EuroProTour -kiertueen yhteispisteissä Luukas Rokkasen sijoitus oli kolmas. Hän oli kiertueen paras suomalainen.

Akaalainen Luukas Rokkanen sijoittui 4.–5.8. kisatussa Prodigy Disc Pro Tourin Turun osakilpailussa toiseksi. Rokkasen taakse jäi paljon kovia nimiä, kuten hallitseva Euroopan mestari ja tuore Suomen mestari Leo Piironen.

Tampereella 26.–29.7. kilpailluissa SM-kilpailuissa Rokkasen sijoitus oli 42:s ja Ruotsin Alessa 20.–22.7. kisatussa EuroProTourin osakilpailussa 24:s.

Kauden ensimmäisessä PDGA Major -tapahtumassa Tsekin Benesovissa 12.–15.7. Rokkanen sijoittui 39:nneksi.

Ruotsissa 6.–8.7. kisatussa EuroPro Tourin Skellefteå Openissa Rokkasen sijoitus oli kymmenes. Kesäkuun 28.–30. Sipoon seudulla kilpaillussa Latitude 64 Tyyni -kilpailussa Rokkanen sijoittui kahdeksanneksi.

EuroProTour -kiertueen yhteispisteissä Rokkasen sijoitus oli kolmas. Hän oli kiertueen paras suomalainen. Kiertueeseen kuuluivat huhtikuussa pelattu REMAX Open Vierumäellä, jossa Rokkanen sijoittui toiseksi, sekä Skellefteån ja Alen osakilpailut Ruotsissa. Kiertueen voiton vei maailmanmestari Ricky Wysock Yhdysvalloistsa ja toiseksi tuli norjalainen Øyvind Jarnes.

Tänä vuonna Metsäkansa’s Roadtripissä nähtiin ennätysmäärä autoja. Siksi kylänraitin kiertänyt letkakin oli varsin huomiota herättävä. Kuva Sari Sainio

Metsäkansan kyläyhdistys järjesti lauantaina 4. elokuuta perinteisen Metsäkansa´s Roadtrip -tapahtuman, joka houkutteli paikalle noin 300 kävijää ja ennätysmäärän autoja. Yleisöäänestyksen kauneimmasta kulkupelistä voitti Reino Mattilan farmarimallin Fiat vuodelta 1952.

Tapahtumassa kisattiin myös keppihevosilla ja köydenvedossa. Kepparikisan voitti Adelina Alanen ja köydenvedon Kärjenniemen kylä jo kolmannen kerran peräkkäin.

Keppihevoskisassa osallistujia oli neljä. Kisan voitti Adelina Alanen. Kuva: Marianne Laakso.

Yleisöäänestyksen voitti Reino Mattilan farmarimallin Fiat vuodelta 1952. Kuva Markku Salakka.

Lapsille oli tarjolla kisoja ja puuhapiste, muun muassa pussijuoksua. Kuvassa kisaavat Oiva Kumlander (vas.), Kristian Mäkelä, Otto Kumlander ja Nooa Määttä. Oiva Kumlander oli juoksijoista nopein. Kuva Sari Sainio

Minna Holstilla on vihdoin unelma-auto, vuoden 1963 Plymouth Fury. Hän kertoi aina haaveilleensa omasta jenkkiautosta, ja kun tämä kaunotar tuli vastaan, niin se olikin sitten siinä. Haaveena oli ensin hieman toisenlainen, mutta tässä menopelissä oli kaikki kohdallaan.

Perinteisiin kuuluu köydenvetokisa naapurkylän Kärjenniemen kanssa. Kärjenniemi otti voiton jo kolmannen kerran peräkkäin. Kuva Sari Sainio

Keppihevoskisan nuorin oli Paavo Salakka. Kuva Sari Sainio

Vasemmalla Risto Salon vuosimallin 1939 Chevrolet Super Deluxe, joka löytyi kahdeksan vuotta sitten peltoon painuneena Forssasta. Kunnostukseen meni kolme vuotta. Oikealla Jari Ylisen Plymouth Sport Fury Convertible 1959. Kuva Sari Sainio

Sotkian nuorisoseurantalolla vietetään kotiseutujuhlaa tulevana sunnuntaina 12.8. kello 13 alkaen. Juhla kokoaa yhteen nykyisiä ja entisiä kyläläisiä muistelemaan ja tapaamaan toisiaan. Joka toinen vuosi järjestettävää tapahtumaa vietetään tällä kertaa Suomi 100 -hengessä. Lisäksi nyt tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Sotkia-juhla nykymuodossaan järjestettiin ensimmäisen kerran.

