Hämeen piirin 9-15 –vuotiaat kilpailivat maastojuoksun mestaruuksista 13.5. Valkeakoskella.

Viialan Valtin, Toijalan Vauhdin ja Valkeakosken Hakan urheilijat ovat kevään aikana juosseet yhteistä maastocupia. Kaksi cupin osakilpailua juostiin Valkeakosken Kärjenniemen koulun kuntoradalla, joka nyt toimi pm-maastojen kisapaikkana.

Radan rankka nousu oli mieleen ainakin katsojille, sillä sen päältä juoksijat olivat lähes koko reitin ajan seurattavissa. Nuorimmat sarjat kiersivät kilometrin lenkin kerran. 12-vuotiaista lähtien matkana oli kaksi kilometriä, paitsi 14- ja 15-vuotiailla pojilla, jotka juoksivat kolme kilometriä.

Henkilökohtaisten mitalien lisäksi HämSYn pm-maastoissa kilvoitellaan samalla myös joukkuemitaleista, missä ratkaisevaa on seuran kolmen parhaan juoksijan sijoittuminen.

Valtista pm-maastoihin osallistui 14 urheilijaa. Parhaiten menestyivät 12-vuotiaat pojat, jotka saivat joukkuehopeaa. Mikael Viitanen oli kuudes, Eetu Koskinen kahdeksas ja Joona Lehtinen 16. Tampereen Pyrintö voitti joukkuemestaruuden, Lempäälän Kisa sai pronssia.

Valtin 10-vuotiaat tytöt Saara Kuha, Vilja Hujanen ja Roosa Haanpää nappasivat joukkuepronssia.

Parhaimman henkilökohtaisen sijoituksen juoksi T15-sarjassa Kerttu Niinimäki, joka oli viides. Kuudensia sarjoissaan olivat Saara Kuha (T9), Elice Helenius (T12), Mikael Viitanen (P12) ja Juho Veikkolainen (P15). Sisulisäpisteille ylsi myös Eetu Koskinen kahdeksannella sijallaan.

Pm-maastoihin osallistui kaikkiaan 334 urheilijaa. Eniten juoksijoita oli 11-vuotiaiden tyttöjen sarjassa, peräti 52.

Aija Mansikka

Akaan Seudussa 10.5.2017 oli nimettömiä perusteluja siitä, miksi Aki Viitasaarelle tulisi antaa kenkää. Jutut olivat niin kuin ”juoruämmien” kahvipöytäkeskusteluja. Artikkelin perusteella ei virkasuhteen purkamiselle löydy kantavaa perustetta.

Jokainen työntekijä saa sopimuksensa mukaista palkkaa hukkaan menneestä työajasta, ei siinä tarvita erikseen mitään selkään taputtelijoita ja kehujia. Ammattinsa osaava tietää muutoinkin työnsä tuloksen tason.

Työnantajalla on ehdoton työhönotto- ja erottamisoikeus. Työnantajalla on myöskin työn tehokkuuden arvioimisoikeus. Vähätöisyys ei ole erottamisperuste, jos työaikaa noudatetaan.

Toisaalla lehdessä erään ryhmänjohtaja kertoo, että tämä kaupunginjohtajaan liittyvä kämmäköinti pitää saada loppuun saatetuksi tämän valtuustokauden kuluessa (31.5.2017). Jos hänen ennakkoasenteensa pitää, niin ei lopu. Jos hänen ja monen muun valtuutetun kanta muuttuu, niin asia on toinen.

Jos valtuusto päättää, että tilapäisen valiokunnan esitys ei anna aihetta enempään ja että Aki Viitasaari jatkaa viranhoitoa entisin ehdoin, niin tuskin päätöksestä kukaan valittaa.

Mutta jos päätös on toisenlainen, niin asian käsittely jatkunee ainakin kaksi vuotta. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita.

Jarmo Pirttijoki

Tallinnassa pelattuun Apollo Cupiin osallistuivat Sasu Sievola (vas.), Elias Taura, Arttu Sinkkonen, Kaapo Silmonen, Jussi Virtanen, Eeli Sorsa, Toni Heikkinen, Peetu Peräkivi, Toni Matilainen, Frans Masena, Hugo Toivonen, Juuso Mäkelä, Peetu Paananen, Sisu Anttila ja Niklas Jokela. Toimihenkilöinä matkassa mukana olivat vastuuvalmentaja Juri Virtanen, joukkueenjohtaja Heini-Maija Toivonen, valmentajat Jouko Heikkinen ja Sami Anttila sekä huoltaja Pirita Virtanen.

Toijalan Pallo -49:n vuonna 2006 syntyneiden joukkue osallistui maaliskuun lopulla 15 pojan ja toimihenkilöiden voimin ensimmäiseen ulkomaanturnaukseensa, Tallinnassa pelattuun Apollo Cupiin.

Majoituspaikkana toimi Männiku Jalgpallikeskus. Puitteet jalkapallokeskuksessa oli mainiot: joukkue majoittui kahden hengen huoneissa, ja samaisessa rakennuksessa oli ruokailupaikka, jossa nautittiin aamupalat, lounaat ja päivälliset. Keskuksessa oli myös mahdollisuus pitää ottelupalavereita ja varusteetkin saattoi vaihtaa tilavissa pukuhuoneissa. Pelipaikkana oli Männiku Staadionin kuplahalli ja sen tekonurmikenttä.

Turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen lohkoon. Toijalan Pallo aloitti turnauksen lauantaina 25.3. kolmella alkusarjaottelulla. Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui JK Augur. Peli oli alusta saakka tiukka ja ainoa maalikin syntyi erikoistilanteesta eli rangaistuspotkusta, josta Toijalan Pallon rikottu pelaaja Frans Masena teki varmasti maalin.

Päivän kahdessa muussa pelissä vastukset olivat aamun ensimmäistä vastustajaa kovempia ja pallollisesti näppärämpiä. Tartu FC Heliosta vastaan ottelu päättyi 1–3-tappioon. Toijalan Pallon maalintekijänä oli Toni Heikkinen. Päivän viimeinen peli Tallinna JK Kalevia vastaan päättyi myös tappioon 0–5. Päivän yhdellä voitolla Toijalan Pallo sijoittui oman lohkonsa kolmanneksi.

Sunnuntaina alkoivat sijoitusottelut sijoista 5–8. Ensimmäisenä Toijalan Palloa vastaan saapui Tabasalu JK. Ottelun ja vastustajan tiukka tahti jätti Toijalan Pallon maaleitta lopputuloksella 0–4.

