Muistojen tallennusmuodot ovat kokeneet vuosien mittaan melkoisen myllerryksen. Tämän päivän lapsille ja nuorille eivät ole tuttuja diat, kaitafilmit eivätkä edes VHS-kasetit, mutta niille ovat aiemmat sukupolvet tallentaneet hetken jos toisenkin. Ajan hammas on kuitenkin vaarassa puraista tallennettuja muistoja. Timo Saarinen Timon kuvakaupasta vinkkaa, että sen vuoksi ainutlaatuiset tallenteet olisi hyvä laittaa talteen myös digitaaliseen muotoon.
Digitoiminen onnistuu näppärästi toimittamalla vanhat diat, kaitafilmit tai VHS-kasetit Timon kuvakauppaan. Timo Saarinen lupaa video- ja kaitafilmien digitoinnille toukokuun ajaksi 20 prosentin alennuksen ja diojen digitoinnille 40 prosentin alennuksen. Digitoinnin ansiosta arvokkaista muistoista voivat nauttia tulevatkin sukupolvet.
Vuodesta 2000 kuvakauppayrittäjänä toiminut Timo Saarinen toteaa alan muuttuneen paljon lähes kahdessakymmenessä vuodessa. Digivallankumous on tuonut haasteita, mutta uudet asiat ovat aina kiinnostaneet Timo Saarista. Haasteisiin on vastattu ja niitä on selätetty.
– Silmät kii ja sata lasissa mennään, hän naurahtaa.
Digitalisoinnin lisäksi aina ajankohtaisia ovat erilaiset kuvatuotteet. Timon kuvakaupan laajasta valikoimasta voi tilata muun muassa omalla kuvalla varustettuja kukkaroita, canvas-tauluja ja tyynyliinoja. Suosituimmaksi tuotteeksi Timo Saarinen mainitsee mukit. Lasten tai lastenlasten kuvat mukissa ovat suosittu lahja esimerkiksi äitienpäivänä.
– Mukit ovat käyttötavaraa, eikä niitä tarvitse laittaa vain kaapin päälle ihailtavaksi.
Usein mukiin tai muuhun tuotteeseen päätyy Timo Saarisen ottama luokka- tai päiväkotikuva. Vuonna 2012 it-alan yrityksen kanssa yhdessä kehitetty nettisivujen kautta toimiva tilausjärjestelmä mahdollistaa niiden kätevän tilaamisen.
– Se oli iso askel. Olimme hyvinkin edelläkävijöitä tilausjärjestelmän kanssa, Timo Saarinen kertoo.
Pöytäkoneiden vähenemisen myötä on erityisen tärkeää, että järjestelmä toimii niin puhelimella, tabletilla kuin läppärilläkin. Timo Saarinen iloitsee, että siinä on onnistuttu.
Puhelimella valokuvaaminen on monelle yleisin keino taltioida muistiin hetkiä arjesta ja juhlasta. Timo Saarinen kertoo, että ongelmia tulee usein silloin, kun halutaan saada kuvat puhelimesta ihan oikeiksi kuviksi. Ratkaisu on Timon kuvakaupassa sijaitseva Kuvakioski. Apuakin löytyy, jos hankaluuksia tulee eteen, hän lupaa.
Monipuolisen valikoiman kruunaavat taiteilijatarvikkeet ja kehystyspalvelu.

Timon Kuvakauppa
Osoite: Kirkkotori 1, 37800 Toijala
puhelinnumero: 03 542 4997
Avoinna ma–pe 9–17, la 9–13
info@timonkuva.fi

Lähituotanto kasvattaa ansaitusti arvostustaan jatkuvasti. Jo yli viidenkymmenen vuoden ajan ovat myös akaalaiset multasormet päässeet nauttimaan lähituotannosta. Kolmannen sukupolven yrittäjät Magnus Säteri ja Mervi Lankila-Säteri kertovat, että Toijalan Taimitarhalla kasvatetaan suurin osa myynnissä olevista taimista itse. Puita, pensaita ja perennoja ei siis kuljeteta maan ääristä, vaan ne ovat kasvaneet myyntikokoisiksi hyvissä mullissa Ritvalanraitilla.
Toijalan Taimitarha tunnetaan laajoista valikoimistaan, mutta erityisesti kaupoille poiketaan ruusujen vuoksi.
– Ruusuja tullaan hakemaan satojenkin kilometrien päästä, Mervi Lankila-Säteri kertoo.
Myös aitataimia lähtee Matkahuollon mukana ympäri Suomea. Tavallisemmin taimitarhalle saavutaan kuitenkin paikan päälle. Toiset saapuvat valmiin listan kanssa, kun taas toisilla on tiedossa vasta paikka kasville, mutta ei vielä ajatusta siitä, mitä paikalle olisi hyvä istuttaa.
Toijalan Taimitarhan verkkosivuilta löytyy lajityypeittäin tehty listaus myynnissä olevista kasveista. Yrittäjät kuitenkin muistuttavat, että vaikka etsittävää kasvia ei listalta löytyisi, kannattaa sitä silti taimitarhalta tiedustella. Esimeriksi pienet erät eivät aina ehdi nettiin asti.
– Monet sanovat, että tänne tuleminen on vähän sama, kun pääsi lapsena karkkikauppaan, Mervi Lankila-Säteri hymyilee.
Äitienpäiväksi monia äitejä ja isoäitejä ilahdutetaan kukilla. Magnus Säteri vinkkaa, että viherpeukalolle sopiva lahja on esimerkiksi alppiruusu. Helppohoitoisempi vaihtoehto on kaunis ja värikäs atsalea, joka viihtyy valoisammallakin pihalla. Erityisen kestävän lahjan etsijälle Toijalan Taimitarhalla on suuri valikoima puita.
– Yleisimmin ostetaan lahjaksi omenapuu, mutta myös jaloja lehtipuita hankitaan. Esimerkiksi tammi voi kasvaa pihassa viisisataa vuotta. Pitää toki ajatella lahjan saajan pihaakin, Magnus Säteri muistuttaa ja lisää, että myös pienempiä puita on valikoimassa.
Jos ostoksia on enemmän tai ne ovat suurikokoisia, ei kuljetuksesta tarvitse murehtia.
– Kuljetamme tarvittaessa. Esimerkiksi puut tulevat kuorma-autolla ehjänä perille, Magnus Säteri lupaa.
Mikäli lahjan saajan maku kukkien suhteen ei ole tiedossa, varma vaihtoehto on muistaa Toijalan Taimitarhan lahjakortilla.
Asiakkaita palvellaan Toijalan Taimitarhalla aina hyvin ja asiantuntevasti. Sekä Mervi Lankila-Säteri että Magnus Säteri ovat koulutukseltaan hortonomeja, joten heitä kannattaa lähestyä mieltä askarruttavilla kasviaiheisilla kysymyksillä. Vakituisen henkilökunnan lisäksi taimitarhalla työskentelee harjoittelijoita ja työssä oppijoita. Myös noin kymmenen paikallista nuorta saavat Toijalan Taimitarhalta kesätyöpaikan.