Järjestäjät toivottavat juhlaan tervetulleiksi kyläläisten lisäksi muutkin kiinnostuneet. Ohjelmaan kuuluu perinteinen juhlapuhe, Akaa yli vaikeiden aikojen -teoksen esittely sekä musiikkia ja puhettakin. Mahdollisuuksien mukaan myös naapurikylän, Kurisjärven VPK on lupautunut esittelemään paloautoa seurantalon pihalla juhlan väliajalla.

Juhlan järjestää Sotkia-ryhmä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Paikan päällä palvelee myös puffetti.

Kiira Vilenius keihästi pisteitä N17-sarjassa. 

Viialan Valtti lähti sunnuntaina tavoittelemaan paikkaa valtakunnallisen Seuracup-kilpailun finaaliin. Bussi lähti aamupäivällä kohti Ylöjärveä, mukanaan iso joukkueellinen urheilijoita ja kannustusjoukkoja. Finaalipaikan tavoite tiedettiin kovaksi ja taisteluhenkeä luotiin jo bussimatkalla.

Viiden vuoden takaisesta reilusta 4000 pisteestä ja sijaluvulta 29 Valtti on noussut joka vuosi kohti parempia pisteitä ja sijoituksia. Viime vuonna Valtti oli Giga-sarjan 19. pisteillä 13520. Giga-sarjaan kuuluvat kunnat, joiden asukasluku on 10000-25000.

Seuracupissa kilpaillaan kaksi osakilpailua sarjoissa T/P11–17 ja lajikirjo on laaja: mukana ovat kaikki yleisurheilun neljä heittolajia ja kaikki neljä hyppylajia sekä laaja juoksumatkojen arsenaali.

Ensimmäisestä osakilpailusta Valkeakoskella Valtti keräsi 8091 pistettä ja oli siinä vaiheessa sijalla 16. Seuraotteluista tuttu ja vahva Forssan Salama oli edellä 56 pistettä.

Valtti Giga-sarjassa kymmenes

Mikael Viitasen hyvä aitajuoksutulos 10,70 toi Seuracupissa 483 pistettä. 

Ylöjärven uudella hienolla urheilukentällä kelpasi tehdä ennätyksiä. Valtin joukkueen 32:sta urheilijasta kaikki 15 poikaa venyivät omassa lajissaan ennätystulokseen. Tytöt tekivät 11 omaa ennätystä ja kolme kauden parasta tulosta.

Seuracupissa urheilijan sijoitus ei ratkaise, vaan pisteitä saa tulosten mukaan. Pojista parhaita pisteiden kerääjiä olivat P13 Mikael Viitanen (60 metriä ajalla 10,70), P15 Santeri Niskanen (300 metriä ajalla 46,71) ja P11 Veli Lepo (60 metriä ajalla 11,61). Tytöistä eniten pisteitä keräsivät T11 Roosa Haanpää (kuula 9,39), T13 Helmi Hujanen (kuula 8,88) ja N17 Kiira Vilenius (keihäs 29,95).

Muutama harmittava poisjäänti verotti kokonaispistesaalista, mutta silti seuran uudet ennätyspisteet kirjataan nyt selvin ennätysnumeroin 16021. Näillä pisteillä Valtti on tällä hetkellä Giga-sarjassa kymmenes, mutta muutama sarjan osakilpailu on vielä kilpailematta, eli kaikkien seurojen loppupisteet eivät ole vielä selvillä.  15 parasta seuraa pääsee finaaliin, joka kilpaillaan 3.9. Giga-sarjan osalta Valkeakoskella.

Aija Mansikka

Tapio Suojanen venytti pituudessa ennätyksensä 420.

Roosa Haanpää voitti edellisenä viikonloppuna piirinmestaruuden T11-sarjan kuulassa, viime sunnuntaina pisteitä kertyi hyvin Seuracupissa. 

Satakunnan lennostolla on käytössään muun muassa kuvassa lentävät (ylhäältä alaspäin) Casa C-295M-kuljetuskone, Learjet, 35 A/S -suihkukone, Pilatus PC-12 NG -yhteyskone, F/A-18 C/D Hornet monitoimihävittäjä ja Hawk-suihkuharjoituskone.

Satakunnan lennoston Suojauskomppanian saapumiserän 2/2018 alokkaat vannovat sotilasvalan ja antavat sotilasvakuutuksen Akaassa torstaina 16.8. Valatilaisuuteen osallistuu noin 175 alokasta.

