lauantaina 22. maaliskuuta

Sotkian Nuorisoseura

toimeenpanee iltaman Sotkian työväentalolla maanantaina t. k. 24 p:nä klo 7 i, vaihtelevalla ohjelmalla.

Emäntä- ja Isäntäpäivät

toimeenpanee Hämeenläänin Maanviljelysseura Hämeenlinnan Raatihuoneella ensi keskiviikkona ja torstaina 26 ja 27 p:nä t. k. alkaen ohjelma klo ½11 ap. ensimmäisenä päivänä ja klo 10 ap. toisena päivänä. Ohjelmassa on arvokkaita esitelmiä sekä illanvietto, kuten uutisesta lähemmin näkyy. Osanottomaksu on 6 mk, koko ajalta ja 3 mk toiselta päivältä. Hämeenlinnassa 18 p:nä maalisk. 1919. Toimeksi saanut: J. Karttunen

Ostetaan

käytettyjä Miesten ja Naisten polkupyöriä ja tai sellaisia pyöränosia ostaa (huomaa myyjältä vaaditaan todistus siitä, että pyörät ja osat owat  omia, eikä mitään sotasaalista). Toijalan Polkupyörä ja Sähköliike (Omist. Tulonen)

Arvoisan yleisön suosioon suosittelen

Kengitys- ja ajokalupajaani Toijalassa vastapäätä asemaa. Kunnioittaen: seppä O. Malmi

Pelastuslain muutos on vapauttanut nuohouspalveluiden kilpailun 1.3.2019 Pirkanmaalla. Nyt omakotitalojen ja kesämökkien omistajilla on vapaus valita nuohoojansa. Nuohousliike Järvinen tarjoaa jatkossakin
luotettavia nuohouspalveluita Akaassa, Lempäälässä, Urjalassa sekä myös muilla lähialueilla.
Lisäksi yritys tarjoaa korkealaatuista ilmastoinnin puhdistus-, tarkastus- sekä mittaus- ja säätöpalvelua. Koska ihminen viettää suuren osan elämästään sisällä, on sisäilman laadulla suuri merkitys terveyteen ja hyvinvointiin.

Tuttu Omanuohooja tuntee talonsa

Yrityksen toimitusjohtaja Kalle Järvinen uskoo asiakaspalvelun korostuvan entisestään kilpailun vapautumisen myötä. Hän on iloinen huolellista työtä tekevästä henkilöstöstään ja kertoo heidän määrittelevän palvelun tason korkealle.
– Nuohoojamme tunnetaan luotettavuudesta ja he tekevät työnsä tarkasti. Kentältä tulee paljon kehuja ja saamme asiakkailta hyvää palautetta palvelusta, Järvinen kertoo.
Koko henkilöstö on suorittanut työssä vaadittavat ammattitutkinnot ja firmassa luetaan alan uusimmat lehdet ja infot tarkasti.
Yritys on palkittu Pirkanmaan alueella vuoden oppisopimuskouluttajana ja Kalle Järvinen on ollut mukana nuohousalan keskusliiton hallituksessa vuodesta 2011 asti. Merkkinä laadukkaasta ja luotettavasta palvelusta firmalle on myönnetty OMAnuohooja-tunnus.

Turvallisuus nuohoustyön keskiössä

Nuohousliikkeen palveluihin kuuluvat tulisijojen- ja savuhormien lakisääteinen nuohous, tarkastus- sekä huoltotyöt.
– Tarkastustyö on tärkeää ja sitä tehdään nuohouksen yhteydessä samaan hintaan. Jos tarkastuksessa tulee ilmi jotain, niin asioita tilanteen korjaamiseksi myös ryhdytään tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, Järvinen kertoo.
Käynnin yhteydessä nuohooja antaa mielellään asiakkaalle neuvoja puhtaan palamisen sekä henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Paloturvallisuus on koko työn keskiössä.

Vuosinuohouskierto käytäntö jatkuu

Nuohoojamme kiertävät edelleen tuttuja paikkoja samalla tavalla kuin ennenkin ja jakavat automaattisesti määrävälein ennakkoilmoituksen nuohouksesta kiinteistön postilaatikkoon. Säännöllinen nuohous kannattaa, nuohotussa tulisijassa polttoaine palaa puhtaammin, paremmin ja luovuttaa huomattavasti enemmän lämpöä, kuin nuohoamattomassa tulisijassa ja savuhormissa.
Lain mukaan vakituisten asuinrakennusten tulisijat on nuohottava kerran vuodessa ja kesämökit kolmen vuoden välein.

