminen huomioidaan kilpailutuksessa, joten myös lukion oppikirjat on mahdollista sisällyttää hankintaan.
Kilpailutus on määrä toteuttaa vuoden 2021 aikana. Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja että sopimuskauden kesto on neljä vuotta.
Akaan kaupungilla on vuodesta 2015 lähtien ollut toistaiseksi voimassa oleva oppikirjojen hankintasopimus Kunta Pro Oy:n eli nykyisen Sarastia Oy:n kautta. Uusi kilpailutus korvaa Sarastia Oy:n aiemmat sopimukset oppikirjahankinnoista.
Esi- ja perusopetuksen oppikirjoihin on budjetoitu vuodelle 2021 yhteensä 125 000 euroa. Neljän vuoden sopimuskauden oppikirjakustannukset ovat lähes 500 000 euroa. Lisäksi lukion oppikirjakustannusten arvioidaan olevan sopimuskaudella noin 240 000 euroa.
Kaupunginhallitus päätti sitoutua yhteishankintaan, nimesi sivistysjohtajan toimimaan kilpailutuksen valmistelun yhteyshenkilönä sekä solmimaan kyseistä kilpailutusta ja yhteishankintaa koskevat sopimukset, oikeutti sivistysjohtajan tarvittaessa irtisanomaan Sarastia Oy:n kanssa tehdyt oppikirjojen ja niihin liittyvien oheismateriaalien hankintasopimukset ja hyväksyi, että aineistohankintoja voidaan tarvittaessa tehdä myös muilta toimittajilta.
Perusopetuksen luokilla 7.-9. ja toisen asteen opetuksessa siirrytään etäopetukseen – Uudet alueelliset koronalinjaukset voimassa Akaassa 8.–28.3.

Ohjausryhmä esittää aluehallintovirastolle, että se rajoittaa osallistujamäärää kuuteen henkeen yleisissä tilaisuuksissa. Kuva: Tarja Antola
Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä on keskiviikkona 3.3. linjannut uusista toimenpiteistä koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Linjaukset koskevat ajankohtaa 8.3.–28.3.
Perusopetuksen luokilla 7.-9. ja toisen asteen opetuksessa siirrytään etäopetukseen. Linjaus ei koske erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Etäopetukseen siirtyville oppilaille Akaan kaupunki järjestää maksuttoman kouluruokailun. Kysely ruokapakettien tarpeesta lähetettiin koteihin Wilman kautta talvilomaviikon alkaessa, kun sivistystoimi ennakoi etäopetukseen siirtymistä.
Harrastustoimintoja suljetaan
Sisätiloissa tapahtuva aikuisten harrastustoiminta suljetaan, ellei toimintaa voida toteuttaa etänä. Linjaus ei koske ammattilaisurheilua ja maajoukkuetoimintaa eikä lääkinnällistä tai vastaavaa kuntouttavaa toimintaa.
Vuosina 2002–2007 syntyneiden lasten ja nuorten harrastustoiminta suljetaan, ellei toiminnassa voida noudattaa OKM:n ja THL:n 2.2. antamaa turvaohjeistusta.
Nuorisotilat ovat suljettuna pois lukien vuonna 2008 syntyneet ja sitä nuoremmat sekä lääkinnällinen tai vastaava kuntouttava toiminta. Kansalais- ja työväenopistot ovat suljettuna tai etäopetuksessa aikuisten osalta. Sulku ei koske vuonna 2008 syntyneitä ja sitä nuorempia. Opisto-opetusta voidaan antaa 2002–2007 syntyneille jos toiminnassa voidaan noudattaa OKM:n ja THL:n 2.2. antamaa turvaohjeistusta.
Esitys kuuden hengen tilaisuuksista
Yleiset saunat ovat suljettuina. Kirjastoissa on mahdollistettu esteettömän lähipalvelun välttämättömät toimet eli materiaalin nopea nouto ja palautus. Yksityistilaisuuksissa suositellaan enintään kuuden hengen kokoontumisrajoitusta. Ohjausryhmä esittää aluehallintovirastolle, että se rajoittaa osallistujamäärää kuuteen henkeen yleisissä tilaisuuksissa.
Akaan kaupungin valmiusjohtoryhmä on käsitellyt linjauksia ja suosittelee noudattamaan niitä. Lisäksi valmiusjohtoryhmä suosittelee, että yleisissä tilaisuuksissa kuuden hengen rajoitus otetaan käyttöön viimeistään 8.3.
Akaan kaupungin valmiusjohtoryhmä tiedottaa myöhemmin etäopetukseen siirtyvien oppilaiden ruokailun järjestämisestä.