Valapäivä alkaa kalustoesittelyllä Toijalan urheilukentän alueella kello 12. Kalustoesittelyssä esitellään lennoston koulutuskäytössä olevaa kalustoa ja materiaalia.

Sotilasvakuutus annetaan Arvo Ylpön koulun tiloissa kello 12.30. Paraatikatselmus ja sotilasvalan vannominen alkaa kello 14 Toijalan urheilukentällä.

Lennoston komentaja eversti Petteri Seppälä laskee seppeleen Toijalan sankarihautausmaalla kello 13 seurassaan sotilasvalan ja sotilasvakuutuksen esilukija Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen, sotilaspastori sekä yksi valan vannova alokas.

Ohimarssi on vuorossa Sontulantiellä kello 14.55 alkaen. Ohimarssin ottavat vastaan lennoston komentaja ja valtuuston puheenjohtaja Arvo Ylpön koulun kohdalla.

ylilento lennetään yhteyskonekalustolla eli neljän koneen muodostelmassa lentävät Casa, 2 Learjetiä ja Pilatus

Ylilento lennetään  yhteyskonekalustolla eli neljän koneen muodostelmassa lentävät Casa, kaksi Learjetiä ja Pilatus. Esittelylento Hornetilla on säävarauksella vuorossa kello 16.

Juttua korjattu 8.8. kello 13.24. Ylilento tapahtuu yhteyskonekalustolla ei Hornetilla. 

Anni Sinnemäki tulee Akaaseen 11.8. Vasenkätisten Vestivaalille Arto Nybergin haastateltavaksi ja vastaanottamaan Vuoden Vasenkätisen kiertopalkinnon. Kuva: Anna Salmisalo.

Anni Sinnemäki on Vuoden Vasenkätinen 2018. Hänet palkitaan lauantaina 11. elokuuta Vasenkätisten Vestivaalin kello 15 alkavassa iltapäiväohjelmassa Viialan torilla. Palkitsemisen jälkeen toimittaja Arto Nyberg haastattelee Sinnemäkeä.

Vuoden Vasenkätisen valitsee Akaan elävän musiikin yhdistys Almu.

Anni Sinnemäki on syntynyt Helsingissä vuonna 1973 ja toiminut Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2015 ja nykyisin kaupunkiympäristön apulaispormestarina. Vihreiden kansanedustajana hän oli vuodesta 1999 vuoteen 2015 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Vuosina 2009-2011 Sinnemäki oli työministeri ja Vihreiden puheenjohtaja. Sinnemäki on kirjoittanut sanoituksia Ultra Bralle sekä runokirjat Sokeana hetkenä ja Aleksis Kiven katu.

Yhteiskunta on kiinnostanut aina

Anni Sinnemäki kävi peruskoulunsa Helsingissä Suomalais-venäläisessä koulussa ja Itäkeskuksen koulussa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1992 Kallion lukiosta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa filosofiaa ja Venäjän kirjallisuutta.

Suursuosioon nousseen ja viime vuonna paluun tehneen Ultra Bran sanoituksia Sinnemäki kirjoitti vuosina 1995–2001.

– Kun aloitin, tuntui kirjoittaminen jopa hieman pelottavalta, ja kun lopetin, en voinutkaan tehdä niin, vaan jatkoin kirjoittamista. Yhtyeelle sanoittaminen oli kiitollista, ihmiset kuuntelivat sanoituksia ja antoivat palautetta. Koskettavin palaute kirjoittajalle on kai se, että teksti on ollut jollekulle hyvin tärkeä hänen omassa elämässään.

Yhteiskunnasta Sinnemäki kertoo olleensa kiinnostunut niin kauan kuin muistaa.

– Kasvoin kylmän sodan kaksinapaisessa maailmassa ja perheessä, jossa maailmasta ja sen tilasta keskusteltiin – ainakin silloin kun sitä vanhemmiltani vaadin. Ajattelin paljon sotia, tulevaa mahdollista ydinsotaa ja menneisyydestä holokaustia, Suomen punaisia ja valkoisia, Yhdysvaltain sisällissotaa ja ensimmäistä maailmansotaa. Keskityin paljon siihen, mikä mielestäni tuntui olevan väärin.

Ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan Sinnemäki toimi Vihreiden ryhmän varapuheenjohtajana.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki tunnetaan myös kansanedustajana ja ministerinä sekä Ultra Bran sanoittajana. Kuva: Anna Salmisalo.