Päivän viimeiseen peliin koko akaalaisjoukkue asetti vain yhden tavoitteen: voitto. Vastaan asettui Rakvere JK Tarvas. 2 x 20 minuuttia oli täyttä vääntöä ja jokainen pelaaja venyi hyvään suoritukseen kannustusjoukkojen jännittäessä laidalla. Peliajan päättyessä tilanne oli 0–0, ja tulos ratkaistiin rangaistuspotkuilla. Vastustajan ensimmäinen veto osui sivutolppaan, ja sitä kautta maalivahti Eeli Sorsan jalkaan ja ulos. Toijalan Pallon pelaajat Kaapo Silmonen, Jussi Virtanen ja Eeli Sorsa tekivät varmaa työtä onnistuen kaikki, joten viimeinen ottelu päättyi joukkueen 1–0-voittoon.

Heini-Maija Toivonen

Ylioppilaslautakunta on julkistanut tänään torstaiaamulla kevään ylioppilaat. Akaan lukiosta valmistuu 41 ylioppilasta:

Tino Ansio, Emilia Hakala, Pentti Kalliotiura, Julia Koski, Niclas Koskinen, Antti Kylmälä, Markus Lähteenmäki, Thao Mai, Tanja Mattila, Emmi Mäkinen, Heidi Mäkinen, Henri Puolanne, Eerika Rautanen, Elli Salkunen, Miri Ahonen, Inka Alanen, Niklas Hummel, Jenni Hämäläinen, Miko Jamrozinski, Joona Kari, Katariina Karppi, Anna-Lotta Kumpulainen, Jenni Laine, Peppi Lehtoniemi, Miitta Lepistö, Robert Mattila, Roni Molin, Olavi Neuvonen, Janina Nylund, Milla Pajasmaa, Viivi Pajasmaa, Noora Pasi, Petra Pitkäkoski , Elina Rautiainen, Piia Riutta, Aleksi Routakangas, Lassi Rullo, Laura Uolamo, Susanna Koski, Niklas Kuosmanen ja Elmeri Virtanen.

Muutaman henkilöjäsenen Vihreiden puoluekokoukselle tekemä aloite liha-, maito- ja turkistilojen lomituspalveluiden lakkauttamisesta on herättänyt paljon keskustelua. Vihreiden aktiivijäseninä näkisimme maatalouden toivottavan kehityssuunnan aivan toisin kuin aloitteen tekijät, jotka ilmaisevat toiveenaan muun muassa pienten maitotilojen lopettamisen kannattamattomina.

Toimiva maaseutuympäristö on kokonaisuus, johon kuuluu niin kasvintuotanto, kotieläintalous laitumineen kuin muihin elinkeinoihin nojaava asutuskin. Emme toivo Suomeen sellaista maatalouden mallia, jossa maito ja liha tuotetaan tuhansien eläinten yksiköissä ja eri tuotantosuunnat oheistoimintoineen ovat eriytyneet eri puolille maata. Päinvastoin, toivomme Suomen voivan säilyttää perhetiloihin pohjautuvan maatalouden tuotantorakenteen, jossa eri tuotantosuunnat ja elinkeinot elävät rinnakkain toisiaan tukien ja tuottaja voi saada toimeentulon kohtuullisilla hehtaari- ja eläinmäärillä. Toivomme, että pienet maitotilat saavat jatkossakin olla osa elävää maaseutua koko maassa.

Pienet maitotilat elävöittävät maaseutuympäristöä ennen kaikkea laiduntamisen ansiosta, samoin lihaa tuottavat emolehmätilat. Toisin kuin suurimmissa pihatoissa, pienillä tiloilla laidunnetaan ja laidunkausi saattaa olla parhaimmillaan lähes puolet vuodesta. Osalla tiloista eläimiä ulkoilutetaan myös talvisin. Talviulkoilutus on esimerkki eläinten hyvinvointia tukevasta työstä, joka lisää huomattavasti tuottajan työmäärää ja näin ollen myös loman ja lomittajan työajan tarvetta. Lomitus siis tukee eläinten hyvinvointia. Maatalousympäristön monet taantuneet lajit, kuten kuovi, haarapääsky ja kottarainen ovat riippuvaisia laidunnurmista. Pienillä, tasaisesti koko maassa sijaitsevilla tiloilla lannan käyttö on tehokasta, eikä ongelmia lannan levitysalan saamiseksi synny. Jäljellä olevat vähät perinnebiotoopit tulevat hoidettua pientiloilla, joilla laiduntamiseen on mahdollisuus. Perhetilavaltainen maatalous pitää kylät asuttuina, maiseman kauniina ja kyläkoulut toiminnassa.

Maidontuotanto on raskasta ja vastuullista työtä. Suomalaiset perhetilat tuottavat todennäköisesti maailman laadukkainta maitoa ja esimerkiksi antibioottien EU-tasolla hyvin vähäiset käyttömäärät kertovat siitä, että eläimiä hoidetaan hyvin. Lomituspalveluita on jo kiristetty nykyhallituksenkin toimesta ja lisää kiristyksiä kaavaillaan. Pienimmiltä tiloilta lomaoikeus on poistettu kokonaan. Tämä heijastuu tuottajien jaksamiseen. Moni joutuu menemään navettaan lomallaankin, koska lomittajan työ on kellotettu tarkkaan. Riittävä loma ja vapaa-aika on kuitenkin ihmisoikeus. Työssä jaksaminen edellyttää, että siitä on mahdollista myös irrottautua. Päinvastoin kuin aloitteen tekijät toivovat, lomituspalvelut tulisi palauttaa myös pienimmille tiloille ja lomituksen määrää lisätä. Pienten tilojen kannattavuudesta ja tuottajien jaksamisesta huolehtiminen on aivan kaikkien etu: siitä hyötyvät ympäristö, eläimet, maaseutuyhteisöt ja viime kädessä koko yhteiskunta. Toivomme kunnioitusta tuottajien työlle ja jatkossa rakentavia aloitteita elävän maaseudun säilyttämiseksi, niin oman kuin muidenkin puolueiden piiristä.