Lue myös:
Akaan koronatartuntatilanne on kasvanut viikon aikana neljällä uudella tapauksella
Riskiryhmiin kuuluvien 16–69-vuotiaiden koronarokotukset alkavat Akaassa ja Urjalassa
Valmistuneet
Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on valmistunut ammatilliseksi erityisopettajaksi Marja-Liisa Samppala Akaasta.
Viiala-Lehti 40 vuotta sitten: Laskiainen Kumpulassa
Torstaina 5. maaliskuuta
Laskiainen Kumpulassa
Hiljalleen on perinteeksi muodostunut seurakunnan laskiaissunnuntain vietto lähellä keväistä luontoa, Kumpulassa Näin myös viime sunnuntaina, jolloin joukolla kokoonnuttiin seurakunnan leirikeskukseen, siellä oli kaikenikäisille järjestetty erilaista laskiaisohjelmaa, myös sunnuntain jumalanpalvelus oli siiretty siellä pidettäväksi.
Kumpulan jumalanpalvelus keräsi Kumpulan salin täyteen sanan kuulijoita. Lapsille järjestettiin oma kirkko rakennuksen toisessa siivessä. Mukana Kumpulan laskiaisessa oli reilusti toista sataa henkeä.
Laskiaissunnuntain vietto oli vahvasti ulkoilupitoinen. Lapsille oli tietysti pulkkamäki sekä Heinälahden järvenjäällä hevosajelua. Aikuisille järjestettiin erityinen laskiaisjuhla.
Koska laskiaissunnuntainvietto viivähti jonkin matkaa iltapäivän puolelle, oli Kumpulassa tarjolla ruuaksi höyryävän herkullista hernerokkaa. Ruuasta ja arpojen myynnistä kertyneet tulot lahjoitettiin yhteisvastuukeräykselle.
APUA!!! kunnanvirastojen miehet eivät ole tasa-arvoisia
Alkuviikolla saapui kuntaan Tasa-arvoasiain Neuvottelukunnan suositus sukupuoltenvälisen tasa-arvon toteuttamiseksi kunnallisissa luottamustoimissa. Kunnanjohtaja Esko Korkeamäki sanoi tasa-arvon Viialassa toteutuneen moni muita kuntia paremmin, täällä on luottamustoimissa hänen mukaansa paljon naisia aina puheenjohtajatasoa myöden.
– Toisaalta mitään juridisia perusteita ei löydy, jolla tämä tai tuo puolue voitaisiin määrätä nimeämään johonkin luottamustehtävään nimenomaan nainen. Puolueet nimeävät ehdokkaansa pätevyyden, sopivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden huomioonottaen. Jos useinmiten tulee nimetyksi mies kuin nainen, johtuu se suuresti naisista itsestään eli heidän heikommasta osallistumisestaan ja aktiivisuudestaan puolue elämässä, arvelee kh. Korkeamäki.
Viialan kunnan virastoissa on tasa-arvoisuus mennyt jopa ”ylikin” eli nyt miehet eivät ole tasa-arvoisia. Kun kunnanvirastoista löytyy 6–7 miestä on naisia vastaavasti 17 ja tilapäiset toimistoapulaiset päälle. Apua – voisi sanoa miesten puolesta.
Tuulipussit asemalle ja vesitorniin
Kunnanhallitus pyytää VR:ltä, että sen kustannuksella asennettaisiin tuulipussi Viialan asemalle ja että Viialan kunnan kustannuksella asennettaisiin toinen tuulipussi Vesitornin huipulle. Tuulipusseista saa nopeasti selville tuulen suunnan, joka on tarpeen esimerkiksi mahdollisten kaasuonnettomuuksien sattuessa.
Kaupunginhallitus hyväksyi muutoksen päiväkeskuksen vuokrasopimukseen – Päättyy ilman erillistä ilmoitusta
Akaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan hyväksyä Urjalan terveysaseman muutetun vuokrasopimuksen. Vuodeosaston siirryttyä Valkeakoskelle ja vuodeosastotoiminnan lakattua Urjalassa vuonna 2020 Urjalan kunnalta vuokrattavista tiloista vähennettiin vuodeosaston tilat 1419 neliötä. Näin vuokrattavien tilojen pinta-alaksi jäi 3007 neliötä.
Päiväkeskuksen käyttöön vuokrattiin sama 246 neliötä kuin aikaisemmassakin vuokrasopimuksessa. Kun terveysaseman muutostyöt valmistuvat ja päiväkeskustoiminta siirtyy uusiin toimitiloihin, ei ole enää tarvetta vuokrasopimuksen mukaisille erillisille päiväkeskuksen tiloille. Kaupunginhallitus hyväksyi päiväkeskuksen vuokrasopimuksen irtisanomisehtoihin muutoksen, jonka mukaan päiväkeskuksen vuokrasopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista heti kun toiminta siirtyy uusiin tiloihin.