– Tajusin paljon hallituspuolueen kansanedustajan vastuusta ja siitä, miten toisen osapuolen näkemyksiä on politiikassa hyvä ymmärtää. Väärä päätös viidennestä ydinvoimalasta oli karvain pettymys, päätös samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta rekisteröidä parisuhteensa ilonaihe.

Helsingin apulaispormestarina Sinnemäen toimialaan kuuluvat maankäyttö ja kaupunkirakenne, rakennukset ja yleiset alueet sekä palvelut ja luvat.

Vuoden Vasenkätisen kiertopalkinto siirtyy Anni Sinnemäelle miesten lentopallomaajoukkueen kapteenilta Eemi Tervaportilta. Ennen Tervaporttia Vuoden Vasenkätiseksi on valittu ja Viialassa haastateltu muun muassa Tuomas Kyrö, Jörn Donner, Jukka Rasila, Kaija Saariaho, Tiina Lymi ja Jari Tervo.

Seurahuone soi Alatalosta Uniklubiin

Serko Nieminen esiintyy Vasenkätisten Vestivaalin iltapäiväohjelmassa Viialan torilla.

Vasenkätisten Vestivaalin iltapäiväohjelman Viialan torilla aloittavat kello 15 huuliharpunsoiton Suomen mestari, akaalainen Serko Nieminen ja häntä kitaralla säestävä Henry Kuronen. Kaksikko soittaa toisen settinsä Vuoden Vasenkätisen palkitsemisen ja haastattelun jälkeen.

Illaksi Vasenkätisten Vestivaali siirtyy Viialan Seurahuoneelle, missä lipunmyynti alkaa kello 18. Kello 19 alkaen Vasureiden lavalle nousevat Mikko Alatalo, Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nubialaiset, Eini ja Uniklubi.

Mikko Alatalon ensimmäinen iso hitti oli nimikappale vuonna 1974 ilmestyneeltä Maalaispoika oon -soolodebyyttilevyltä. Vuosina 1975–1977 Alatalo keikkaili progebändi Tabula Rasan kanssa ja kirjoitti muun muassa sen debyyttialbumi Tabula Rasan sanat yhtä kappaletta lukuun ottamatta.

Monipolvisen uran tehnyt Mikko Alatalo aloittaa illan Viialan Seurahuoneella kello 19.

1970- ja 80-lukujen vaihteessa Alatalo julkaisi kunnianhimoisen Lauluja Siirtomaa-Suomesta -trilogian. Siihen kuuluivat Yhdentoista virran maa (1978), Iso joki tulvii (1981) ja III tasavallan vieraana (1982).

1970-luvun lopulta alkaen Alatalo voitti neljästi Syksyn Sävel -kilpailun kappaleilla, Vicky Lee (1978), Rikoo on riskillä ruma (1980), Mummoni ja moukarinheitto (1981) sekä Minna (1986).

Vuonna 2005 Mikko Alatalo ja Harri Rinne palkittiin ensimmäisenä työparina Juha Vainio -palkinnolla.

Pekka Pirttikankaan ensimmäinen suomenkielinen levy Faarao Pirttikangas -nimellä ilmestyi vuonna 2011. Levyn nimi oli Kuhmalahden Nubialaiset, ja sitä tehdessä syntyi samanniminen kokoonpano. Samalla, myös Vasureille tulevalla porukalla syntyi levy Kaatopaikan kuningas vuonna 2013 sekä Papyloonin barbecue syksyllä 2016.

Vasureiden aiempien vuosien esiintyjistä lähimpänä Faarao Pirttikankaan musiikillista maailmaa on ehdottomasti ollut Tuomari Nurmio.

Einin vauhti ei laannu

Tänäkin kesänä ahkerasti keikkaillut diskokuningatar Eini nähdään myös Vasenkätisten Vestivaalilla.

Aktiivisesti keikkailevan ja takuuvarmat menojuhlat tarjoavan Einin ura alkoi 17-vuotiaana Yes sir, alkaa polttaa -singlestä marraskuussa 1977. Pellon Orajärvellä maata viljelleen viisilapsisen perheen toiseksi nuorimmainen oli kiertänyt Lapin laskettelukeskuksia veljensä Sailons-bändin solistina 14-vuotiaasta, kunnes häntä erään keikan päätteeksi rohkaistiin lähettämään demo Toivo Kärjelle silloiseen Finnlevyyn.