Ilona Hankonen, FM, Eurajoki

Hannele Vestola, lehtori, Laukaan Vihreiden pj

Kristiina Liinaharja, maatalousyrittäjä, Vihreä kunnanvaltuutettu, Tammela

Maisa Juntunen, FM, maatalousyrittäjä, vihreä kunnanvaltuutettu, Kangasniemi

Mikko Välttilä, maatalousyrittäjä, lähiruokakauppias, Somero

Heikki Susiluoma, FT, maaseutututkija, Jyväskylä

Tuija Luhta, geofyysikko, Vantaa,

Heli Piirainen, kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan Vihreä liitto varapuheenjohtaja Akaa,

Lea-Elina Nikkilä, agronomi, perinnemaisematilallinen, Joutsa

Mika Taipalus, Itä-Pirkanmaan Vihreät pj

Mika Seppänen, sairaanhoitaja, ympäristösuunnittelija

Ari Jäntti, FT, biologi

Erna Elo, DI, varavaltuutettu, Saarijärvi

Timo Laakso, Hämeenlinnan Vihreät

Katja Andrejev, Kaakkois-Suomen Vihreät pj, Hamina

Johanna Laakso, Kokkolan seudun Vihreät varapj.

Mika Flöjt, Kuusamo

Kevään viimeisen Majataloillan musiikkivieraita ovat akaalaiset Mia ja Harri Joki.

Ensi sunnuntaina 21.5. vietetään Viialan kirkolla kevään viimeistä entisten nuorten Majataloiltaa teemalla rukouksemme on kuultu. Rukouksen mahdollisuuksiin paneutuu TV7-kanavalta tutut vierailijat, joista kaksi on Akaasta.

Majatalon puhujavieraaksi saapuu helsinkiläinen evankelista ja Raamatun opettaja Tapani Suonto. Suonto on toiminut jo 40 vuotta Raamatun opettaja ja evankelistana. Hän on kiertänyt puhumassa myös maamme rajojen ulkopuolella. Suonnolla on oma ohjelma TV7:lla. Häneltä on ilmestynyt myös paljon hengellistä kirjallisuutta.

Musiikkivieraaksi saapuu akaalainen gospelartisti Mia Joki miehensä Harrin kanssa.   Pariskunnan elämässä on tapahtunut erityisen paljon. Harri Joki oli parikymmentä vuotta sitten menestyvä radio-dj ja ravintolatiskijukka, jonka elämä muuttui uskon asioiden tullessa mukaan kuvioihin. Pariskunta sai kuulla lääkäriltä viitisentoista vuotta sitten, etteivät he voi todennäköisesti koskaan saada lapsia. Tänään heillä on kuusi lasta. Mia ja Harri Joella on oma ohjelma TV7:lla. He ovat erityisen innostuneita vankilassa tehtävästä hengellisestä vapaaehtoistyöstä.

Mia Joelle tärkeitä asioita musiikin ohella ovat sisutus, taide sekä löytökoirat. Moottoripyöräkerho Gospel Ridersin aktiivijäsenen kotisivuilla on kymmeniä tuhansia vierailijoita kuukaudessa.

Entisten nuorten Majatalo kutsuu laulamaan ja kohtaamaan kaikenikäisiä ihmisiä. Lapsille on järjestetty pyhäkoulu sekä varhaisnuorille oma backstage-klubi. Majatalon yhteislauluista vastaa Majatalon house -bändi. Tarjolla on kahvia ja suolaista purtavaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” (Joh. 15: 13)

Osallistuin Pappisliiton matkalle Nicaraguaan ja El Salvadoriin kevään korvalla. Olosuhteet olivat kovin karut, erityisesti Nicaraguassa mutta myös Salvadorissa. Infrastruktuuri jaksaa heikonlaisesti ja suuri osa väestöä elää köyhyysrajan tuntumassa. Kiersimme paikallisia pieniä luterilaisia seurakuntia ja opiskelimme vapautuksen teologiaa. Hämmästyttävää oli kuulla, että moni seurakunnan jäsen sanoi olevansa onnellinen. Miten voi olla onnellinen ulkonaisen puutteen keskellä? He selittivät, että seurakunta on kuin koti ja se tarjoaa turvan. Monet seurakunnat järjestivät myös toimeentuloa jäsenilleen. Elintasoerosta kertoo jotain se, että erään seurakunnan yhteydessä oli radioasema. Siellä työskenteli neljä ihmistä. Toiminnan kuukausibudjetti oli 500 euroa.

Osallistuimme katolisen arkkipiispa Oskar Romeron kuoleman muistotilaisuuteen siinä kirkossa, jossa hänet murhattiin kesken messun 37 vuotta sitten. Paikalla oli kymmenittäin pappeja eri seurakunnista, sadoittain seurakuntalaisia ja useita televisiokameroita välittämässä tilaisuutta ympäri maailman. Isä Romero saarnasi eläissään köyhien puolesta. Hänen kirkossaan alettiin lukea ääneen kadonneitten nimiä ja rukoilla heidän ja heidän omaistensa puolesta. Sotilasjuntta uhkasi hänen henkeään, mutta hän ei lopettanut taisteluaan. Hän sanoi: jos murhaatte minut, nousen kuolleista ja taistelen sorrettujen puolesta. Muistopalveluksessa yksi papeista muistutti näistä sanoista ja huusi: ”Isä Romero kutsui teidät tänään tänne!” Väli-Amerikasta lähtöisin oleva vapautuksen teologia ammentaa voimansa siitä, että kirkko selkeästi asettuu sorretun asemaan. Ei vain puhuta heidän puolestaan, vaan ollaan myös valmiita kärsimään yhdessä heidän kanssaan.

Veimme mukanamme Heli Inkisen väitöskirjoja, joka on käännetty nyt myös espanjaksi. Hän tutki sitä, miten naisten asema on kehittynyt Salvadorin luterilaisessa kirkossa 1950-luvulta lähtien. Väittelijä liittyi seurueeseemme ja luennoi tutkimuksestaan kirkon järjestämässä seminaarissa luterilaisen ja muiden kirkkojen jäsenille. Naisten kasvoilta saattoi lukea iloa ja ylpeyttä siitä, että naiset ovat edenneet kirkossa piispanviran hoitamista myöden merkittäviin tehtäviin miesten rinnalla. Feministiteologia voidaan lukea vapautuksen teologian osa-alueeksi. Kummassakin syrjitty ja marginalisoitu saa äänen, jota muut kuulevat.

Miten meillä Suomessa, ovatko sodan tähden pakoon lähteneet keskuudessamme niitä, joiden ihmisoikeuksien puolesta meidän tulisi taistella? Julkisuudessa on arvosteltu pakkopalautuksia sotatoimialueelle. Joidenkin osalta palautus merkitsee hengenvaaraa. Voimmeko arvostella niitä, jotka piilottautuvat kielteisen päätöksen saatuaan?