Hukarin, Uudenkylän ja Tipurin uudet tontit saivat hinnat – Hukariin 24 uutta tonttia

Hukarin alueella puistoon rajoittuvien tonttien neliöhinnat ovat muutaman euron korkeampia kuin muiden. Tontit tulevat varattaviksi heti kun ne on saatettu myyntikuntoisiksi. Kuva Akaan kaupunki.
Akaan kaupunginhallitus päätti Hukarin, Uudenkylän ja Tipurin uusien tonttien hinnoittelusta ja asetti hinnoitellut tontit varattaviksi kaupungin tontinvarausehtojen mukaisesti heti, kun tontit on saatettu myyntikuntoisiksi.
Viialan taajamassa Hukari II:n asuinalueen kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen on edennyt toiseen vaiheeseen. Tämän vaiheen valmistuessa asuinalueelta asetetaan 24 tonttia myyntiin. Tonteilla rakennusoikeuden määrä vaihtelee 200-250 neliön välillä ja pinta-alat noin 1025-1695 neliön välillä. Osa tonteista rajoittuu puistoalueeseen. Edullisimpian tonttien neliöhinta on 15 euroa, puistoon rajoittuvien 17 euroa. Kalleimpien tonttien hinta on yli 28 000 euroa, edullisimpien runsaat 15 000 euroa.
Uudenkylän kalleimmat tontit 30 000 euroa

Uudenkylän uudet tontit ovat kaikki saman kokoisia ja rakennusoikeutta on 250 neliötä. Kuva Akaan kaupunki.
Toijalan taajamassa Uudenkylän alueella Runkotien rakentaminen on edennyt. Tämän vaiheen valmistuessa asuinalueelta asetetaan 6 tonttia myyntiin. Tonttien rakennusoikeuden määrä on 250 neliötä ja pinta-alat 1200 neliötä. Neliöhinnat vaihtelevat 23 ja 25 euron välillä. Kalleimmat, puistoon rajoittuvat tontit maksavat 30 000 euroa.
Kylmäkoskella Tipurin alueella Luhtikujan rakentaminen on edistynyt. Tämän vaiheen valmistuessa asuinalueelta tulee kaksi tonttia myyntiin. Rakennusoikeuden määrä on 300 neliötä. Tonttien pinta-alat ovat 1535 neliötä ja 1681 neliötä. Tontit rajoittuvat puistoalueeseen ja maksavat 19 euroa neliö.
Juttua päivitetty 5.3.2021: Täsmennetty asuinalueiden sijaintia Viialan, Toijalan ja Kylmäkosken taajamissa.
Akaan kaupungin koulujen ja päiväkotien ruokalista viikolle 10
Maanantai
Jauhelihaperunaviipalelaatikko tai jauhelihakiusaus, salaatti
Tiistai
Pyörykkävyöryn lihapyörykkäpäivä Lihapyörykät, perunasose, salaatti
Keskiviikko
Gulassikeitto, leipä, tuorepala
Torstai
Pinaattiletut, perunasose, puolukkahillo, salaatti
Perjantai
Tonnikalapasta, salaatti
Akaan ompeluyhtiö rahoitti alttaritaulua Akaan kirkkoon

Uusi Suometar 1.7.1878.
”Viime vuosisadan loppupuolella alkoi kaupungeista levitä maaseudulle ennen tuntemattomia tapoja ja harrastuksia. Seuraelämä sai uusia muotoja; perustettiin seuroja ja yhdistyksiä, jotka järjestivät kokouksia ja huvitilaisuuksia. Toiset palvelivat suuria yleisiä aatteita, toiset jotakin paikkakunnan pikku tarvetta, kuten se alttaritaulun ostoa varten perustettu Akaan ompeluyhtiö”, kirjoittaa maisteri Eino Rinne (myöhemmin Jutikkala) vuonna 1930.
Ompeluseurojen edeltäjien, ompelu- ja neulomayhtiöiden, toiminta lähti liikkeelle 1800-luvun puolivälin jälkeen eri puolilla Suomea, kun sivistyneistön rouvat alkoivat kokoontua yhteen tekemään käsitöitä, joiden ohessa keskusteltiin ja luettiin ääneen. Käsityöt tehtiin yleensä arpajaisvoitoiksi ja arpajaisista saadut tulot annettiin hyväntekeväisyyteen. Akaassa ompeluyhtiö perustettiin kirkon alttaritaulun hankkimiseksi tammikuussa 1878. Arpajaiset alttaritaulun hankkimiseksi järjestettiin heinäkuussa samana vuonna.