Toijalan Taimitarha Oy
Osoite: Ritvalanraitti 87, 37720 Ritvala
puhelinnumero: 03 588 2275
Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–15, su 12–16
www.toijalantaimitarha.fi

Kevätrapsutukset ovat pihoilla täydessä käynnissä ja visiot tulevan kesän kukkaloistosta pulppuavat puutarhaihmisten mielissä. Sormien syyhytessä istutushommiin löytyy apu Palkinpään puutarhalta.
Puutarhan piha-aluetta on kevääksi uudistettu. Piha-alueelta löytyvät hedelmä- ja koristepuut ja -pensaat, havut ja monivuotiset perennat. Pihan uuden ilmeen voi nähdä Palkinpään puutarhan perinteisessä äitienpäivätapahtumassa. Tapahtumassa on tarjolla partiolippukunta Toijalan Eräveikkojen keittämää hernekeittoa.
Amppelit kuuluvat kesään yhtä lailla kuin aurinko tai jäätelö. Palkinpään puutarhan monipuolisesta valikoimasta löytyy kotien kaunistukseksi paljon komeita kukka-amppeleita.
Amppeleiden lisäksi pihaa kaunistetaan monenlaisilla kesäkukilla. Kesäkukkasuunnitelmien teossa voi antaa mielikuvituksen lentää ja yhdistellä mieleisiään kasveja ennakkoluulottomastikin. Palkinpään puutarhan väki kertoo, että asiakkaiden kehittelemiä yhdistelmiä on kiva katsoa ja poimia niistä ideoita itsellekin. Juuri nyt pinnalla ovat esimerkiksi pihapelargoniat, oliivipuut ja maljaköynnökset. Rungollisista marketta, verenpisara, ruusut ja kesäkoisot ovat myös suosittuja ja hyviä lahjaideoita äideille.
Erilaiset yrtit ovat viime vuosina tehneet tuloaan kesäkukka-asetelmien joukkoon. Suositut amppelitomaatti ja -mansikka taas ovat saanut kilpailijan amppelikurkusta. Kotipuutarhaa voi viritellä myös kasvattamalla vihanneksia itse siemenestä. Vihannesten ja kesäkukkien siemenvalikoimat ovat juuri nyt parhaimmillaan. Samalla ostoskoriin kannattaa napata myös ruokasipuleiden istukkaat.
Puutarhalta muistutetaan, että kukkien lannoitus pitkin kesää on tärkeää.
– Me teemme alkutyön, mutta kukoistus tulee omalla hoidolla.
– Et itsekään tykkää pelkästä vedestä ja näkkileivästä. Kun kasvit saavat ravintoa, ne alkavat hymyillä, kuten ihmisetkin.
Kaiken istutuksen kulmakivi piilee hyvässä mullassa ja oikeissa ravinteissa. Suurempaan tarpeeseen Palkinpään puutarhalta löytyy multaa ja kuoriketta peräkärryyn lapioitavaksi. Säkeissä myynnissä on sekä Kekkilän että Belindan multaa. Kekkilältä valikoimassa ovat tuotteet lannoitteista katteisiin. Myös Biolanilta löytyy lannoitteita ja kasvualustoja vihanneksille.
Toukokuussa on äitienpäivän lisäksi toinenkin tärkeä päivä. Nimittäin työnjohtaja Tyyne täyttää kymmenen vuotta. Koirakaveri ilahduttaa asiakkaita yhdessä ystävänsä Aunen kanssa. Koirakaksikko on jo varsin kuuluisa ja heitä osataan kysellä, jos hännänheiluttajia ei puutarhalla näy.

Palkinpään Puutarhapiste
Osoite: Hevossaarentie 5, Toijala
puhelinnumero: 040 563 2333
Avoinna ma–pe 9–19, la 9–16, su 10-16

Juuso Pakkanen esittelee Yale Doorman -lukkoa.

Kotiin yksin saapuva koululainen on unohtanut avaimet kotiin. Mummun naapurissa on ollut hämäriä kulkijoita ja häntä pelottaa. Jätinköhän kahvinkeittimen aamulla päälle? Lukko­Luket -turvallisuusalan liikkeen Lempäälän toimipisteen päällikkö Juuso Pakkanen kertoo, että heillä on tuttuihin ongelmatilanteisiin helppo ratkaisu.

LukkoLuketin valikoimasta löytyy puhelimen sovelluksella hallinnoitava Yale Smart Living -hälytysjärjestelmä, johon voi liittää monia arkea helpottavia ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Oveen asennettava Yale Doorman -lukko avautuu joko koodilla, pienellä lätkällä tai etänä puhelimen sovelluksella. Sovelluksella voi hallinnoida myös pistorasioita. Pistorasian voi kytkeä pois päältä etänä, jos esimerkiksi syntyy huoli, että sähkölaite on jäänyt päälle.
Puhelimesta voi seurata myös oven avautumista. Esimerkiksi vanhempi saa työpaikalla tiedon koululaisen kotiinpaluusta. Lisäksi tieto siitä, onko ovi mennyt kunnolla kiinni, näkyy puhelimessa.
Hälytysjärjestelmään on mahdollista kytkeä kamerat, jolloin hälytyksen ollessa päällä oven avauduttua omistajan puhelimeen lähtee hälytys ja kolme valokuvaa sisälle tulijasta. Myös liiketunnistimella toimivia sisä­käyttöisiä IP-kameroita on saatavilla.
Yale Smart Living -hälytysjärjestelmällä voi hallinnoida lisäksi palohälyttimiä. Tieto palo­hälytyksestä tulee välittömästi asukkaan puhelimeen. Valvonta tuo turvaa niin vanhuksille, lapsille kuin esimerkiksi kesämökille.
Juuso Pakkanen kertoo, että järjestelmän asentaminen järjekotiin on nopeaa ja vaivatonta.

Kodin turvaan liittyvissä asioissa ei voi olla liian varovainen. Siksi lukitus- ja valvonta-asiat on syytä uskoa valtuutetulle toimijalle. Onneksi sellainen löytyy läheltä. Lempääläinen LukkoLuket on sekä Abloy- ja iLOQ -valtuutettu että finanssialan keskusliiton hyväksymä lukkoliike. Lain mukaan lukkoliikkeellä on 1.1.2019 lähtien oltava elinkeinolupa. Luvan saadakseen liikkeellä pitää olla turvallisuusvalvojan erikois­ammattitutkinto.
LukkoLuketeilla on jo useita erikoisammattitutkinnon suorittaneita työntekijöitä ja lain määräämät vaatimukset ovat olleet kunnossa jo vuoden päivät.

LukkoLuket Oy
Tampereentie 38
37500 Lempäälä
Avoinna ma–pe 8.45–14.45
p. 050 500 4880

Kylmäkosken kirkko oli yksi Seitsemän kirkon pyörälenkin kohteista.

Akaan, Sääksmäen ja Urjalan seurakuntien yhteisesti järjestämälle Seitsemän kirkon pyörälenkille  osallistui helatorstaina 283 pyöräilijää, joista osallistujakorttinsa palautti 273. Kaikilla seitsemällä kirkolla kävi 124. Tuloja kertyi lähetystyön hyväksi 2885 euroa. Varat menevät seurakuntien Suomen lähetysseuran nimikkotyön hyväksi. Työtä tehdään monissa eri maissa Afrikassa ja Aasiassa.

Osallistujat seurakunnittain, suluissa ovat kaikilla 7 kirkolla käyneet: Akaa 103 (42), Sääksmäki 100 (32) ja Urjala 20 (15).  Muualta tulleita pyöräilijöitä oli 50 (53).  Kaunis sää suosi tämän vuoden pyörälenkkiä.

Arvontavoittona olleen urheilukaupan lahjakortin voitti Jukka Katajisto Akaasta ja pyöräilykypärän Markus Aalto Tampereelta.