Einin 80-luvun alkupuolen albumit Eini & Lady (1981), Jossakin, jos haluat (1982), Aika pakkaus (1983) ja Eini (1985) muodostavat diskohittijatkumon, josta suurimpia menestyksiä olivat Xanadu-musikaalin nimikkobiisi sekä Kulta rakas, Rajana taivas, Haloo hela Finland, Monta yötä ja Madonnan Like a Virgin -hitin suomennos Olen neitsyt.

Vuonna 2005 Eini sai Iskelmä-Finlandia-ehdokkuuden ja teki vuosikymmenen isoimman hittinsä Kun kosket mua. Vuonna 2016 hän sijoittui Uuden Musiikin Kilpailun seitsemänneksi kappaleella Draamaa. Samana vuonna Eini nähtiin myös Tähdet, tähdet -ohjelmassa.

Uniklubilla uusi levy ja vanha hittikimara

Tamperelainen Uniklubi oli yksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen isoista kotimaisista rock-menestyjistä. Bändi nousi suuren yleisön tietoisuuteen ihastuttaneella ja vihastuttaneella kesän 2004 hitillään Rakkautta ja piikkilankaa. Debyyttialbumi myi reilusti platinaa ja pokkasi samana vuonna Emma-pystin parhaana rock-tulokkaana.

Uniklubilta kuullaan Vasenkätisten Vestivaalilla aiempien klassikoiden lisäksi nippu uunituoreen Tulennielijä-levyn biisejä.

Kakkosalbumi Kehä julkaistiin 2005 ja seuraavat studiolevyt vuosina 2007, 2009 ja 2014. Bändi vakiinnutti suosionsa ahkeran keikkailun ja lukemattomien hittien myötä myös tälle vuosikymmenelle.

Uniklubin uusin levy Tulennielijä ilmestyi huhtikuussa 2018. Siltä löytyy kaikkea mitä monipuoliselta rock-levyltä pitääkin: Säröä ja kertosäekaahausta mutta myös kauniita laulumelodioita, pianoballadeja ja haasteellisempaakin sovitusmaailmaa.

Jenni Tuomiselle ja Hannu Lahtiselle Viialaan syntyi poika 30.7. kello 10.08 Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Syntymämitat olivat 3645 grammaa ja 50,5 senttiä.

Kun Toijalassa asuvan Heimo Liukkosen piti keksiä pihalleen jotain jatkoa vanhan kantovalon tilalle, valotolpan virkaa toimittamaan asennettiin vanha Mersun kardaaniputki ja kivijalka täytettiin käytetyillä kiuaskivillä.

Lamppuun sovitettiin sairaalakäytöstä poistettu taitosvati. Puutarhatontun sateenvarjo on myös sairaalakäytöstä poistettu. Se on muotoiltu leikkauspöydän pylvään suojapellistä ja nuppi on lonkkaproteesista.

Onko sinulla pihassasi hyvä puutarhaväläys? Lähetä meille kuva osoitteeseen: toimitus@akaanseutu.fi. Voit myös kertoa, mistä olet saanut idean luovaan puutarhakoristeeseen ja miten se on toteutettu.

Otteita kirjasta Gurun kuolema:

Rabi Maharaj luuli olevansa jumala, hän syntyi bramiiniksi (hindujen korkein kasti). Kolmivuotiaana hän alkoi opiskella hindulaisuutta. Mietiskelyn hän aloitti viisivuotiaana. Hänestä tuli joogi, jota palvottiin guruna. ”Istuin peilin edessä ja palvoin itseäni. Ja miksi ei? Minä olin jumala.”

Pelko hallitsee. Rabi paimensi mielellään lehmäjumalaa. Erään kerran lehmä hyökkäsi hänen päällensä. Rabi järkyttyi: ”Jumalani puski minua, Jumalani oli hyökännyt kimppuuni!” Jumalat, joita hän palvoi ahkerasti ja tunnollisesti olivat hyvin pelottavia. Shivaa hän pelkäsi eniten ja palvoi tätä jumalaa myöskin eniten, lepyttääkseen häntä. Rabin toteaa: ”Vaikka näin vaivaa lepyttääkseni Shivaa, vaistosin yhä syvemmin hänen olevan tyytymätön.”

Rakastava Jumala: Rabin entisen koulutoverin kertomus rakastavasta ja armollisesta Jumalasta ihmetytti häntä. Milloinkaan koko hindulaisen elämäni aikana en ollut kuullut rakkauden Jumalasta! Kuuntelin innostuneesti hänen sanojaan. Koska hän rakastaa meitä, hän tahtoo vetää meidät lähemmäs itseään. Tämäkin hätkähdytti minua. Hinduna tahdoin päästä lähelle Jumalaa, mutta tyttö kertoi minulle, että rakastava Jumala yritti vetää minua lähelle itseään.