Ei suun avauksia seuran kustannuksella
Seuran perustava kokous järjestettiin Kurvolan kartanossa tammikuun 13. päivänä 1878. Ompeluyhtiön perustavassa kokouksessa mukana oli kartanon vanhan emännän ja nuoren emännän lisäksi postinjohtajatar, opettajanrouva, kaksi neitiä, eräs neitonen ja yksi nimeltä mainitsematon talonemäntä. Puheenjohtajaksi valittiin neiti Hilma Hilden. Jäseniksi hyväksyttiin kaikki hyvämaineiset naisihmiset, rouvat, emännät, neidit ja neitoset.
Päätettiin, että seura tulee kokoontumaan aina tiistaisin kello 4 iltapäivällä. Pöytäkirjan mukaan ensimmäinen kokous pidettiin Toijalassa kauppias Niemisen salissa. Vuokraa vastaan naiset lähettivät halkoja ja salin toivottiin olevan lämmin naisten saapuessa paikalle. Säästääkseen seuran varoja päätettiin että ”ei seuran kustannuksella tarjota kokouksissa mitään suun avauksia”.
Suurin menoerä viinikaupan lasku
Kansakoulun opettaja David Lehtonen jätti anomuksen Hämeen läänin kuvernöörinvirastoon pyytäen, että ”täkäläinen Rouvasväenseura saisi toimittaa arpajaiset ravintolan kanssa Kaakon talossa Toijalan kylää 8. päivänä ensitulevaa heinäkuuta”.
Arpajaisten suurimmaksi menoeräksi koitui helsinkiläisen Wickelin viinikaupan lasku viidestä kannusta ja 14 pullosta konjakkia, kahdeksasta kannusta portviiniä ja viidestä kannusta punssia. Arpajaisten ehtoohuvien aikana juomaa kului ja vain muutama pullo jäi seuran jäsenten jaettavaksi. Lisäksi arpajaisissa oli myynnissä Hultin emännän leipomia nisusia, joista suurin osa jäi syömättä. Kauppias Niemiselle maksettiin tarjoilutilauksista ja musikanteillekin maksettiin kolme markkaa. Sanomalehdessä oli ilmoitus, mikä sekään ei ollut ilmaista. Buffetin puhtaaksi voitoksi jäi näin ollen vain 6 markkaa 40 penniä. Sisäänpääsyrahoista ja arpajaisista saatu voitto kerrytti pääoman 630 markkaan.
Alttaritaulu maalattiin Pariisissa 1880-luvun alussa

Akaan kirkon alttaritaulu on maalattu Pariisissa.
Kirkonkokouksessa toukokuussa 1881 käsiteltiin alun perin alttaritaulun kehyksen hankkimista, mutta keskusteltiin myös taiteilijan valinnasta. Taulun maalaajaksi valittiin Antwerpenissä ja Pariisissa opiskellut Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtajan Carl Gustaf Estlanderin suojatti Juho Forsell. Kokouksen pöytäkirjan allekirjoittajana mainitaan kauppias V.K. Nieminen, I. R. Tamminen, tilanhaltija V. E. Krusberg ja A. M. Wallin. Kirkonkirjoista ei käy ilmi, miten varat alttaritaulun hankkimiseen saatiin, mutta Eino Jutikkalan muistiinkirjoittamaa tietoa Akaan ompeluyhtiön roolista alttaritaulun varojen kerääjänä ei voida ohittaa. Se, että alttaritaulu lopulta saatiin, oli Kurvolan vanhan emännän Anna Kristiinan ansiota, joka aikaisemminkin oli parilla lahjoituksilla osoittanut yhteiskunnallisia harrastuksiaan. Itse alttaritaulu valmistui 1880-luvun alussa Forsellin opiskellessa Pariisissa. Alttaritaulussa etenkin apostoli Johanneksen opetuslapsihahmo on jäänyt katsojien mieleen.
Tuula Vuolle-Selki
Lähteet:
Toijalan Sanomat 17.8.1935
Ala-Kulju, Reino 1965. Eteläpohjalaisia elämäkertoja -teos A-L. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto (Juho Forsell).
Voittosaari, A-L. 1994. Neulomayhtiöistä ompeluseuroihin. Ompeluseurat diakonian ja kristillisten järjestöjen työmuotona Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. Etnologian laitoksen tutkimuksia 26. Jyväskylän yliopisto.