Kaikilla seitsemällä kirkolla kävivät Lauri Rantanen, Jussi Pinomäki, Outi Pinomäki, Kari Ruokola, Erja Mäkinen, Timo Kangaslampi, Marko Salli, Heikki Knuutila, Kristiina Mäkelä, Hannu Haikonen, Sami Niromaa, Markku Heikkilä, Seppo Kopponen, Jari Eskelinen, Tom Eklund, Ilpo Mäkeläinen, Lassi Johansson, Mervi Uimi, Pekka Uimi, Eero Havilehto, Antti Huhtala, Mika Tenhonen, Petri Ilomäki, Asko Rajala, Jukka Aimolahti, Kimmo Nurmi, Raili Similä, Tommi Mäkinen, Maija Pohjoismäki, Jouni Ijäs, Jouko Pohjoismäki, Ulla Kuisma, Juha Juuti, Jorma Rantanen, Pekka Kivistö, Risto Koskela, Leena Koski, Kimmo Lyytikäinen, Johanna Mäkelä, Juha Rekula, Lana Pekko, Kristiina Ollila, Pekka Kari, Pälvi Linna, Tuula Johansson-Kangas, Tapio Korkeila, Vesa Hyytiäinen, Päivi Laaksonen, Antti Laurila, Jorma Järvinen, Tauno Lahtinen, Timo Virkamäki, Heikki Aaltonen, Kati Sandholm, Jukka Nieminen, Jorma Aalto, Hannele Lindqvist, Kimmo Alanen, Mika Kupiainen, Sami Loijas, Risto Viitanen, Juhani Seppälä, Kati Paunasalo, Reijo Yli-Koivisto, Marja Yli-Koivisto,  Ossi Toro, Juhani Heinäsmäki, Riitta Ollanketo, Ari Mikkonen, Juha-Pekka Rauhamäki, Risto Hytönen, Ismo Harjula, Anne Lahtinen, Annika Lepola, Miikka Saarinen, Tuomo Vanhakylä, Anu Venetvaara, Ritva Välimaa, Pirkko Vähäsalo, Marjut Koski, Jonne Lustila, Markku Leikkilä, Mikko Anttila, Antti Tiura, Seppo Välimaa, Reijo Vähäsalo, Taisto Laakso, Tuija Uotila, Heikki-Juhani Rimpinen, Ari Vuorenpää, Mikko Rantala, Jukka Rantala, Kirsi Laakso, Johannes Linden, Eero Peltola, Jari Rodriguez, Esa Pennanen, Veikko Kuumola, Stefan Plomp, Johan Plomp, Micke Jyrkinen, Elina Laaksonen, Petri Latva-Rasku,  Elina Honkavuori, Anssi Reunanen, Jyrki Parikka, Mika Latva-Rasku, Minna Mäkinen, Mikko Mustila, Jaakko Nummela, Kimmo Laakso, Pekka Mettänen, Rolle Strömsholm, Rauno Peltola, Anna-Maija Syrjämäki,   Timo Syrjämäki, Hilkka Parikka, Henri Hakavuori, Tom Hallenberg, Janne Lahti, Reijo Kupiainen, Pasi Rantala, Juha Rahikka, Asmo Vuorenpää ja Pauliina Rauhamäki.

Sotapropagandaan kuului molemmin puolin kauhutarinoiden levittäminen. Jos vielä mainitsen heidän aivan viimeiset tekonsa pait jo mainitut 4 isännän murhat, että naapuripitäjän Vesilahden papin naulasivat seinään ja erään 7 henkisen perheen naulasivat käsistään pöytään. Näin todisti Joonas Hyyrynen 24.4.1918. Myöhemmin kerrottiin, että valkoiset olisivat valelleet Kalle Tannerin paloöljyllä ja sytyttäneet palamaan. Raa’asti häntä kohdeltiin mutta ampumalla surmattiin.

Vaikka kauhukertomukset eivät pidäkään paikkaansa, kyllin julmia aikoja elettiin. Valkoisille oli tullut yli 80 000 vankia, joiden pitäminen ei ajan mittaan onnistunut. Nälänhädän, kulkutautien ja sodan runtelemassa maassa tämä johti katastrofiin. Kuulustelujen jälkeen heitä päästettiin vapaiksi tai ammuttiin ja ilman kuulustelujakin näännytettiin nälkään hyödyttömiä syöjiä, kuten heitä kuvattiin saksalaisten komentajalle von det Goltzille. Kesäkuussa hallitus vapautti paljon rivimiehiä vastaamaan teostaan vapaalta jalalta, ja joulukuussa armahdettiin kaikki korkeintaan kuuden vuoden tuomion saaneet. Jäljelle jäi noin 6 000 vankia.

Huhtikuun ja joulukuun välillä oli tapahtunut niin kauhea raakalaistyö, että se piti pimittää täydellisesti ja tekijät jättää tuomitsematta. Valtionhoitaja P.E. Svinhufvud antoi 7.12.1918 armahduspäätöksen: Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tai estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäköön niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta. Historioitsijatkin pysyivät niin vaiti, että vasta 1960-luvulla selvisi, että valkoiset olivat surmanneet taistelujen ulkopuolella noin viisi kertaa enemmän punaisia (8 380) kuin punaiset valkoisia (1 650).

Suojeluskunnat aloittivat heti toimintansa ja rankaisuretkensä muun muassa hakemalla punavankeja leireiltä. Jo 2.5.1918 Toijalaan tuli Hämeen lentävä ratsuosasto Hugo Löfgrenin johdolla. Hän oli jo niittänyt mainetta Pispalan komendanttina. Sotilaat haravoivat metsiä laajalta alueelta. Punaisten kuulusteluja varten oli kenttäoikeus ja paikkakuntalaisista koottu tutkintalautakunta asiantuntijana. Suojeluskunnat antoivat myös kirjalliset ehdotuksensa. Kylmäkosken suojeluskunta tuomitsi kuolemaan 30 miestä ja 11 näistä kuolikin eri tavoin. Viialan suojeluskunta esitti, että mitä ankarimman sotalain mukaan tuomittaisiin 78 huligaania – ei siis välttämättä punakaartilaista – ja viisi naista. Näistä 18 miestä ja yksi nainen menettivät henkensä. Toijalan suojeluskunta esitti vain 49 miehen luettelon suurimmista roistoista ehdottamatta mitään ja vain seitsemän kuoli.

Kaikkiaan Toijalan vankilassa ammuttiin 122 henkilöä, joista akaalaisia 66 ja kylmäkoskelaisia 11. Ampumiset tapahtuivat niin lähellä vankilaa eli yhteiskoulua, että vuoroaan odottavat kuulivat laukaukset. Eräs valkoinen sotilas muisteli vielä 1960-luvulla toimintaansa rauhallisesti: Me haravoimme metsiä ja ammuimme punakaartilaisia.

Sarjaa kirjoittaa historioitsija Martti Favorin.

martti.favorin@pp.inet.fi

Alpakat Janette ja Jadinna ovat mukana Pappilan markkinoilla.

Pappilan koulun pihapiirissä Toijalassa järjestetään jokavuotiset Pappilan markkinat sunnuntaina 20.5. kello 10–13.30. Tapahtuman järjestää Pappilan koulun vanhempainyhdistys.

Ostoksia voi tehdä peräkonttikirpputorilla, jonne voi tulla myymään nurkkiin kertynyttä ylimääräistä tavaraa. Myyntipaikoista voi kysellä osoitteesta pappilanvy@outlook.com

Luokkatoimikuntien on mahdollisuus kerätä tapahtumassa luokilleen varoja omilla myyntipöydillään tai tempauksillaan.

Aksu-kissa, alpakat ja poni mukana tapahtumassa

Markkinavieraiden iloksi paikalla on jättipomppulinna, jossa voi energiaa käydä purkamassa useampaankin otteeseen. Luvassa on myös jalkapallotutka ja muita ulkoleikkejä.

Eläimellistä menoa markkinoilla tarjoavat poni, Rockwood Alpacasin alpakat ja Akaan Seudun maskottikissa Aksu Pippuri Hunajahäntä. Katia-ponin selkään pääsee talutusratsastuksessa. Janette- ja Jadinna-alpakat ovat rapsuteltavissa ja Aksu-kissaa pääsee tapaamaan ja halaamaan kello 10–12.

Paikan päällä on myynnissä kahvia, makkaraa, lettuja, metrilakua ja muita herkkuja.

Järjestäjät haluavat Pappilan markkinoilla koota yhteen erityisesti Pappilan koululaisia vanhempineen sekä opettajia ja koulun henkilökuntaa perheineen. Lisäksi tarkoituksena on houkutella myös tulevia koulun oppilaita sekä muita akaalaisia tutustumaan Pappilan koulun pihapiiriin, joka toimii myös lähiliikuntapaikkana.