Onko suurempaa rakkautta kuin se, että antaa henkensä ystävänsä puolesta? Vapahtaja antoi henkensä puolestamme. Monet varhaiskirkon aikana kärsivät marttyyrikuoleman uskonsa tähden. Oskar Romero on esimerkki aikamme ihmisestä, joka uhrasi henkensä lähimmäistensä puolesta.

Vapahtajan käsky ei vanhene: Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut!

Markku Antola

Kirjoittaja on Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra.

Pirjo Talja-Kainulainen harjoitteli tajuttomaksi tekeytyneen Tarja Vauto-Juhalan auttamista SPR:n Auttajakurssilla Toijalassa.

SPR Hämeen piirin hallitus on kokouksessaan 17.5. hyväksynyt Punaisen Ristin Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken osastojen yhdistämisen 1.1.2018 alkaen. Uuden osaston nimeksi tulee Akaan osasto ja se toimii koko Akaan alueella.

Akaan kaupungin alueella toimii tällä hetkellä oma Punaisen Ristin osasto jokaisessa taajamassa. Kuluvan talven ja kevään aikana ovat osastojen edustajat käyneet neuvotteluja osastojen mahdollisesta yhdistämisestä.

Toijalan osaston puheenjohtaja Sirpa Koivisto ja tiedottaja Satu Kari kertovat, että yhdistymisasia käsiteltiin kunkin osaston kevätkokouksessa ja jäsenistö ilmaisi halukkuutensa yhdistää voimavarat koko kaupungin alueella.

– Syksyn aikana suunnitellaan tulevaa toimintaa ja jaetaan vastuualueita eri taajamiin. Marraskuun lopulla olevassa syyskokouksessa hyväksytään uuden osaston toimintalinjaus, luodaan talouden raamit sekä valitaan vastuunkantajat ja hallituksen jäsenet, Koivisto ja Kari toteavat.

Osastojen yhdistämisellä pyritään turvaamaan toiminnan jatkuvuus kaikissa taajamissa.

– Toivomme jokaisesta taajamasta löytyvän vastuullisia tekijöitä, jotta toimintaa pystytään tuottamaan osaston koko alueella paikalliset tarpeet huomioiden.

Kuluvan vuoden aikana yhteisillä tapahtumilla nykyiset osastot pyrkivät syventämään yhteistyötä sekä lisäämään jäsenistön sekä kaupunkilaisten tietoisuutta Punaisen Ristin toiminnasta. Esimerkiksi Punaisen Ristin viikolla järjestettiin Auttajakurssit eri taajamissa. Toiminnan näkymiseen panostetaan erityisesti Viialan ja Kylmäkosken alueilla.

Viitaten Mikko Peltoniemen kirjoitukseen, Aki Viitasaari on ollut alaisilleen näkymätön johtaja, joka julkaistiin Akaan Seudussa keskiviikkona 10.5.2017:

Ottamatta mitenkään kantaa kaupunginjohtajan luottamuspulakysymykseen sinällään, (vaikea siihen kuntalaisen kantaa olisi ottaakin, kun paikallislehti tai kaupungin tehtäviin äänestetyt edustajat eivät ole asiasta mitään puolueetonta tai faktista tietoa antaneet),  Mikko Peltoniemi ja Akaan Seutu sortuvat ko. kirjoituksessa ala-arvoiseen journalismiin ja juoruiluun sallimalla yksittäisen henkilön arvostelun/panettelun nimettömänä. Samoin ko. lausunnon antajien moraali, huudellessaan nimettöminä puskista, on kovin vajavainen.

Riippumatta siitä ovatko lausunnot totta vai ei, länsimaiseen demokratiaan, oikeuskäytäntöön tai kulttuuriin ei kuulu moisen nimettömän sakin mielipiteiden julkaisu totuutena lehdissä. Suomalaisiin käytöstapoihin on kuulunut, ja kuuluu toivottavasti jatkossakin, että asialliset arvostelut uskalletaan sanoa kasvokkain, omalla nimellä, neuvotellen ja rehellisesti, molempia osapuolia kuullen.

Yleisesti: Sallimalla toisten ihmisten arvostelu nimettömänä, loukataan yksittäisen henkilön oikeusturvaa puolustautua asiassaan. Vaarana on, että levittämällä yksipuolista nimettömänä annettua ”totuutta” julkisessa viestimessä, se jää elämään ainoana totuutena. Toivottavasti tämänlainen ”roskajournalismi”  ei leviä 100-vuotiaassa Suomessa.

Asiallisempaa kirjoittelua tästäkin asiasta jatkossa toivoen, jospa Akaan mainekin vielä saataisiin edes osin puhdistettua.

Toivottavasti uudet edustajat myös ottavat tavoitteekseen kuntalaisten avoimen ja rehellisen informoinnin päätöksistä sekä asioiden sopimisen kuntalaisten yhteiseksi eduksi keskinäisiin riitelyihin sortumatta.

Raimo Lehtonen

Neuvottelut Akaan  luottamushenkilöhallinnon järjestämiseksi tulevalla valtuustokaudella alkoivat viime viikolla. Uusi valtuustokausi alkaa 1. kesäkuuta. Tunnustelujen ja teknisten vaaliliittojen sopimisen jälkeen, nyt neuvottelevat kaikki ryhmät yhdessä.

Harri Rämöstä tulee Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Akaan Seudun saamien tietojen mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nousee valtuutettu Harri Rämö (sd). Harri Rämö on ollut valtuutettuna jo Toijalan kaupungissa ja työskentelee Kylmäkosken vankilan johtajana.

Akaan valtuuston puheenjohtajuus on menossa kokoomukselle. Tehtävään ei ole vielä nimetty ehdokasta, mutta tehtävän ottanee joko uusi valtuutettu Sami Rajala tai Jaakko Leinonen. Leinonen on tällä hetkellä valtuuston 1. varapuheenjohtaja.

Uuden elinvoimalautakunnan puheenjohtajaksi nousee valtuutettu Saila Kallioinen (sd). Hän on tällä hetkellä valtuuston puheenjohtaja ja ollut valtuutettuna ja kunnanhallituksen puheenjohtajana jo Viialan kunnassa. Keskeiseen asemaan muun muassa kaupunkisuunnittelussa tuleva elinvoimalautakunta korvaa kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen elinkeinojaoston.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi nousee uusi valtuutettu Maija Toivonen (kok). Hän on 44-vuotias rakennustekniikan diplomi-insinööri.

Perustuvavaliokuntaa johtaa tulevalla kaudella valtuutettu Jouni Salonen (sd).