Rinne, Eino 1930. Maaseudun kulttuuriharrastuksia puoli vuosisataa sitten. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja VI. Forssa, s. 28–30.
Ensimmäiset muuttavat kiurut, kottaraiset, uuttukyyhkyt ja sepelkyyhkyt havaittu Pirkanmaalla helmikuun viimeisenä viikonloppuna – Maakotkien päämuutto meneillään

Kevät ja muuttolinnut ovat tulossa. Lähipäiviksi luvataan vielä nollan yläpuolella olevia lämpötiloja. Ensi viikon puolenvälin jälkeen pakkasta alkaa olla kovimmillaan siinä kymmenen asteen tuntumassa. Pakkanen hillitsee muuttoa, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin kertoo tiedotteessa. Kuva: Jukka T. Helin.
Ensin satoi jäätynyttä vettä. Sitten tuli Saharan hiekkaa lumihangelle. Ja tämän jälkeen alkoi ensimmäisten muuttolintutunnustelijoiden saapuminen Pirkanmaalle sopivassa virtauksessa. Lumien nopea sulaminen on vauhdittanut muuttolintujen siirtymistä sisämaahan, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kertoo tiedotteessaan.
Helmikuun viimeiseltä viikonlopulta on muun muassa Sastamalan Villilästä ilmoitettu muuttavia kiuruja ja uuttukyyhkyjä.
– Sastamalan Villilä on keväällä lintujen muuttoaikaan erinomainen lintupaikka, jossa voi tehdä monipuolisesti lintuhavaintoja. Toinen hyvä keväinen muuttolintujen tarkkailupaikka on Valkeakoskella sijaitseva Linnasten aukea. Nokialla Taivalkunnan Alasenlahti on oiva paikka seurata kotkamuuttoa Pirkanmaalla. Sunnuntaina 28.2.2021 ilmoitettiin Nokialta Taivalkunnasta vähintään 20 paikallista tai kiertelevää merikotkaa, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin kertoo tiedotteessa.
Myös hiirihaukkoja on muuttanut Pirkanmaalla. Lauantailta 27.2.2021 Sastamalan Nokkakylässä on jo havaittu muuttava sepelkyyhky. Muutolta tulleita kottaraisia on viikonlopun aikana ilmoitettu muun muassa Valkeakoskelta ja Sastamalasta. Töyhtöhyyppä on havaittu Valkeakoskella Kuurilassa sunnuntaina 28.2.2021.
Merikotkia Pirkanmaan taivaalla
Muuttavia merikotkia ja maakotkia on ilmoitettu pitkin helmikuuta maakunnasta.
– Aidosti muuttavan kotkan erottaminen kiertelevästä paikallisesta kotkasta on usein vaikeaa. Merikotkat liikkuvat talvisaikaan isojen järvenselkien tuntumassa etsien jäälle jätettyjä perkuujätteitä. Meri- ja maakotkia tapaa talvisin myös erilaisilta haaskoilta, esimerkiksi metsästäjien jättämiltä saaliseläinten jätteiltä, Helin kertoo tiedotteessa.
Ensimmäiset selkeästi muuttavat maakotkat havaittiin Pirkanmaalla jo aivan helmikuun alussa. Viikonlopun aikana on muuttavia maakotkia ilmoitettu parisenkymmnentä eri puolilta maakuntaa.
Laulujoutsenten määrä kasvussa
Helmikuussa pakkasten iskiessä maakuntaan ilmoitettiin Tiira-lintutietopalveluun noin 15 laulujoutsenta eri puolilta maakuntaa. Laulujoutsen pystyy hyvin talvehtimaan, jos se saa riittävän matalasta sulana pysyvästä paikasta ravintoa veden alta. Lämpimät talvet ovat edistäneet laulujoutsenten ja muidenkin vesilintujen talvehtimista Pirkanmaalla.