Oravapolkukoululaiset lämmittelemässä ennen suunnistusharjoitusta. Kuva: Arto Laamanen.

Torstairastit järjestettiin 10.5. Tarpian Suunnan juurilla, sillä kartanmyyntipaikka oli vain kivenheiton päässä pihasaunalta, jossa vuonna 1956 päätettiin perustaa Tarpian Suunta ry. Alkuperäinen pihasauna on saanut väistyä uuden tieltä, mutta suunnistusseura on yhä elämänsä vireessä.

Kuluvan kauden Oravapolkukouluun on ilmoittautunut noin 70 lasta, aikuisten suunnistuskoulussa oli keväällä ennätysosanotto ja iltarasteilla on riittänyt vilskettä. Niin myös tällä kertaa, kun rasteja etsittiin Sallinkulmalla auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta ja lämpömittarin näyttäessä lähes 20 asteen lukemia.

Tulokset 10.5.

Vaativa 6 km 1) Pellikka Matti 56.49, 2) Sillanpää Niko 1.03.46, 3) Savolainen Jukka 1.06.32, 4) Antila Raimo 1.09.46, 5) Hevonoja Jani 1.11.50, 6) Mattsson Ville 1.15.22, 7) Honkanen Tomi 1.23.19, 8) Vaani Juha 1.23.29, 9) Trogen Timo 1.24.49, 10) Räsänen Kirsi 1.26.04, 11) Mäkinen Janne 1.33.52, 12) Nieminen Pasi 1.41.15, 13) Kinnunen Matti 1.42.45, 14) Suo-Ellen 1.45.50, 15) Kaasalainen Lari 2.05.06, 16) Oksa Sari 2.12.59, 17) Kanniainen Juha 2.27.39.

Vaativa 4.5 km 1) Korhonen Jussi 41.16, 2) Tuomi Jari 44.23, 3) Koivula Panu 48.43, 4) Juhonsalo Tapani 50.42, 5) Välimäki Markus 54.45, 6) Peura Pasi 1.00.52, 7) Välimaa Kirsi 1.01.20, 8) Rajamäki Juha 1.03.21, 9) Lehti Aleksi 1.04.59, 10) Lehti Jarmo 1.05.17, 11) Sundström Raimo 1.09.11, 12) Rämö Antti 1.10.27, 13) Kantoniemi Susanna 1.11.33, 14) Laakso Juha 1.14.25, 15) Kalalahti Matti 1.22.02, 16) Hirvonen Jouni 1.22.15, 17) Järvinen Tuomas 1.24.38, 18) Trogen Pertti 1.28.47, 19) Taura Asko 1.30.23, 20) Järvilahti Harri 1.34.48, 21) Lehikoinen ja Selin 1.47.30, Ei aikaa: Laura Laukkanen.

Vaativa 3 km 1) Eriksson Yrjö 38.47, 2) Jaakola Topi 46.49, 3) Pajuoja Miina 48.25, 4) Kaukonen Pertti 49.57, 5) Viskari Markku 58.38, 6) Oikarinen Mari 59.09, 7) Kaukokari Laura 1.02.51, 8) Honkala Veera 1.05.29, 9) Kokko Pirjo 1.05.41, 10) Eleinen Pauliina 1.07.12, 11) Vuoristo Joni 1.07.53, 12) Ukonaho Maarit 1.09.58, 13) Airaksinen Laura 1.12.47, 14) Mannila & Mattila 1.13.55, 15) Sihvola Miia 1.14.57, 16) Halonen Janne 1.15.59, 17) Halonen Katriina 1.16.02, 18) Pajuoaja Airi 1.16.27, 19) Ilona Helavirta 1.28.46, 19) Sivu Elina ja Leinonen Anni 1.28.46, 21) Liisa & Timo 1.52.46, 22) Ivalo Tuija 1.55.20, 23) Salo Pirjo ja Sonninen Teija 2.00.00, Ei aikaa: Björk Elise.

Helppo 2,5 km 1) Niemi Antero 29.06, 2) Lumpiola Pyry 29.38, 3) Viitanen Ari 33.45, 4) Mikael & Emma 37.26, 5) Hippi Pirjo 42.59, 6) Vuoristo Joni 45.41, 7) Toivoset 48.44, 8) Pirhonen Henna 48.58, 9) Iida ja Elli 51.45, 10) Boström Leo 53.15, 11) Siukola Mari 55.38, 12) Sari 1.10.28, 13) Kopi Juho 1.10.43, 14) Koskela & kumppanit 1.22.21, 15) Mikkola Katja 1.40.06, 16) Lepo Helmi & Sivonen Anni 1.47.53.

TR 1,2 km 1) Laamanen Karoliina 16.29, 2) Lauttajärvi Siiri 18.50, 3) Lauttajärvi Lotta 23.30, 4) Kähkösen perhe 30.17.

RR 1,9 km 1) Lepo Oiva 20.43, 2) Airaksinen Eemil 21.36, 3) Kärkäinen Veeti 24.50, 4) Hakala Olli 25.04, 5) Norri Kasper 25.16, 6) Kulkula Viivi 25.47, 7) Pelikka Eevertti 26.03, 8) Hakamo Veera 27.58, 9) Eilola Elisa 28.43, 10) Laamanen Atte 28.45, 11) Honkala Niilo 28.58, 12) Hela Tuomas 30.26, 13) Seppälä Seela 30.42, 14) Laakso Verneri 31.45, 15) Laakso Eevertti 31.50, 16) Vilma, Liina ja vaari 31.56, 17) Ristimäki Peppi 35.36, 18) Hakamo Katri 38.48, 19) Keski-Nikkola Ninni 41.29, 20) Laukkanen Lauri-Ilari 41.59.

Iltarastisuunnistajat matkalla lähtöpaikalle metsän siimekseen.

Kartanmyyntipaikalla oli hetkittäin jopa jonomuodestelmaa.

Oravapolkukoululaiset lämmittelemässä.

Valtin parhaan sijoituksen juoksi Eetu Koskinen (nro 348), joka oli viides P13-sarjassa. Kuva: Aija Mansikka.

HämSYn 9-15 -vuotiaiden piirinmestaruusmaastot juostiin auringonpaisteessa helatorstaina 10.5. Lempäälän Hakkarin maastoradalla.

Hämeen piiri kerää vuodesta toiseen suuren joukon kilpailijoita sisulisäikäisten pm-maastoihin, mutta valitettavasti nuorison liikkumisen väheneminen näkyy kauttaaltaan maastokisojen osallistujamäärissä. Esimerkiksi joukkuelajien harrastajille maastojuoksut olisivat hyvää perusharjoittelua: he olisivat toivottu lisä osallistujiin.

Tänä vuonna Lempäälässä kilpaili 316 nuorta urheilijaa. Eniten juoksijoita oli 12-vuotiaiden tyttöjen sarjassa, jossa kahden kilometrin pituisen reitin kiersi 50 juoksijaa.  9-11 -sarjoissa matkan pituutena oli kilometri.

Valtin 11-vuotiaat tytöt pronssille

Viialan Valtti sai mukaan 17 urheilijan joukkueen, ja useita sijoituksia kymmenen parhaan joukkoon. Mitalin toi kuitenkin vain T11- sarjan joukkue, joka sai joukkuekisassa pronssia. Joukkuekilpailuun lasketaan mukaan seuran kolmen parhaan juoksijan sijaluvut yhteen. Saara Kuha oli henkilökohtaisessa kilpailussa kymmenes, Elli Sivonen 15:s ja Vilmiina Virtanen sijalla 21.

Valtin Maija Oksa (nro 353) oli 12-vuotiaiden tyttöjen seitsemänneksi nopein 50 juoksijan joukosta. Kuva: Aija Mansikka.