Uutta sivistyslautakuntaa johtaa valtuustettu Mika Setälä (kd). Sivistyslautakunta korvaa koulutus- ja vapaa-aikalautakunnat. Päättyvällä kaudella Setälä johti koulutuslautakuntaa ja sai kiitosta yli puoluerajojen.

Valtuusto pienenee

Akaan kaupunginhallitus hyväksyi viime kokouksessa omalta osaltaan kaupungin uuden hallitosäännön. Sen mukaan valtuustossa toimii 1. kesäkuuta alkaen 35 valtuutettua.

Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Valtuusto valitsee myös  kaupunginhallitukseen 11 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimittää kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon seitsemän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus määrää jaoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Valiokunta korvaa lautakunnan

Niin ikään hallintosäännön mukaan Akaan kaupungissa toimii seuraavat lautakunnat: 1. tarkastuslautakunta, seitsemän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet 2. keskusvaalilautakunta, viisi jäsentä ja viisi varajäsentä sijaantulojärjestyksessä 3. sivistyslautakunta yhdeksän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet 4. tekninen lautakunta yhdeksän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet 5. elinvoimalautakunta yhdeksän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet ja 6. perusturvavaliokunta yhdeksän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.

Lautakuntien puheenjohtajien ja valiokunnan puheenjohtajan on oltava istuvia valtuutettuja.

Poliittiset neuvottelut ryhmien välisestä valtuustosopimuksesta ja lopuista luottamushenkilöpaikoista jatkuvat 30. toukokuuta.

Katariina Kivistö-Rahnasto (kesk.) kertoi nuorisovaltuuston musabingon olevan muutaman musikaalisen nuorisovaltuutetun ideoima. Miisa Toivonen (vas.), Elina Porra, Kiira Larmi ja Amanda Mäkelä olivat varustautuneet tapahtumaan keppihevosin.

Perinteinen Flooran päivän tapahtuma tarjosi jälleen rentoa tekemistä ja kokemista koko perheelle Arvo Ylpön koululla keskiviikkona 10. toukokuuta. Vaikka alkuviikon sää oli hyvin epävakaista, nautittiin tapahtumapäivänä auringonpaisteesta.

Mukana oli edellisvuosien tapaan kymmeniä toimijoita erilaisin toimintapistein. Uusi tulokas oli Akaan nuorisovaltuusto, joka piti tapahtumassa musabingoa. Nuorisovaltuuston sihteeri, Katariina Kivistö–Rahnasto kertoi nuorisovaltuuston tulleen tapahtumaan kuuntelemaan paikallisten mietteitä ja viettämään mukavaa iltaa. Hän kokee, että nuorisovaltuuston toimenkuvaan kuuluu tarjota tapahtumaa silloin tällöin myös lapsille.

– Lapsilla ei ole omaa edustajistoaan, joten olemme myös heidän äänitorvensa.

Sara Tarela Viialasta osallistui musabingon ensimmäiselle kierrokselle. Hän kävi Flooran päivän tapahtumassa nyt ensimmäistä kertaa, ja yksi bingon kappaleista, Sannin 2080-luvulla, oli hänelle erityisen mieluisa.

– Sanni on paras, hän iloitsi.

Lukukoira ei arvostele

Marjo Tapion lukukoirina toimivat tanskandogit Enska ja Lila keräsivät tapahtumassa paljon rapsutuksia ja ihastelua. Lukukoirat kuuntelevat esimerkiksi lukemisen hitaudesta kärsivien lasten lukemista, eivätkä arvostele suorituksia.

– Esimerkiksi luokkatilanne voi olla lapselle hyvin jännittävä, kun kaverit kuuntelevat lukemista, Tapio muistutti.

Musabingon kappaleet olivat Sara Tarelalle tuttuja. Bingoruudukosta löytyi muun muassa hänen lempiartistinsa Sannin tuotantoa.

Kylmäkosken 4H-yhdistystä edustavan Tapion lukukoiratoiminta alkoi tänä keväänä ja jatkuu syksyllä koulujen alkaessa. Tapion mukaan toimintaa ei tunneta vielä kovin hyvin, vaikka tiedottaminen on ollut ahkeraa. Sen lisäksi myös allergiat rajoittavat lukukoirien käyttöä. Keväällä saatiin kuitenkin jo yksi menestystarina syksyn työtä pohjustamaan.

– Yhden lukijan äiti soitti minulle ja sanoi, että koulusta oli kerrottu lukemisen parantuneen huomattavasti kevään aikana, Tapio kertoi.

Enska ja Lila toimivat molemmat myös Suomen Kennelliiton kaverikoirina ja täyttävät liiton asettamat tiukat käytöskriteerit.

Suomalaista kansanperinnettä

Suomi 100 -juhlavuosi näkyi tämän vuoden ohjelmassa, sillä suomalaiseen kansanperinteeseen tutustuttiin sekä Kulttuuriyhdistys Sillan kansantanssin kautta että Kulttuuriosuuskunta Uulun soitinkokeilupajassa. Sillan nuoret tanssijat esittivät tanssit Kömpelö kampela, Tetrisjenkka ja Tikkuristi.

– Tulimme tänne tapahtumaan suoraan treeneistä. Meillä on poikiakin mukana tansseissa, mutta nyt osui jalkkistreenit juuri samalle illalle, tanssinopettaja Jutta Wrangén nauroi.

Soitinkokeilupajassa yhdistettiin vanhoja suomalaisia kansansoittimia nykyaikaiseen syntetisaattoriin Petra Käpin johdolla. Kokeiltavana olivat muun muassa paimentorvi ja pitkähuilu sekä kujep-shamaanirumpu Siperiasta.

– Lapset pitävät siitä, että saa vapaasti tulla kokeilemaan erilaisia soittimia, Käppi sanoi.

Oona Eskeli

SPR:n pisteellä kilpailtiin sideharson sidontanopeudessa. Työn touhussa Siiri Kurikka (vas.) ja Siiri Lohi, sideharsottavana Maria Sorvali.

Lukukoirat Enska (vas.) ja Lila sekä 4H-maskotit edustivat tapahtumassa Kylmäkosken 4H-yhdistystä.

Aapo Soilammi tähyili alkusammutuspistettä Toijalan VPK:n paloauton kyydistä.

Koulun salissa nautittiin muun muassa Valkeakosken musiikkiopiston musiikkiesityksistä. Kuvassa kantelisti Saara Lintunen.

Kulttuuriyhdistys Sillan kansantanssiryhmät toivat vauhdikkaat esityksensä Flooran päivän tapahtumaan opettajansa Jutta Wrangénin kanssa.