Rabi puolustautuu: ”Minä uskon karmaan. Mitä ihminen kylvää sitä hän niittää, eikä kukaan voi sitä muuttaa. Minä en usko lainkaan anteeksiantoon. Se on mahdotonta! Mikä on tehty, se on tehty!” ”Mutta Jumala voi tehdä mitä tahansa, sanoi tyttö luottavaisesti. Hänellä on meille anteeksiantamuksen tie, Jeesus sanoi: ”Minä olen tie totuus ja elämä; ei kukaan tule isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” Jeesus on tie, koska hän kuoli meidän syntiemme tähden, Jumala voi antaa meille anteeksi!” Rabi sanoi: ”Tätä oppia minä kieltäydyn hyväksymästä. Jeesus on yksi jumalista ja niitä on miljoonia.” Näin keskustelu jatkui puoli päivää. Keskustelu ja muut tapahtumat herättivät Rabinin kiinnostuksen Jeesuksesta. Kristittyjen kokouksessa Rabinin ensimmäinen kuulema kristillinen laulu ja psalmi 23 puhuttelivat häntä syvästi. Miten ihmiset voivat laulaa ja puhua näin iloisesti. Jeesus on varmaan heille hyvin rakas, hän ajatteli. Siinä kokouksessa Guru kuoli.

Otteet päättyvät.

Yksi evankeliumi: ”Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme – vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli – hän olkoon kirottu.” (Gal.1:7,8).

Paavali on oikeassa; kaiken sekamelskan keskellä on yksi ja varma tie, Jeesus Kristus. Kirkkotekstissä 15.8.2018 on Raamatun kohta 1Jh.1:8 ”Jos väitämme ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä.” Teksti jatkuu vapauttavasti jakeessa 9: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”

On iloista kulkea armollista ja varmaa tietä. Siunausta loppukesälle.

Reino Tanner

Kirjoittaja on Akaan helluntaiseurakunnan eläkkeellä oleva pastori

Tiistaiseuran toimintakausi alkaa Seniorituvalla Toijalan Kirkkotori 6:ssa tiistaina 21.8. klo 15. Tilaisuudessa keskustellaan t-paidoista ja niihin liittyvistä muistoista, tarinoista ja niiden välittämistä sanomista. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita sekä omine t-paitoineen että ilman niitä.

Tiistaiseura on maksuton ja kaikille avoin piiri. Kokoontumisissa ei ole yleensä tarjoilua.

Sarianne Mäki–Kuutille ja Joni Toivoselle syntyi 20.7. kello 4.08 tyttö Helsingin Naistenklinikalla. Syntymämitat olivat 2583 grammaa ja 46 senttiä. Perhe asuu Tuusulassa.

Maanantai

Nakkikastike, perunat, salaatti

Tiistai

Kasvislasagnette, salaatti ja leipä

Keskiviikko

Kalapihvit tai pyörykät, perunat tai perunasose, kylmä kastike ja salaatti

Torstai

Hernekeitto, ruisleipä ja juusto

Perjantai

Broileririisivuoka ja salaatti

Viialan Valtin Pinja Lehtinen (nro 268) oli SM-kilpailujen viides N17-sarjan 100 metrin aidoissa. Kuva: Aija Mansikka

Viikonlopun SM-kilpailut keräsivät lähes 1400 nuorta yleisurheilijaa mittelemään mitaleista, sijoituksista ja pisteistä. 14–15-vuotiaat kilpailivat Saarijärvellä ja 16–17-vuotiaat Espoossa.

Viialan Valtista SM-kisoihin osallistui neljä urheilijaa. Neea Suhonen T14-sarjassa, Kerttu Niinimäki N16-sarjassa, Juho Veikkolainen M16-sarjassa ja Pinja Lehtinen N17-sarjassa.

Pinja Lehtisen valmistautuminen SM-kisoihin ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Pari viikkoa ennen kisoja tuli takareisivamma ja lääkärin määräyksestä urheilukieltoa seuraava viikko. Sen jälkeen oli lupa aloittaa urheilua tuntemusten mukaan.