Kymmenen parhaan joukkoon juoksivat Saara Kuhan lisäksi P13 -sarjassa Eetu Koskinen, joka oli viides, ja Joona Lehtinen, joka oli kahdeksas. Saman ikäisissä tytöissä Sanni Niskanen juoksi kuudenneksi ja Elice Helenius kahdeksanneksi. Maija Oksa oli 12-vuotiaiden tyttöjen seitsemänneksi nopein.

Valtin P9-sarjan poikien joukkue sijoittui kuudenneksi. Joukkueessa juoksivat Veikko Virtanen (sijoitus 12:s), Matias Viitanen (17:s) ja Olli Sivonen (18:s). Sijoituksen arvoa nostaa se, että yksikään poika ei ole vielä 9-sarjalainen.

Muutama harmillinen poissaolo vei pari mitalia. P13-sarjassa joutui kolmas juoksija jäämään pois jalkavaivan vuoksi. Hopeaan olisi riittänyt toiseksi viimeiseksi sijoittuminen. T13-sarjassa vastaavalla sijoituksella olisi joukkueen kaulaan ripustettu kultamitalit.

Vauhdilla tyttövoittoinen joukkue

Toijalan Vauhti osallistui pm-maastoihin yhdeksän urheilijan joukkueella. Vauhtilaisten parhaasta sijoituksesta vastasi T9-sarjassa juossut 8-vuotias Julia Suolaniemi, joka pinkoi kilometrin mittaisella matkalla neljänneksi, jääden vain askeleen mitan pronssimitalista. Ikäluokassa kilpaili kaikkiaan 42 juoksijaa, joiden joukossa myös Vauhdin Natalia Osowska ja Milja Välläri juoksivat sijoille 32 ja 33.

11-vuotiaiden poikien sarjassa Arttu Viljanen juoksi seitsemänneksi ja 10-vuotiaiden tyttöjen kisassa Seela Turunen kahdeksanneksi. Samassa sarjassa Iina Turunen juoksi sijalle 14.

T12 -sarjan kahden kilometrin kisan 50 juoksijan joukossa Anni Viljanen juoksi sijalle 31 ja Miisa Turunen sijalle 41. Vauhdin tyttövoittoisessa

Valtin 11-vuotiaat tytöt saivat joukkueena pronssia. Saara Kuha (nro 357) oli kilometrin reitillä kymmenes, Elli Sivonen 15:s ja Vilmiina Virtanen 21:s. Kuva: Aija Mansikka.

joukkueessa juoksi myös Lotta Sannamo, joka sijoittui T11 -sarjassa sijalle 29.

Aija Mansikka

Riitta Lehtonen

Sanni Niskasen (nro 350) ja Elice Heleniuksen (nro 351) hienoja juoksuja ei nyt palkittu mitaleilla. Kuva: Aija Mansikka.

Tiistaiseurassa keskustellaan 22.5. kello 15 laulajamuistoista mukaan otettujen ääninäytteiden pohjalta. Tilaisuus järjestetetään Seniorituvalla Toijalassa osoitteessa Kirkkotori 6. Tilaisuus on kaikille avoin.

Eino Leinon Elegiasta tunnetaan puhutteleva säe: ”kalliit on laulujen lunnaat”. Ja onhan samalta pohjalta esitetty kansanomainen sananparsikin: ”Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.” Varsinkin kevyen musiikin puolelta tunnetaan lukuisia esimerkkejä ihmiskohtaloista, joissa elämän hallinnan ja laulamisen yhteen sovittaminen on ollut suuri ongelma.

Esiintyväksi artistiksi ryhtyminen on monesti uskalias yritys: menestys on vaarallista, urakehitykseensä pettyminen ehkä vielä pahempaa. Mutta toki on myös onnistumisia, joskin hintansa nekin ovat vaatineet. Keitä maailmalta ja maastamme muistamme ja tiedämme, joiden lunnaat ovat jääneet askarruttamaan mieltä?

Maailma on kaunis -konsertti pidetään keskiviikkona 16.5. klo 19 Akaan kirkossa. Teija Vierikko ja Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori, laulu, Juha Salmesvuori, piano ja Pertti Vesterholm, basso esittävät lauluja maailman ja elämän kauneudesta.

Ohjelmassa ovat muun muassa Yksinäinen saarnipuu, Lapin kesä, Kaunissaari, Muuttuvat laulut, Nousee päivä, laskee päivä ja What a Wonderful World. Konsertin tuotto menee Akaan kirkon flyygelin hankkimiseen.

Kuvassa (vas.) Emilia Nieminen, Olivia Lahdenmäki, Outi Penninkangas, Outi Munnukka. Kuva: Outi Penninkangas

Toijalan Valppaan Marko Lehmusvirta ja Parkanon Mikko Heikkinen voittivat Valppaan sulkapallojaoston järjestämän sulkapallon Memar-turnauksen ylimmän sarjan nelinpelin. Pääsarjan voiton lisäksi oman seuran pelaajat saavuttivat viisi luokkavoittoa. Turnaus pidettiin 10.5. Toijalan Monitoimihallilla.

Turnaukseen osallistui 88 pelaajaa ja siinä pelattiin yli 140 ottelua. Tämä kertoo hyvin järjestetyistä kisoista, joihin halutaan tulla aina uudestaan. Viimeisten kisojen ongelmana onkin ollut, että tulijoita olisi ollut enemmän kun on pystytty ottamaan.

Lehmusvirta ja Heikkinen hallitsivat erittäin tasaista A-luokan nelinpeliä. Toiseksi tulleet Hämeenlinnan Chu Duc Bao ja Heikki Roivainen taipuivat tiukan taiston jälkeen 21-19, 21-16. Eikä muissakaan otteluissa voitto hellinnyt helpolla.

Anton Ketola hallitsi B-luokan kaksinpeliä

Miesten B-luokan kaksinpeliä hallitsi suvereenisesti Puistolan Anton Ketola. Finaalissa kaatui Chu Duc Bao 2-0. Nelinpelin finaalista tuli jäsentenvälinen. Siinä Sonja Lius ja Tommi Silvasti syöttivät katkeraa kalkkia Jouni Savolaiselle ja Mikko Vuoriselle luvuin 22-20, 21-15.

C-luokassa miesten kaksinpelin ykköseksi nousi Loimaan Mikko Uusitalo voittamalla finaalissa Mansen Sulan Ville Kummun 2-0. Naisten kaksinpelin finaalissa olivat vastakkain seurakaverit, Tampereen Sset:n Suvi Lehtinen ja Tuuli Säynäväjärvi. Lehtinen oli vahvempi erin 2-0.

Miesten nelinpelissä käytiin tiukka taisto Valppaan Artturi Mäkelän ja Mikko Uusitalon voittaessa Anton Ketolan ja Espoon Peeter Paalin kolmessa erässä 21-10, 19-21, 21-16. Sekanelinpeliä hallitsi Valppaan Heidi Vilpas ja Harri Iinattiniemi. Finaalissa vastaan tuli Valppaan nuori Olivia Lahdenmäki ja Anton Ketola. Tasainen ottelu päättyi 2-0, 21-19, 21-18.

Harrasteluokan miesten kaksinpelin ykkönen oli Kari Grönholm ja naisten Sarafia Kari. Miesten nelinpelin voitti pari Kari Grönholm ja Pete Nurmi.

Miesten 45-vuotiaitten nelinpelin voitti Mansen Sulan pari Jyri Hasa ja Vesa Valtonen. Saman seuran pari Jarmo Niemi ja Vesa Riitijoki sijoittuivat toiseksi.

Pertti Tuomela

Toijalan työväenyhdistys yhdessä Akaan vasemmistoliiton kanssa järjestää Riihiniemen toverihaudan opastaulun paljastustilaisuuden 20.5. kello 11.00 Riihiniemessä.