Pysähdy hetkeksi: Vanha risti
Lähestymme pääsiäistä, joka tänä vuonna osuu huhtikuun alkuun. Parhaillaan vietetään paaston aikaa, jolloin hiljennytään muistelemaan Kristuksen kärsimystä ja ristinkuolemaa. Muistelenko vain näitä tapahtumia? Merkitseekö minulle henkilökohtaisesti mitään ristillä kärsivä Jeesus? Ilman Jeesuksen rukoustaistelua Getsemanessa, vangituksi ja ruoskituksi tulemista, kuulustelua, tuomiota ja ristillä hirveällä tavalla kidutettuna kuolemista Jeesuksen elämästä ei olisi minulle mitään hyötyä. En voi erottaa armahtavaa, säälivää, täydellistä hyvyyttä ja rakkautta ihmisille osoittavaa Jeesusta verisestä ristin Jeesuksesta. Ihmisen luontoni inhoaa ristiä, koska katson siinä suoraan omaa syntiäni ja syyllisyyttäni. Ristillä Jumala antoi kalleimpansa pelastaakseen minut lopullisesta iankaikkisesta kuolemasta. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6:23
Emme voi täysin käsittää sitä, kuinka paljon Jumalalle maksoi ihmisen lunastus. Ihmiskunnan synti, jonka rangaistuksen Jeesus puolestamme otti päälleen ja kärsi tuomion oli niin hirvittävä, että Jumala peitti kasvonsa omalta Pojaltaan. Suuressa tuskassa Jeesus huusi: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Mark. 15:34. Jumalan Pojan kuolemaan johtaneella kuuliaisuudella maksettiin koko ihmiskunnan syntivelka. Siksi ristin työ oli Jeesuksen suurin työ. Tämä työ jää kuitenkin hyödyttömäksi ihmisen kohdalla, ellei hän tartu Jumalan ojentamaan pelastuksen armoon henkilökohtaisesti. Lunastus on jo tehty kertakaikkisesti koko ihmiskunnan hyväksi, mutta pelastus ihmiselle tulee tarttumalla henkilökohtaisesti armon tarjoukseen. Risti on jakolinja. Toisella puolella ovat synti ja kuolema, toisella puolella elämä ja iankaikkisuus. Se on käännekohta ihmisen elämässä.
Koko elämällään ja kuolemallaan Jeesus osoitti täydellistä kuuliaisuutta Isän Jumalan tahdolle. Hän ei antautunut kiusaajan houkutuksiin, Hän puhui ja teki vain sen, minkä Isä oli käskenyt sanoa ja toimia. Hän olisi voinut kieltäytyä rististä, mutta Hän nöyrrytti itsensä ja otti vastaan kärsimyksen tien. Ristin häpeä oli Jeesuksen osa. Se on myös jokaisen Hänen todellisen seuraajansa osa. Apostoli Paavali toteaa: ”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” 1 Kor 1:18
Metodistipastori George Bennardin vuonna 1913 kirjoittama evankeliumilaulu Vanha risti (Rugged Cross) kertoo ristin evankeliumin syvällisyydestä. Kerran palattuaan matkalta kotiin Michiganiin Bennard koki syvällisen kokemuksen, joka sai hänet pohtimaan voimakkaasti Kristuksen ristin merkitystä ja mitä Paavali tarkoitti puhuessaan Kristuksen kärsimyksestä.
Vanha risti, toinen säkeistö:
Veri ristille vuoti ja kaunisti sen,
siinä ihme on rakkauden.
Siinä velkani maksettiin armahtaen
hintaan tuskan ja kärsimysten.
Sitä ristiä rakastan, siinä voittovoimani mun,
kunnes herrani vaihtava on ristini kruunuhun.
Ilman Golgatan ristiä ei ole ylösnousemuksen ihanaa aamua.
Martta Klemetti-Hyvärinen
Toijalan adventtiseurakunnan sihteeri
Akaan yhteisöllisyys väreilemään positiivista fiilistä
Akaassa pitää olla jatkossakin turvallista asua, elää, harrastaa ja yrittää. Akaassa pitää olla sopivia asuntoja ja tontteja, hyvät kulkuyhteydet ja palvelut saatavilla sekä kilpailukykyinen verotus. Akaan on oltava myös lapsiin ja nuoriin panostava ympäristöystävällinen sekä vireä kaupunki, jonka yhteisöllisyys väreilee positiivista fiilistä.
Akaassa tulee olla myös pitovoimaa, eikä esimerkiksi nuorten tarvitsisi muuttaa täältä pois Tampereelle opiskelemaan. Täällä pitäisi olla heille mahdollisuus aloittaa omaa elämää esimerkiksi uusissa vuokra-asunnoissa. Hyvät kulkuyhteydet ja liikenneketjut tarjoisivat mahdollisuuden kulkea sujuvasti opin äärelle. Toki omasta kodista on myös hyvät etäopiskelumahdollisuudet.
Akaa on kotikaupunkimme, jossa arjen tulee olla mukavaa, sujuvaa ja turvallista. Meillä jokaisella on erilaisia toiveita liittyen omaan kotiin, koulutukseen, harrastamiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Akaan on oltava paikka, missä nämä toiveet voidaan tehdä mahdolliseksi. Akaan on oltava siis mahdollistaja. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu, niin kunnista tulee sivistys- ja elinvoimakuntia. Kuntien tärkeimmät tehtävät tulevat jatkossa painottumaan koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja elinvoimaisuuteen. Hyvä kunta panostaa tulevaisuuteen eli lapsiin ja nuoriin. Hyvä kunta luo edellytykset yrityksille toimia ja luoda uusia työpaikkoja. Hyvä kunta hoitaa talouttaan viisaasti. Se huolehtii asukkaidensa henkisestä, fyysisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista ja se kehittyy rohkeasti sekä muistaa ympäristövastuunsa tuleville sukupolville.