Reisivamma esti täysipainoisen tekemisen, mutta mahdollisti kuitenkin SM-kilpailuihin osallistumisen.  Satasen aitajuoksussa Pinja tsemppasi alkueränsä kolmanneksi ja itsensä finaaliin. Loppukilpailussa sijoitus oli viides ajalla 15,34, joka jäi vain sadasosan Pinjan ennätyksestä.

Edessä on nyt reiden kuntouttaminen. SM-ottelut kilpaillaan kahden viikon kuluttua, mutta päälajinaan 7-ottelua pitävä Pinja joutuu jättämään sen nyt väliin.

Juho Veikkolainen paransi ennätyksiään

Neea Suhosella oli SM-kisoihin oikeuttava tulos tehtynä keihäässä ja kiekonheitossa. Taso SM-kisoissa on kova, ja loppukilpailuihin päästäkseen Neean olisi pitänyt heittää reilut ennätysparannukset.

Arvokisoissa heittolajien karsinta on tunnetusti omanlaisensa tilanne ja vaikea paikka: käytettävissä on vain kolme yritystä, joiden aikana pitää saada hyväksytty suoritus ja samalla tarpeeksi hyvä tulos. Neea heitti keihään karsinnassa tuloksen 32,39 ja kiekossa 23,83.

Etupäässä kestävyysmatkoja harjoitellut Kerttu Niinimäki osallistui N16-sarjassa tällä kertaa 200 metrille ja juoksi alkuerässään lähes saman ajan kuin kauden parhaansa, mutta jatkopaikkaan aika 28,98 ei riittänyt.

Juho Veikkolainen juoksi M16-sarjassa 1500 ja 3000 metriä. 1500 metriä kulki aikaan 4.50,88 ja 3000 metriä 10.48,48.  Molemmat ajat ovat Juhon henkilökohtaisia ennätyksiä.

Aija Mansikka

Riitta Ala-Krekola (takana) ja Anne Mäkinen antoivat akaalaisille kurssineuvontaa torilla viime vuonna. Kuva: Annina Ärölä

Valkeakoski-opiston väki saapuu Toijalan torille keskiviikkona 22.8. kello 10–12. Ilmoittautuminen opiston kursseille onnistuu vaivattomasti paikan päällä. Torilla on mahdollista jutella opiston henkilökunnan kanssa kurssien sisällöistä ja kurssivalinnoista.

Kursseille voi ilmoittautua myös netissä osoitteessa https://opistopalvelut.fi/valkeakoski/index.php?l=fi tai puhelimitse numerossa 03-5691 7100.

Hei te kolme poikaa, jotka tiistai-iltapäivällä 7.8. kävitte rikkomassa keskustan kerrostalon takapihalla puutarhakaluston, teidät on tunnistettu. Jos teistä ei ole miestä tulla sopimaan, annamme asian poliisille.

Kännykkäkamera

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Viialassa asuva Outi Katajisto keksi laittaa kesäkukat kauniisti esille internetistä näkemänsä idean perusteella. Vanhan oven Outi haki Vesilahdesta ja vanhoja ruukkuja löytyi omasta vajasta. Kuva on otettu alkukesästä kuin kukat vasta aloittelivat kasvuaan.

Kansallispukujen tuuletus on hieno tunnustus suomalaiselle  käsityötaidolle. Usein kangas kudottiin kotona itse. Myös ihailun kohteena olevat kauniisti kirjotut puserot ja jopa pukuun kuuluva tykkimyssy valmistuivat omissa hyppysissä.

Hämmästyin, kun näin Akaan seudun puvussa vihreän esiliinan. Mielestäni ennen asuun ei ole kuulunut huivia.  Lehden tekstissä ilmeni,  että tiukat säännöt ovat vapautumassa. Ennen on ollut erittäin tarkkaa korujen, sukkien ja kenkien suhteen. Tykkimyssykin piti asettaa kutreille tietyllä lailla.

Hienoa, että näyttää  kansallispukujen käyttö  lisääntyvän.

Asu on arvokas ja kestävä sukupolvelta toiselle.  Vuoteen mahtuu monenlaisia kansallispukujen käyttömahdollisuuksia vuodenaikojen mukaan ja perhejuhlissa talvella ja suvella.

Ystävänpäivänä Kokkolassa eri eläkeläisjärjestöjen jäsenten esittämään ohjelmalliseen juhlaan Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi toivoin mahdollisimman monen pukeutuvan kansallispukuun. Ilokseni näin sen värikkään yleisön  toinen toistaan koreammissa asuissa.  Kaupungin tarjoaman juhlakahvittelun lomassa kyselyjä riitti puvuista, paikkakunnista ja niiden sijainnista.