Akaan seurakunnan kädentaitopajassa askarreltiin kukkatikkuja äitienpäiväksi.

Lasten- ja nuortenkulttuurin työryhmä Kulttis vastasi perinteisestä kukkien istutuksesta

Flooran päivän tapahtumassa touhuttiin ilta-aurinkoon asti.

Perennojen vaihto ajoittuu Tarttiksella perinteeksi muodostuneen tavan mukaan toukokuun lopulle. Periaate on tuo tullessasi puhtaat sinulle ylimääräiset kasvit, juuret hyvin suojattuina, ja vie mennessäsi sinulta puuttuvia kasveja vastaava määrä. Pikkurahalla voit ostaa kasveja ilman vaihdokkia. Kesäkukka-amppeleita, istutuksia ja erillisiä kasveja on pihassa hyvä valikoima kotipihan tai parvekkeen kaunistukseksi. Tarjolla on myös puutarhakirjoja.
Kalakauppias savustaa kalaa pihassa. Sisällä on myynnissä luomujauhoja, kanan- ja viiriäisenmunia sekä vuohenjuustoja. Erilaisia ruokaleipiä, suolaisia ja makeita piirakoita, pikkuleipiä, kakkuja ja tietenkin pullaa.
Myynnissä on myös käsinvalmistettuja hopea-ja lasikoruja, erilaisia puutöitä, metallitöitä, neuleita ja monenlaisia muita tekstiilejä. Paikalla on myös kahvila.
Myyntiaika ensi sunnuntaina 28.5. on kello 12-15.

Akaalaisen Jari Lauttalammin omistama suomenhevosruuna Sirkan Sakari näyttää  11-vuotiaana hakevan uutta uraa raviratsastuksessa eli montéssa. Seinäjoella  montén SM-karsinnassa Sirkan Sakari sijoittui Taru Aholan  ratsastamana neljänneksi ajalla 29,5. Ruunaa valmentaa Anna Kaakkurivaara.

Akaalaisen Tallipaakari Oy:n omistama Bakels Birdland jatkoi kohti kesää Vermossa ravaamalla valmentajansa Harri Koivusen ajamana kolmanneksi Finn-Tack-lähdössä ajalla 14,3a.

Teivossa akaalaisen Pauli Luoman Add a Lil Zet meni lämminveristen ryhmäajossa neljänneksi kilometriajalla 16,9a.

Rauli Ala-Karvia

Akaan liikuntatoimen kaikille avoimet ja maksuttomat puistojumpat alkavat säiden salliessa tiistaina 30.5 klo 11.00 Toijalan urheilukentällä. Keskiviikkoisin jumpataan klo 10.00 Viialan urheilukentällä ja klo 11.15 Kylmäkosken Aseman koulun pihalla. Jumpat päättyvät 28.6.

Varaa mukaasi jumppapatja ja keleistä riippuen juomapullo ja päähine. Jumpissa on säävaraus ja ne on sateella peruttu. Ryhmissä liikutaan sekä seisten että nurmen tasossa ja ne on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet kevyestä liikunnasta ja venyttelystä. Jumppien kesto on 45 minuuttia.

Kesällä pelataan leikkimielistä pehmolentistä Kylmäkosken Aseman seurakuntakodin kentällä. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran maanantaina 29.5 klo 13.30, jolloin voidaan mahdollisesti sopia uudesta, paremmin pelaajille sopivasta peliajankohdasta. Kaikki höntsylentiksestä kiinnostuneet henkilöt ovat tervetulleita.

Lisätietoja ryhmistä saa erityisliikunnanohjaaja Riitta Lehtoselta numerosta: 040 335 3566.

Viialan yhtenäiskoulun tukioppilaat vierailivat toukokuun alussa TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Käynnille oli mukava syy: tukioppilaat veivät pitämänsä hyväntekeväisyysdiscon tuoton perille.

Disco järjestettiin helmikuussa koulumme alaluokkalaisille. Voittoa tuli lähes 250 euroa. Pitkäniemen sairaalan nuortenpsykiatrisen osaston osastonhoitaja Nina  Nordling otti lahjoituksen tyytyväisenä vastaan ja lupasi kertoa, mihin rahat käytetään. Toiveena oli, että niillä ostetaan Pitkäniemen nuortenosaston potilaille jotakin ilahduttavaa.

Päivi Peltoniemi

Aino (Eveliina Karppi) lähtee veden sisarien mukaan. Kuvat: Jarkko Patana/JLindfors Photography

Viialan Pyryn Show Team esitti viime viikonloppuna tanssisadun Suomen 100-vuotisjuhlien innoittamana Suomen kansalliseepoksen Kalevalan tarinoista. Elias Lönnrotin kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin perustuvan Kalevalan oli tanssisaduksi sovittanut Satu Järvinen.

Tarinaan ja tansseihin on haettu innoitusta Kalevalan runoista, kansanmusiikista, muinaisuskosta sekä suomalaisesta luonnosta. Suomalaisuutta haluttiin korostaa myös kotimaisella musiikilla. Erityisen piirteen esitykselle toivat lasten ja nuorten esittämät kalevalarunot sekä hieno Henna Maijalan käsialaa oleva lavastus.

Tanssisadussa seurattiin Väinämöistä, tietäjää iänikuista, ja hänen seikkailujaan. Tarina alkoi maailman synnystä ja jatkui Väinämöisen matkana Kalevalan ja Pohjolan kansojen mailla.

Leikkivät lapset, joita esitti Minions-ryhmä.

Nuorimmat esiintyjät olivat 3-vuotiaita ja vanhimmat 17-vuotiaita. Tässä esityksessä erityistä kiitosta ansaitsevat rooleissa esiintyneet. Väinämöisenä esiintyi Jasmin Harju. Mieleenpainuvan roolityön teki myös Carita Tuominen Louhena ja Sotkana. Kertojana oli Susanna Saxberg.

Viialan Pyryn Show Team on esittänyt tanssisatu-esityksiä jo vuodesta 2007. Tämän kevään esitys juhlistettiinkin 10-vuotiasta tanssisatu-perinnettä sekä 100-vuotiasta Suomea.

– Esityksen musiikki teki siitä erityisen hienon, kommentoi eräs katsoja.

Tanssisatu -työryhmän mielestä esitys oli onnistunut ja työryhmä haluaakin kiittää kaikkia mukana olleita.