Anttijussi Vikman
kuntavaaliehdokas (kok)
Yhdistykset esittäytyvät: Nahkialanvuoren Liikuntayhdistys
Kenelle yhdistys on tarkoitettu?
Yhdistys on tarkoitettu kaikille akaalaisille. Niin yksityishenkilöille kuin yrityksille.
Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?
Ensisijaisesti kehitämme Nahkialanvuoren liikunta-aluetta meidän kaikkien akaalaisten käyttöön niin, että se palvelisi mahdollisimman monia kaupunkilaisia. Alueella on muun muassa kiintorastiverkko, laavu ja kuntoportaat.
Miten toimintaan pääsee mukaan?
Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä puheenjohtaja Jukka Salmiseen, 0407077730 tai sihteeriin Keijo Koskiseen, 0401385511. Meidät löytää myös facebookista.
Miksi kannattaa lähteä mukaan?
Talkootyön lisäksi jäsenmaksutulot ovat yhdistykselle erittäin tärkeitä, sillä alueen kehittäminen vaatii kuitenkin myös rahaa. Toki erilaista liikun iloa voi aina tulla kokemaan, vaikka ei jäsen olekaan.

Nahkialanvuoren liikuntayhdistyksen johdolla toteutetut kuntoportaat vihittiin käyttöön 26.4.2019. Kuntoportaat testasi myös kaupunginjohtaja Antti Peltola (vas.).
Akaan kaupungin voimavara on sen henkilöstö
Akaan kaupungilla on mieletön voimavara, sen henkilöstö. Monet hyvät tekijät ovat vaihtaneet maisemaa, kun ovat kyllästyneet kaupungin henkilöstöpolitiikkaan, tilanteiden ennalta-arvaamattomuuteen ja heikkoihin resursseihin suorittaa työtään hyvin.
Toinen iso asia kaupungille ja kaupunkilaisille olisi osallisuuden ja avoimuuden lisääminen. Se, että meillä kaikilla akaalaisilla olisi yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa siihen millaisessa Akaassa me asumme. Osallistuva budjetointi, korvamerkitty raha kunkin kylän kehittämiseen, olisi loistava tapa aloittaa uudenlainen tekemisen kulttuuri.
Avoimuutta ja viestintää on lisättävä voimakkaasti. Akaassa on meneillään koko ajan paljon asioita, joita pitäisi saada viestittyä paremmin niin kuntalaisille kuin heille, jotka voivat olla tulevia asukkaitamme. Akaan kaupungin ajankohtaista tiedottamista tulee myös lisätä ottamalla laajemmin käyttöön nykyaikaiset viestinnän eri kanavat ja mittarit. Kerrotaan asioistamme, luotetaan itseemme ja siihen, että saamme muuttovoittokäppyrän osoittamaan ylöspäin.
Anni Määttä
kuntavaaliehdokas (kok)
Luonto-Liiton Kevätseuranta on käynnissä – Vuoden 2021 teemana joutomaat

Luonto-Liiton Kevätseuranta keskittyy joutomaihin, vuoden yhtenä teemalajina on pieni kivitasku. Kuva Antti Salovaara.
Pidentyneet päivät, pihalintujen laulu sekä pajunkissat ovat vara merkki Luonto-Liiton kevätseurannan alkamisesta. Kevätseurannassa havainnoidaan kevään kulkua kasvi- ja eläinlajien avulla. Perinteisten 41 vakiolajin lisäksi kevätseurannassa tarkkaillaan vuosittain vaihtuvia teemalajeja. Vuoden 2021 teemana toimii joutomaat. On siis aika kääntää katseet kotitalon takaiseen metsänreunaan, sähkölinjan alaiseen ryteikköön tai teollisuusalueen viereiseen villiintyneeseen niittyyn, Luonto-Liitto rohkaisee tiedotteessa.
– Usein ei tule edes ajatelleeksi, kuinka joutomaat ovat tärkeitä monimuotoisia elinympäristöjä. Erityisesti kaupungeissa, joissa suurin osa luonnontilaisesta ympäristöstä on raivattu pois, monet lajit ovat riippuvaisia joutomaista. Eri lajit myös hyödyntävät näitä alueita monin tavoin esimerkiksi koti-, ruokailu- tai levähdyspaikkoina, Ilona Tuovinen, Kevätseuranta-kampanjan koordinaattori kertoo.