Tietääkseni Akaan seudun kansallispukua ei myydä valmiina, vaan vaivaa pitää nähdä, ennen kuin komea asu on edustusvalmiina. Taitavia ompelijoita ja pitsinnyplääjiä löytynee paikkakunnilta.

Toivon, ettei koi syö villakankaisia kalleuksia. Tuuletuksella estetään sekin!

Kannattaisiko kehittää Akaan seudun  puvun väreihin sopivia nopeatekoisia pirtanauhoja, joilla voisi olla käyttöä farkkukansalle?

Terttu Laitinen

Viialassa syntynyt keskipohjalainen

Paikallislehti Akaan Seudussa käynnistyy juttusarja, jossa esittelemme Suomen metsien syötaviä aarteita, sieniä.

Vahverot I – kantarelli

Vahverot ovat arvostetuimpia ruokasieniämme. Varhaisimpana vahverona maasta nousee keltavahvero eli kantarelli – joinakin vuosina jo kesäkuussa. Tänä vuonna kantarelleja on jouduttu pitkän hellejakson vuoksi odottamaan aina elokuulle asti. Kantarellin lähisukulaiset mustatorvisieni, suppilovahvero ja kosteikkovahvero nousevat esiin myöhemmin syksyllä. Ne esittelemme omassa artikkelissaan myöhemmin, kun niitä alkaa nousta. Satokausi voi vahveroilla jatkua jopa marraskuulle, aina lumen tuloon asti.

Metsässä kulkijan on helppo tunnistaa ja löytää kantarelli, sillä se on väriltään kirkkaan keltaoranssi. Sen lakin alapinnassa on helttojen sijaan poimuja. Kantarellin lakin halkaisija on 2–13 cm ja sen jalan korkeus 3–10 cm. Sen näköislajilla valevahverolla taas on tiheät ja kapeat oranssit heltat, jotka haaroittuvat. Valevahveron jalka on kantarellin jalkaa ohuempi, sen lakki on yleensä oranssi ja tummempi mutta haaleampi kuin kantarellin ja siltä puuttuu kantarellin voimakas, herkullisen omenainen ominaistuoksu.

Kantarelli kasvaa aina koivun seuralaisena, mutta sitä voi toki löytää myös havumetsistä, joissa kasvaa jonkin verran koivuja. Näin kuivana kesänä kantarelleja on löytynyt parhaiten sammalikosta.

Paistinpannulle

Kantarelli on yksi parhaita ruokasieniämme. Se ei vaadi esikäsittelyä – vain paistinpannun ja suolaa. Kastikkeisiin ja keittoihin erinomaisesti sopivat vahverot halkaistaan ja paistetaan kuumalla pannulla, kunnes niiden sisältämä neste on kaikki haihtunut. Paistamisen jälkeen ne ovat valmiita käytettäväksi eri ruokiin. Kantarellit on voi säilöä pakkaseen vaikkapa paistettuna sipulin kera, mikäli kaikkia ei jaksa syödä tuoreeltaan. Myös kuivaamalla säilöminen onnistuu hyvin. Kantarelli on kuitenkin kuivattava rapisevan kuivaksi – jos se jää ”nahkamaiseksi” se ei säily yhtä hyvin ja on ruuaksi valmistettuna sitkeää.

Kantarelli on kauppasienenä yksi tärkeimmistä Suomessa. Se kasvaa yleisenä Keski- ja Etelä-Suomessa ja harvinaisena aina metsä-Lapissa asti.

Viljami ja Minna Ovaskainen

kuvat: Viljami Ovaskainen

HS-Vesi korjaa vesijohtovuotoa Schaumanintien ja Jaakontien risteyksessä Viialassa. Vuoto havaittiin perjantaiaamuna noin kello 10. Korjaustyöt pyritään aloittamaan kello 11.30. HS-Veden mukaan korjaustyöt voivat aiheuttaa lyhyen vesikatkon.

Maanantai

Maksalaatikko tai jauhelihaperunasoselaatikko, salaatti

Tiistai

Tomaattinen makkarakeitto tai nakkikeitto, hapankorppu ja tuorepala

Keskiviikko

Porkkanapihvit tai pinaattiletut, perunat tai perunasose, kylmä kastike, salaatti

Torstai

Appelsiinibroilerikastike tai itämainen broilerikastike, täysjyväriisi, salaatti

Perjantai

Tonnikalapasta ja salaatti