Tilaisuuden avaa Juhani Salin Toijalan Työväenyhdistyksestä ja tervehdyspuheen pitää Hannu Sironen Akaan Vasemmistoliitosta. Juhlapuhujana on Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio. Tilaisuuden jälkeen pidetään kahvitilaisuus Metsola-salissa osoitteessa Valtatie 5.

Kasperi Leponiemen konsertissa kuullaan kitaramusiikkia eri vuosisadoilta. Kuva: Wilma Hurskainen

Sibelius-Akatemiassa toista vuotta opiskeleva Kasperi Leponiemi, 20, pitää kitarakonsertin Viialan kirkossa lauantaina 19. toukokuuta kello 18. Konsertin nimenä on Musiikkia kitaralla Bachista Brouweriin.

– Se on mielenkiintoinen katsaus kitaramusiikin eri vuosisadoille, Kasperi Leponiemi kertoo.

Viialasta kotoisin olevan Leponiemen pääaine Sibelius-Akatamiessa on klassinen kitara.

Jippu esiintyy Majataloillassa 20.5. Viialan kirkolla.

Viialan Entisten nuorten Majataloillassa Viialan kirkolla esiintyy sunnuntaina 20.5. laulaja ja lauluntekijä Jippu. Jipun musiikissa välittyy vahva tulkinta ja läsnäolo. Reilu kymmenen vuotta sitten omalla musiikillaan pop-taivaalle komeetan lailla ponnahtanut laulaja riisui kuulijan aseista rohkeilla teksteillään ja avoimella tulkinnallaan. Konsertit, musiikkivideot sekä menestyneet levyt seurasivat toisiaan. Jipun elämän nopeista käänteistä kirjoitettiin monta otsikkoa, kunnes reilun vuoden hiljaisuuden rikkoi syksyllä 2016 ilmestynyt erilainen, Made in Heaven -levy.

Jippu vihittiin lokakuussa 2015 Turun Mikaelin seurakunnan musiikkievankelistaksi. Lisäksi Jippu juontaa Radio Dein Ihmisen ääni -keskusteluohjelmaa. Majataloillassa kuullaan Jipun tulkitsemana hänen omaa musiikkiaan sekä tuttuja hengellisiä klassikkolauluja.

Majatalon puhuja on Ikaalisissa asuva Kari Salo. Salo on tullut tunnetuksi usko- ja urheilutapahtumien puuhamiehenä. Suomen Raamattuopiston entinen evankelista pohdiskelee puheessa helluntain syvintä olemusta kysyen millaisen lahjan tämä meille antaakaan.

Illan teema on Syvän tuulen kosketus. Tapahtuma alkaa kello 17.

Akaan Lukkopalvelun toimitiloissa käy kova kuhina, kun uuden paikallisen lukkoliikkeen yrittäjät Mikko Ahoniemi ja Reko Holm valmistautuvat tuleviin avajaisiin. Vähän väliä pitää kuitenkin keskeyttää hommat hetkeksi ja vastata puhelimeen. Puskaradio on toiminut, ja tuttuja miehiä kysellään töihin jo nyt. Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että kalenterista alkaa löytyä töitä, vaikka viralliset avajaiset ovat vielä edessä. Mikko Ahoniemi ja Reko Holm lupaavat, että lukkopulmissa voi ottaa yhteyttä vaikka heti. Hämeentien myymälässäkin saa poiketa uusia yrittäjiä jututtamassa.

Perjantaina 18. toukokuuta ovet avataan makkaranpaiston ja pullakahvien merkeissä. Tarjoilua on luvassa kello 10 ja iltapäiväkahden välisenä aikana. Hyviä tarjouksiakin on luvassa.
– Perjantain avajaistarjouksena teemme Classic-avaimia 5 euron kappalehintaan, Reko Holm lupaa.
– Ja kaikista perjantaina tilattujen asennustöiden tarvikkeista yksityistaloudet saavat 25 prosentin alennuksen, Mikko Ahoniemi jatkaa.
Yrittäjät ovat huomanneet, että lukkomurheet saattavat jäädä roikkumaan muiden kiireiden jalkoihin. Siksi perjantain tarjous onkin oiva.
– Lukko-ongelmat kannattaa laittaa nyt kerralla kuntoon, Mikko Ahoniemi vinkkaa.
Molemmat miehet ovat paikallisille tuttuja ja työskennelleet aiemmin Akaassa. Mikko Ahoniemellä on alalta 18 vuoden kokemus ja viimeiset kymmenen vuotta siitä Akaassa. Reko Holm opiskeli alalle oppisopimuksella. Hän kertoo olevansa paljasjalkainen toijalalainen. Yrittäjiksi he lähtivät tilaisuuden auettua.
– Kyllä tämä palvelu on hyvä olla kotikylällä, Reko Holm toteaa.
Yksityisasiakkaiden lisäksi Akaan Lukkopalvelu palvelee myös yrityksiä, kuten isännöitsijöitä ja huoltoyhtiöitä.
– Perinteinen lukkoseppäpalvelu on meidän juttumme, mutta meiltä saa tarvittaessa kaiken kameroista rikosilmoittimiin, miehet kertovat.
Valikoimassa ovat kaikki päätuotemerkit kuten Abloy, Kaba ja Dorma. Yrittäjät muistuttavat, että jos tarvittavaa ei Akaan Lukkopalvelun hyllystä suoraan löydy, sen hankkiminen onnistuu tilaamalla. Toimitusaika on yksi arkipäivä.

Vankileireillä punaisia yritettiin kasvattaa isänmaataan rakastaviksi kunnon kansalaisiksi, eli saada heidät muuttamaan poliittinen vakaumuksensa. Esimerkkinä Edvard Metsolasta on Tammisaaressa tehty seuraavia merkintöjä:

22.9.1919 Sanoo omaavansa maailmankatsomuksen, joka on porvarillista maailmankatsomusta aivan vastakkainen. Hyvin suulas ja epämiellyttävä.

 25.9.1919 Jyrkkä puoluemies. Pysyy omissa periaatteissaan ja on aina valmis väittämään vastaan ja kumoamaan toisia mielipiteitä. Voitaisiin koettaa ”selliopetuksella” mutta en usko että auttaa.

 23.9.1919 Johtokunta määrännyt vankeinhoidollisista syistä toistaiseksi selliin.

 27.10.1919 Ensin teki hyvinkin inhottavan vaikutuksen mutta kun pakisin hänen kanssaan löysin hänestä itsenäisen ja verrattain järkevän miehen, joka sanoo, että vallankumousta (ja siihen liittymistä) ei päätetä vaan se syntyy itsestään. Puoluemies, sosialisti, mutta ei anarkisti eikä vallankumouksen ihailija. Mielipiteitä ei voi muuttaa kovuudella mutta ehkä pakottamalla (rupesi itkemään puheillani ollessaan).

 7.11.1919 Tuomittu luvattomien esineiden hallussa pitämisestä (kello).

 20.1.1920 Ei pahannäköinen, vähän katkerahko. Ei aseellisen kapinan kannattaja. Kelvollinen räätäliukko. Astuu arvokkaasti. Otettu pois sellistä.

 1.9.1921 Näyttää olevan aika jäykkäniskainen kommunisti.

 30.11.1921 ehdoll. vapautettu.

Edvard Metsola syntyi vuonna 1871 Toijalassa muurari Kustaa Oslanderin perheeseen. Vuonna 1919 hän oli ollut täällä räätälinä 16 vuotta eli 1900-luvun alusta lähtien. Eläminen vaurastui kaiken aikaa, sillä hänellä oli neljän tynnyrinalan palsta ja oma rakennus.

Edeltävistä vuosikymmenistä tiedämme vain, että hän oli käynyt kansakoulun. Sen jälkeen hän oli ollut käsityökoulussa Tampereella, räätäliakatemiassa ja iltakurssilla Berliinissä ja kirjanpitokurssilla Tukholmassa ja lopulta osuustoimintaopistossa Helsingissä.