Väinö Linnan Lukiosta Urjalasta valmistui yhteensä 17 ylioppilasta: Ahvenus Tuukka, Harju Elli, Hänninen Inka, Järvinen Topi, Kauranen Pinja, Korpikaivo Onni-Ilmari, Liehu Erika, Myllymäki Tuomas, Paavilainen Rami, Põld Kertu, Riekkinen Rami, Sillanpää Janne, Silvonen Viola, Suontausta Veera, Toivola Sanni, Varonen Aaro ja Vähäkoski Anniina.

Valkeakosken Tietotien lukiosta valmistui yhteensä 109 ylioppilasta.

Kaksi ylioppilasta eivät halua nimeään julkisuuteen.

Ahonen Mikko, Al-Zubeidi Ali, Anttila Sara, Asokan Tulir, Astren Kiira, Blomberg Otto, Eklund Joel, Eriksson Kristoffer, Fadjukoff Eero, Fuss Ella, Hakala Tiina, Hallikas Jonna, Halonen Anniina, Harhala Wilma, Harjuketo Jani, Harjuketo Tomi, Hautala Juhani, Heimo Matleena, Helasmäki Richard, Hjorth Iina, Hopia Waltteri, Horelli Elli, Huovilainen Vera, Huttu Iida, Huttunen Janesa, Huuho Joonas, Jaanu Sara, Joensuu Niko, Jokela Annika, Joukainen Erika, Jäkkö Joel, Jääskeläinen Milla, Kaarre Henri, Kalenius Anni, Kalkela Anniina, Kauppila Lauri, Kefallinos Joannis, Kinnunen Jemina, Kivimaa Helmi, Kivimäki Kasper, Koivisto Petra,
Kolehmainen Charlotta, Kolehmainen Emma, Kosonen Lauri, Kunnari Markus, Käpyaho Laura, Kääriäinen Lotta, Lahti Heidi, Lahtisalmi Maisa, Laine Rose, Lamponen Eljas, Laurila Joni, Lehtimäki Sofia, Lehtinen Joose, Lehtonen Oskari, Leppälä Tuomas, Lieto Anu, Lindqvist Oona, Lintunen Senni, Lotila Tomi, Lötjönen Markus, Mecklin Max, Mustonen Roosa, Myyryläinen Olli, Mäntynen Juho, Niemi Antti, Niemi Eero, Nieminen Marika, Nurminen Jani, Nurminen Jutta, Nurminen Tomi, Peltonen Titta, Peltoniemi Joona, Pelttari Kerkko, Pitkävirta Timo, Poranen Niko, Pullinen Maria, Pöytäkivi Oskari, Rastas Roope, Rautiainen Anne, Roppo Jenni, Räsänen Sinna, Rättö Iisa, Röyskö Antti, Sadeharju Annika, Salmi Lauri, Salmikuukka Vilma, Salminen Aku, Salonen Jenna, Salonen Tittamari, Selkee Amanda, Siiskonen Jerome, Skarp Ville, Summanen Tuomas, Suomalainen Lumi, Suoniemi Tuomas, Tamminen Anu, Tienhaara Titta, Tiilikainen Mikko, Vartainen Fanni, Viinanen Julia, Villberg Emmi, Virtanen Li, Virtanen Remu, Vuolle Teemu, Väisänen Kalle ja Ylinen Juuso.

Valkeakosken Tietotien aikuislukiosta valmistui yhteensä kolme ylioppilasta, joista yksi ei halua nimeään julkisuuteen.

Kivimäki Teo ja Salomaa Anton.

Viialassa on tarjolla kaksi konserttia ensi sunnuntaina 28.5. Kävelykonsertti Ullanpuistossa kello 16 ja Kuorojen Kevätmusiikki kello 18 Viialan kirkossa.

Viialassa Keskuskadun ja Nahkatehtaantien sekä Kirkkokadun risteyksessä sijaitsee Ullanpuisto, jossa on asesuunnittelija Aimo Lahden muistomerkki. Lahti kehitti muun muassa Suomi-konepistoolin. Viialan kirkkokuoro oli aikoinaan laulamassa muistomerkin paljastustilaisuudessa.

Kuorolaiset saivat tästä idean pitää lyhyen  noin 15-20 minuutin mittaisen konsertin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi tuossa puistossa, joka osaltaan muistuttaa taistelusta itsenäisen Suomen puolesta. Kävelykonsertti-nimi viittaa siihen, että kuulijat voivat tulla paikalle kävellen, eikä konserttiin ole järjestetty istuimia.

Kuorojen Kevätmusiikissa Viialan kirkossa kello 18 saa sen sijaan istua rauhassa noin tunnin ajan ja kuunnella, kun Viialan lapsikuoro Laulutähdet, Akaan Nuorisokuoro, Viialan kirkkokuoro, Ruskakuoro ja Koraalikuoro laulavat keväisiä lauluja kanttori Heikki Ali-Löytyn johdolla. Kirkossa kaikki pääsevät laulamaan myös suvivirren. Konsertteihin on vapaa pääsy.

Ensimmäinen Akaa-päivä sai akaalaiset liikkeelle heti aamusta.

Ensimmäisen Akaa-päivän alkajaisiksi järjestetty Akaan kaupunki 10 vuotta -kansanjuhla houkutteli akaalaisia sankoin joukoin Veturimuseolle. Akaan kaupungin arvion mukaan kävijöitä oli yli tuhat. Tilaisuuden avannut valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen totesi aistivansa kaupungissa myönteistä pörinää.

– Hyvinvointikeskushankkeen suunnittelu etenee hyvää vauhtia, ja sote-alan yritykset ovat käyneet Akaassa tonttikaupoilla. Myös omakotitonttikauppa on vilkastumassa, siitä saadaan toivottavasti piristysruisketta väkiluvun kasvulle, Kallioinen listasi puheessaan.

Kaksi kohdetta ylitse muiden

Monet tapahtumaan osallistuneet kehuivat Veturimuseota ja Toijalan Satamaa. Viialasta kaupungin tarjoamalla bussikyydillä tapahtumaan saapunut Sirkka-Liisa Rouvali tuli katsomaan poikansa Tatu Rouvalin juontamista ja museon lähistöllä sijaitsevaa vanhaa kotitaloaan. Hän on vienyt

Veturin takaosassa näkyvät halot eivät ole rekvisiittaa. Jumboa lämmitettiin Akaa-päivää varten jo torstaista lähtien.

vieraita useasti Satamaan ja Veturimuseolle.