Tarkkaile viittä teemalajia
Tämän vuoden teemalajeina toimivat viisi joutomaita edustavaa lajia, joista löytyy niin tuttuja, vähemmän tunnettuja kuin haitallisia edustajia. Tarkkaile pajun kukintaa, sisiliskojen paistattelua kevätauringossa, hurjalta kuulostavaa veriludetta, pientä kivitaskua sekä haitallista vieraslajia etelänruttojuurta.
– Jotta lajeja pääsisi havainnoimaan, ei tarvitse välttämättä lähteä kauas metsään tai merenrantaan. Elämää ja kevättä kuhiseva retkikohde voi löytyä kerrostalon sisäpihalta tai viereiseltä teollisuusalueelta. Haluamme kannustaa ihmisiä näkemään tutut joutomaat aivan uusin silmin, Tuovinen painottaa.
Havaintoviikonloppuina runsaushavaintoja
Ensihavaintoja Kevätseurannan lajeista otetaan jo vastaan, mutta erityisesti Luonto-Liitto toivoo tietoa kampanjan havaintoviikonloppuina tehdyistä runsaushavainnoista. Kevään tarkkailu jatkuu joka toinen viikonloppu aina alkukesään asti 5.–6.6. asti. Havainnot tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön.
Havainnot voi ilmoittaa sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Lasten omat kevätseurantakortit voi palauttaa sähköisesti osoitteeseen sieppo.toimitus@luontoliitto.fi tai postitse osoitteeseen Luonto-Liitto, Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki. Kaikki lasten kevätkortin palauttaneet osallistuvat lasten luontolehti Siepon järjestämään arvontaan.
– Kannustamme jakamaan havaintoja, keväisiä kuvia ja retkitarinoita myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta, @kevatseuranta ja @luontoliitto, Luonto-Liitto tiedottaa.
Toijalan aseman ravintola saa jättää vuokransa maksamatta – VR tukee toimijoita koronakriisin keskellä

VR Group omistaa Akaassa Toijalan rautatieaseman. Kuva: Mikko Peltoniemi
VR Group vapauttaa kiinteistöjensä ravintola- ja kahvilatoimijat maaliskuun vuokranmaksusta helpottaakseen jo muutoinkin haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevien yritysten tilannetta. Suomen hallituksen linjauksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti ravintola- ja kahvilatilat tulee sulkea 8.3.–28.3.2021. VR Group on päättänyt tukea kiinteistöissään toimivia ravintola- ja kahvilayrittäjiä vuokramaksujen vapautuksella maaliskuussa.
– Toteutamme vuokramaksujen vapautuksen valtakunnallisesti, koska koronatautitilanne muuttuu tällä hetkellä nopeasti eri alueilla, ja jatkamme sitä sulkutilan keston mukaisesti. Haluamme näin helpottaa erityisesti pienyrittäjien tilannetta kriisin keskellä, VR Groupin kiinteistöjohtaja Juha Antti Juutinen kertoo.
VR Group tuki kiinteistöjensä ravintola- ja kahvilayrittäjiä myös viime keväänä ja jätti perimättä näiltä touko–kesäkuun vuokrat koronavirusepidemian aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa.
VR Groupin kiinteistöyksikkö hallinnoi ja kehittää yhtiön omistamia kiinteistöjä. Toimitiloissa on vuokralaisia muun muassa rautatieasemilla, kuten Helsingin päärautatieasemalla. Kiinteistöihin kuuluu matkustaja-asemien lisäksi myös ratapihoja, varikoita, logistiikkavarastoja ja muita liiketoimintojen tiloja ympäri Suomen.
Akaassa VR omistaa Toijalan rautatieaseman, jonka tiloissa toimii kiinalainen ravintola Chinese Wave.

Toijalan asemalla toimiva kiinalainen ravintola Chinese Wave on korona-aikana myynyt loppuvuodesta 2020 saakka annoksia vain mukaan. Kuva: Mikko Peltoniemi
Kaipaatko skuuttia tai polkupyörää? – Saattavat olla Lontilanjoen jäällä

Polkupyörä ja skuutti makasivat viikonloppuna Lontilanjoen jäällä Toijalassa. Lukijan kuva.
Akaan Seudun lukija lähetti lehteen kuvan, jonka hän on ottanut Toijalassa.
– Hyiset hyvästit saivat kavereiden menopelit Kurvolantien sillalta, lukija kirjoittaa saatteeksi.