Sosialistiset puolueet olivat tuohon aikaan jo vakiintuneita Saksassa ja Ruotsissa. Ehkä iltakurssi Berliinissä oli poliittinen. Edvard Metsola palasi ulkomailta valmiina sosialistina. Tätä vakaumusta eivät taloudellinen nousu enempää kuin vankileirin ”kasvattajat” tai kolme kuukautta yksinäissellissä horjuttaneet.

Edvard Metsola kuoli miltei satavuotiaana 14.6.1971.

Sarjaa kirjoittaa historioitsija Martti Favorin.

martti.favorin@pp.inet.fi

Ansiokkaan kuntapoliittisen uran Toijalassa tehnyt kunnallisneuvos Toivo Seppänen kuoli 94-vuotiaana 6.4.2018. Viikkoa myöhemmin menehtyi hänen elämänkumppaninsa Marjatta Seppänen. Pari ehti olla avioliitossa yli 70 vuotta. Heillä oli kaksi lasta, Lea ja Jorma.

Toivo Seppänen syntyi Revonlahdella lähellä Raahea. Perhe muutti Akaaseen Toivon ollessa 13-vuotias.

Jatkosotaan Seppänen kutsuttiin 18-vuotiaana 1942. Hän toimi niin sanotun Sinisen prikaatin konepistoolimiehenä muun muassa Karhumäessä, Sallassa ja Kannaksella.

Toivo  Seppänen työskenteli ensin lämmittäjänä Chymoksella ja siirtyi lämmittäjäksi Tapetti Oy:n Hultin vanhalle tehtaalle. Hän toimi 37-vuotisella tapettitehdasuransa pääosan työnjohtajana. Aiemmin pääluottamusmiehenäkin toiminutta Seppästä pidettiin jämptinä ja reiluna työnjohtajana.

Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen Toivo Seppänen liittyi heti sodan jälkeen. Hänelle myönnettiin sekä SDP:n kultainen ansiomerkki että Rafael Paasio -mitali. Toijalan työväenyhdistyksen johtokuntaan hän kuului 22 vuotta. Seppänen ei halunnut koskaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, hän oli uuttera jäsenasioiden hoitaja. ”Joskus haukuttiin toisiamme, mutta ne jutut pysyivät seinien sisäpuolella”, on Seppänen todennut johtokunnan toiminnasta.

Toivo Seppäsen kunnallispoliittinen ura alkoi urheilulautakunnan jäsenyydellä, vuosien saatossa hänelle annettiin yhä vastuullisempia tehtäviä. Valtuustoon Seppänen valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1969, puheenjohtajana hän toimi 12 vuotta. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1987. Luottamustehtävien hoito oli käytännössä Seppäselle lähes toinen työ. Hän hoiti tehtävää vastuuntuntoisesti tietojaan ja taitojaan kehittäen. ”Kyllä Topi hoitaa” oli usein käytetty lausahdus. Kunnallisvaaleissa Seppänen oli monesti Toijalan ääniharava.

Toijala kehittyi – Seppänen monessa mukana

Toivo Seppänen oli Toijalan kunnalliselämässä vahva yhteistyön rakentaja ja päätöksentekijä, voimakkaimmin hän vaikutti 1970- ja 1980-luvuilla Toijalan teollistuessa ja palvelujen kehittyessä. Tässä joitakin poimintoja asioista, joissa Seppäsen vaikutus oli erityisen merkittävää:

Kaupungin tuki teollisuudelle liittyi pitkälti toimintaedellytysten parantamiseen. Kaupunki hankki maata teollisuustontteja varten, vuokra-asuntoja rakennettiin muun muassa Rautalaan, myöhemmin myös Lentilään ja Hietastentielle. Satamatien kunnostamiseen saatiin rahaa liikenneministerin vierailtua Toijalassa.

Toijalan kaupunki oli mukana joidenkin teollisuusyritysten investointi- ja rahoitusjärjestelyissä ja takasi lainoja. Kaupunki osallistui muun muassa Craftwoodin ja Rautaruukin laajennusinvestointeihin. Parneuleelle kaupunki rakennutti teollisuushallin. Kaupunki neuvotteli yritysten kanssa tekemiinsä sopimuksiin yleensä työllistämisvelvoitteen. 1980-luvun alussa Toijala voitti kilpailun Posti- ja lennätinlaitoksen päävaraston uudisrakennushankkeesta.

Toijalan uusi kirjasto valmistui vuonna 1982 ja terveyskeskus pari vuotta myöhemmin. Kirjasto rakennettiin omalla rahalla ilman valtionapua. Terveyskeskuksen rakentamisen hyvänä puolestapuhujana toimi hämeenlinnalainen kansanedustaja, Topin tytär Lea Savolainen. Hän auttoi monissa asioissa syntymäkuntaansa Toijalaa. Lea Savolainen toimi SDP:n kansanedustajana 16 vuotta.

Toivo Seppänen oli pitkään mukana Toijalan seudun vanhainkotiyhdistyksen hallituksessa, puheenjohtajana hän toimi 24 vuotta. 1970-luvun puolivälissä Havulinnan viereen rakennettiin vanhusten vuokrarivitalot. Pengertien pienkerrostalo valmistui vuonna 1983, vuotta myöhemmin Toijalan kaupunki ja Havulinna tekivät sopimuksen vanhusten laitoshoidon palveluiden tuottamisesta.

Toivo Seppänen ymmärsi yhteistyön merkityksen, hän arvosti kaikkia puolueita ja ryhmiä. Hän nauttikin luottamusta yli puoluerajojen. Luottamusta hän hankki ottamalla omalta osaltaan vastuun asioiden viemisestä eteenpäin. Aina asiat eivät menneet Seppäsen tahdon mukaan. ”Joskus pitää vain niellä vaikkei tekisi mieli niin nielaistakaan” oli yksi Topin toteamuksista.

Toivo Seppänen tunsi hyvin sotaveteraanien keskuudessa vallitsevat mielialat ja heidän tarpeensa. Luottamushenkilönä hän suhtautui hyvin myönteisesti veteraanien järjestötoimintaan, kuntoutukseen ja terveydenhoitoon. Seppänen oli perustamassa Toijalan ja ympäristön sotaveteraaneja. Myöhemmin hän liittyi myös Rintamamiehiin.

Vapaa-aikanaan Seppänen piti kunnostaan hyvää huolta. Nuoruudessaan hän harrasti Toijalan Valppaassa hiihtoa ja painia.

Toivo Seppänen oli ihmisenä vaatimaton ja helposti lähestyttävä, sodan kokeneena hän oli isänmaallinen ja kantoi eritystä huolta veteraanien ja heidän perheidensä elämänlaadusta. Hän oli sosiaalinen ja huolehti aatteensa mukaisesti myös heikompiosaisista. Kunnallismiehenä Seppänen oli ahkera ja piti kaikki ryhmät mukana päätöksenteossa. Hän oli yrittäjämyönteinen ja pyrki turvaamaan monin tavoin toijalalaisten yritysten ja yrittäjien pysymisen paikkakunnalla. Perhe oli hänelle läheinen.

Toivo Seppäsen elämäntyö herättää hänet tunteneissa suurta kunnioitusta. Otamme osaa omaisten suruun.

Risto Nieminen

Kirjoittaja on Toijalan Työväenyhdistyksen aktiivi

Väinämöisen osassa esiintyi Kalle Koskinen.

Suomen kansalliseepos Kalevala innoitti Petite Ballerinan oppilaita ja opettajia valmistamaan aiheesta kevään näytöksen, joka esitettiin 4.5. Esitykseen oli poimittu Kalevalasta keskeisiä kohtauksia.