Myös Kaija Kukila luottaa edellä mainittujen kohteiden vetovoimaan ja on ollut matkailumessuilla niitä mainostamassa. Toijalassa asuva Kukila toivoo akaalaisilta lisää positiivisuutta ja osallistumista yhteisiin tapahtumiin, joita pidetään välillä itsestäänselvyyksinä.

Myönteiseen tulevaisuuteen uskoo taksinkuljettaja Niko Hormalainen Toijalasta. Hän muistuttaa, että kesäkuussa toimintansa aloittaa suuri määrä uusia valtuutettuja, joilta voi odottaa positiivisia päätöksiä ja eteenpäin katsomista.

Luonnonläheistä ja turvallista

Kauko Keräsellä ja hänen vaimollaan on rautatieasemalle matkaa noin 900 metriä. – Se ei ole pitkä matka tulevaisuudessa köpötellä rollaattorin kanssa, Keränen nauroi.

Nahkialassa asuva Kauko Keränen muutti Urjalasta Akaaseen puolitoista vuotta sitten. Mukana seurasi myös helsinkiläinen vaimo. Akaaseen eläkeläispariskunnan houkutteli Helsinki–Tampere-kasvukäytävän tarjoamat tulevaisuudennäkymät, joita kaupunki ei ole Keräsen mukaan kuitenkaan hyödyntänyt parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitosta kaupunki saa rautatieyhteyksistään ja luonnostaan, joka on tullut Keräselle tutuksi suunnistusharrastuksen kautta.

Tuula Syrjälälle ja Malla Dunderille tulee kymmenvuotiaasta Akaasta ensimmäisenä mieleen sana kotikaupunki. He tietävät mistä puhuvat, sillä Syrjälä on asunut paikkakunnalla 45 vuotta ja Dunder vuodesta 1979 lähtien. Toijalassa asuvat naiset kehuvat Akaan maaseutumaisuutta.

– Täällä on aika rauhallinen elämäntyyli ja turvallista lasten olla ja elää.

Oona Eskeli

Elematic avasi ovensa akaalaisille

 Yksi Akaa-päivän oheistapahtumista oli paikallisen Elematicin avoimet ovet vuonna 2015 valmistuneissa Tojantien tuotantotiloissa. Kaupungin juhlapäivä tarjosi oivan tilaisuuden betonielementtiteollisuudessa käytettäviä koneita ja laitteita valmistavan yrityksen toiminnan esittelyyn.

– Toki haluttiin olla juhlallisuuksissa mukana. Monien työntekijöiden läheiset eivät tiedä, mitä oma puoliso tai vanhempi tekee Elematicilla. Nyt muun muassa he pääsevät katsomaan, mitä täällä uusissa tiloissa valmistetaan, sanoo sähköosaston ja lähtevän tavaran työnjohtaja Juuso Vuorinen.

Elematic toimii globaalisti, sillä kaikki maailman rakennuskohteet tehdään suurimmaksi osaksi betonista. Akaassa yritys työllistää noin satakunta henkeä, joista akaalaisia on Vuorisen ja tuotantopäällikkö Jukka Kauppisen arvion mukaan päälle parikymmentä.

Timo Järvi saapui tapahtumaan mielenkiinnosta, sillä hän rakentaa laitteiden osia alihankintana Elematicille.

– Tulin katsomaan tätä kokonaisuutta, sillä sitä ei osista näe. Nämä uudet tilat ovat hienot ja pysyvät siistissä työssä siistinä, Järvi toteaa.

Oona Eskeli

Elematicilla riitti vipinää, eivätkä tiloja esitelleet Juuso Vuorinen (vas.) ja Jukka Kauppinen (kesk.) ehtineet itse juurikaan kahvittelemaan. Tapahtumassa käynyt Timo Järvi tuntee Elematicin yrityksenä jo noin kolmenkymmenen vuoden takaa.

Niko Hormalainen kuvailee Akaata luonnonläheiseksi pikkukaupungiksi. Hän reissaa taksinkuljettajan työssään viikoittain eri taajamien välillä.

Lapset pääsivät sekä kuuntelemaan että kokeilemaan suomalaisia perinnesoittimia Kulttuuriosuuskunta Uulun Muurikki ja metsän väki -konsertissa

Kaija Kukila ja hänen poikansa Antti ovat molemmat mukana Veturimuseon toiminnassa. Antti toimii museoavustajana kuudetta kesää ja Kaijalla on menossa kolmas vuosi Museoveturiseuran rahastonhoitajana.

A-J Keskinen esiintyi Akaa-päivässä kahdesti, ja samana päivänä odotti vielä kaksi keikkaa Tampereella. – Tänään on vähän aikataulutetumpi päivä, A-J tokaisi.

Kauko Keräsellä ja hänen vaimollaan on rautatieasemalle matkaa noin 900 metriä. – Se ei ole pitkä matka tulevaisuudessa köpötellä rollaattorin kanssa, Keränen nauroi.

Museoveturiseuran puheenjohtaja Marko Anttila antoi yleisölle lisätietoa yhdestä tapahtuman vetonauloista, Jumbo-höyryveturista. Tapahtuman juontanut Tatu Rouvali haastattelee

Vaikka tästä ajaa ohi joka päivä, ei vain ole tullut käytyä, mietiskeli Akaa-päivänä ensimmäistä kertaa Veturimuseossa käynyt Tuula Syrjälä. Malla Dunder (oik.) on käynyt museossa useaan otteeseen.

Valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen toivoi avauspuheessaan Akaa-päivästä pitkäikäistä perinnettä.

Sotkian-Kurisjärven vesiosuuskunnan vesiputkiston alueella on huomattava vuoto, jota ei vielä ole saatu paikallistettua.

Jos olet huomannut aivan viime päivinä veden paineessa selvää alenemista, saattaa vuoto olla jakolinjalla, jolla asut. Vuoto saattaa olla hyvinkin syvällä kulkevassa putkessa, jolloin vuotoa on vaikea havaita. Tai sitten se voi olla lähellä maanpintaa, jolloin maa saattaa kostua oudolla tavalla. On myös mahdollista, että vettä vuotaa jopa rakennuksen sisällä.

Pyydämme kaikkia alueen asukkaita tarkkailemaan mahdollista vuotokohtaa ja ilmoittamaan mahdollisista havainnoista puheenjohtaja Eljas Isosompille numeroon 050 3369 2360).

Jos vuotokohta ei aiemmin selviä, pyritään vuotopaikka selvittämään eri venttiileitä sulkemalla päivällä perjantaina 26.5. Sulku voi kestää noin 5–10 minuuttia kerrallaan.