Taru kertoo, että muinoin aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa. Veden ja ilman keskellä leijui usva. Näyttämölle saapui Kiira Larmi Usvattarena Sirujen kanssa. He  loivat tilaan harsoillaan ja taidokkaalla tanssillaan näkymän usvasta.

Seuraavaksi näyttämölle saapui Väinämöinen kanteletta soittaen. Soitto houkutteli kalat nousemaan vedestä ja metsän eläimet tulivat kuuntelemaan soittoa. Koulun nuorimmat oppilaat, kolmevuotiaat pallerot ja satubalettilaiset, tanssivat kaloina, pupuina, ruusuina ja haltijatartähtinä keskittyen hartaudella rooleihinsa.

Väinämöisen ja Joukahaisen kohtaus kosketti

Esitys jatkui kun kylmässä Pohjolassa asuva Joukahainen haastoi Väinämöisen mittelöön siitä kumpi heistä on vahvempi. Väinämöinen lauloi Joukahaisen suohon. Päästäkseen pälkähästä Joukahainen lupasi sisarensa Ainon Väinämöiselle puolisoksi. Aino ei huolinut vanhaa ukkoa ja pakeni mereen.

-10

8–10 -vuotiaat balettilaiset esittivät liekkejä.

Kalle Koskinen Väinämöisenä,  Reima Leisiö Joukahaisena ja Elli Löövi Ainona loivat kohtauksesta koskettavan.

Seuraavaksi Väinämöinen lähti kosimaan ilkeän Louhen tytärtä, Pohjolan neitoa. Pohjan akka Louhi halusi palkkioksi naisesta Sammon, joka tuotti omistajalleen kaikkea hyvää, rikkautta ja mannaa.

Lieskat leiskuivat Sammon taonnassa

Liekit leiskuivat Alina Sirenin suunnittelemassa tanssissa 8-10 -vuotiaille balettilaisille. Tytöt tanssivat käsivarret kauniissa linjassa, polvet ja nilkat ojennettuina eläytyen liekkiteemaan. Tuija Touhusen showjazz-alkeisryhmän tanssi kuvasi rytmikkäästi Sammon taontaa.

Näytöksen ensimmäinen osa päättyi Nina Viialan suunnittelemaan ja Minttujen esittämään suottarien tanssiin. Koreografia loihti näyttämölle suon kammottavat oliot painajaismaisen karmivan musiikin soidessa.

Väliajan jälkeen vauhtiin pääsi Lemminkäinen, joka lähti kosimaan Pohjolan tytärtä. Louhi vaati palkkiokseen sekä Hiidenhirven että Tuonelan joutsenen. Alma Koskinen Lemminkäisenä eläytyi tanssiin täysillä ja osoitti hallittua tanssin tekniikkaa pyydystäessään Hiidenhirveä sekä Tuonelan joutsenta.

Kerttu Grandell ja 9–11 -vuotiaat balettitanssijat esittivät hiidenhirveä ja pikkuhirviä.

Kerttu Grandell hiidenhirvenä oli näyttävä ja ilmaisullinen. Pikku hirvet eli 9-11 -vuotiaat balettilaiset pelastivat hiidenhirven joutumasta Lemminkäisen kynsiin. Alina Sirenin koreografiassa oli jännitystä, tanssijat notkeita ja keskittyneitä aiheeseen.

Seuraavaksi näyttämölle syntyi tanssin ja valaistuksen keinoin synkkä Tuonelan joki joutsenineen, jotka pelastivat Tuonelan joutsenen Louhin kynsistä. Kohtaus oli kaunista ja jännittävää katsottavaa aihetta kuvaavan koreografian ja taitavien tanssijoitten ansiosta. Netta Sievolan tanssin taidot riittivät Tuonelan joutsenen vaativaan rooliin.

Näytös päättyi  Pohjolan ja Väinölän väen tappeluun Sammosta. Showjazz-ryhmän edistyneet, Mintut ja Sirut tanssivat voimakkaasti, notkeasti, ja riehakkaan hallitusti. Heillä on tanssi hallussaan.

Sampo hajosi pieniksi palasiksi onnea tuomaan. Kalevan maitten tarinoita kerrotaan vielä tänäkin päivänä.

”Ei huono esitys”, sanoisi muuan tunnettu tanssija.

Mirjam Airio-Murola

Rooleissa:

Väinämöinen: Kalle Koskinen, Joukahainen: Reima Leisiö, Lemminkäinen: Alma Koskinen, Louhi:                    Tuana Hakala, Aino: Elli Löövi, Pohjolan tytär: Katinka Salmipuro, Lemminkäisen äiti: Tyyne Sihvonen, Lohikäärme: Ansa Neuvonen, Tuonelan joutsen: Netta Sievola, Usvatar: Kiira Larmi, Pohjolan ja Väinölän väki: Mintut, Sirut ja balettiryhmä.

Koreografiat: Nina Viiala, Alina Siren, Tuija Touhunen, Brie Rousku ja Mirjam Airio-Murola.

Valot ja ääni: Showpower.

Suunnittelu ja ohjaus: Alina Siren

Kertoja: Alina Siren

Tuotanto: Murola Group Oy / Keep Dancing

Mirjam Airio-Murola

Joutsenien tanssista vastasi edistyneiden ryhmä.

Sirut sijoittuivat sarjassaan Mäntsälässä tanssillaan Enkelin kosketus kymmenenneksi. Kuvassa Liinu Anttonen (vas. ylärivi), Hilla Hämäläinen, Tyyne Sihvonen, Julia Raudanpää, Miisa Toivonen (vas. alarivi) ja Mona Kommio.

Balettikoulu Petite Ballerinan kisaryhmät Sirut ja Mintut ovat treenanneet ahkerasti viime syksystä lähtien uuden opettajansa Nina Viialan johdolla. Kova työ ja määrätietoinen treenaaminen näkyvät myös kisamenestyksenä.

Lauantaina 12.5. Mäntsälässä pidetyssä Vision tanssikilpailussa Sirut ja Mintut osallistuivat 12–15 -vuotiaiden sarjaan, jossa Mintut sijoittuivat tanssillaan Kirkuna neljänneksi ja Sirut sarjansa kuopuksina tanssillaan Enkelin kosketus jaetulle 10. sijalle. Tansseja sarjassa oli yhteensä noin parikymmentä.

Sirut kilpailivat tapahtumassa lisäksi 12-vuotiaiden ja nuorempien sarjassa duetolla Little Story About Friendship, joka sijoittui neljänneksi. Sirujen Kiira Larmi kilpaili ensimmäistä kertaa soolollaan Usvaan verhoutunut sijoittuen pronssille.

Pronssimitali ei ollut kisaryhmien kevään ensimmäinen, sillä Sirujen tanssi Enkelin kosketus sijoittui jo 10.2.Tampereella pidetyissä TUL:n ryhmätanssin avoimissa mestaruuskisoissa pronssille.

Seuraavaksi kisataan Turussa

Seuraavaksi kisaryhmät suuntaavat matkansa Turkuun, jossa he osallistuvat Turun Messukeskuksessa 19.5. pidettävään MagicMove -tanssikatselmukseen. Minttujen kausi jatkuu vielä sunnuntaina 27.5. Ylöjärven Dance & Show 2018 -kisassa. Kaikki kisaryhmien tanssit on koreografioinut Nina Viiala.

Siruille kevät on tuonut mukanaan haastetta, sillä enemmistö ryhmästä täyttää jo 12-vuotta. Se tarkoittaa vähitellen siirtymistä lasten sarjoista junioreiden sarjoihin. Tänä keväänä Sirut ovatkin kilpailleet monesti itseään 2–3 vuotta vanhempia tanssijoita vastaan.

Kiira Larmi tanssi soolollaan Mänstälässä pronssille.

Hilla Hämäläinen (vas.) ja Julia Raudanpää tanssivat kummatkin Sirut-kisaryhmässä.