Järvinen Yhtiöt Oy

Puh. 0400 710 742

www.nuohousliikejarvinen.fi

nuohous@nuohousliikejarvinen.fi

Electric Car Service huoltaa kaikki automerkit. Dmitri Horev ja Sergei Kompaneitsev osaavat alan huippuammattilaisina kaivaa ratkaisut visaisiinkin ongelmiin.

Electric Car Service huoltaa ja korjaa niin sähköautot, hybridit kuin perinteiset dieselit ja bensa-autot.
Lempäälän Realparkin alueelta löytyy autohuolto, jota voi hyvällä syyllä kutsua alan osaamiskeskittymäksi.
– Olemme erikoistuneet sähkö- ja hybridiautoihin, mitä varten meillä on erilliset tilat ja koulutettu, ammattitaitoinen henkilökunta, kertoo toimitusjohtaja Sirkku Besic.
Sähköautoja tai hybridejä voivat huoltaa vain koulutetut asentajat. Sähköautoa huollettaessa paikalla pitää aina olla vähintään kaksi henkeä, mikä osaltaan kertoo työn vaativuudesta ja vaaroista.
– Elektroniikkaa löytyy runsaasti myös muista autoista. Ongelmien ratkaisu vaatii ammattitaitoa ja kokemusta, sanoo työnjohtaja Dmitri Horev.

Tänä päivänä voi kännykkäsovelluksella lukea auton vikakoodin, mutta koodi saattaa tosiasiassa antaa vain viitteen siitä, missä todellinen vika on.
– Oikean vian löytäminen ja korjaaminen on meidän osaamistamme. Meille on tuotu korjattavaksi autoja, joiden vikoja ei ole pystytty muualla paikantamaan ja ratkaisemaan, kertoo Sergei Kompaneitsev.
Elektroniikan lisääntymisen vuoksi nykyautoissa esimerkiksi öljyn- tai akunvaihto voi vaatia sähköisen kuittauksen autotehtaalta. Tätä varten huollossa pitää olla lisenssit, ohjelmat ja laitteet.
– Meillä on voidaankin huoltaa kaikki merkit ja se on meidän valttimme. Autoilijan ei enää tarvitse ajaa hintavaan merkkihuoltoon, Besic sanoo.

Liike hoitaa kattavasti myös kaikki autojen korjaukset, ja lisäksi tarjolla on katsastuspalvelu.
Electric Car Servicen henkilökunnalle hyvä asiakaspalvelu on kaiken keskiössä.
– Teemme tätä työtä sydämellä asiakkaan parhaaksi. Meille tärkeää on hyvä maine, mikä kantaa eteenpäin, Sirkku Besic sanoo.

Electric Car Service

Realparkinkatu 12, Lempäälä, puh. 040 647 1445

Aukioloajat 7.30-16.00

Eevi ja Eeli ovat vuonna 2018 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Eevin sai ensimmäiseksi nimekseen 304 tyttöä ja Eeli annettiin etunimeksi 404 pojalle.

Eevin jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Sofia, Venla, Ella ja Aino. Pojille useimmin annetut etunimet Eelin jälkeen olivat Elias, Leo, Oliver ja Eino.

Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Emilia ja Olivia. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Ilmari.

Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Saga. Poikien nimistä suosituin oli William. Sagan sai nimekseen 29 tyttöä ja Williamin 33 poikaa.

Tiedot suosituimmista nimistä perustuvat 48 979 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, jotka olivat saaneet nimen 18.3.2019 mennessä. Nimen sai 23 655 tyttöä ja 25 324 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 40 110 ja ruotsinkielisiä 3 239. Kaikkiaan lapsia syntyi 49 485.

Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitävät maistraatit ja Väestörekisterikeskus.

Tampereen tuomiokapituliin valitaan uusi pappisasessori tänä keväänä. Papisto valitsee pappisasessorin 9.5.

Kirkkojärjestyksen mukaan ”pappisasessoriksi on kelpoinen hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan tai seurakuntayhtymän pappi, joka on toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa ja joka on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon.” Sama henkilö voidaan valita pappisasessoriksi enintään kahdeksi toimikaudeksi, joka on kolmevuotinen.

Hiippakunnan papistosta pappisasessoriksi kelpoisia ovat Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra Markku Antola, Tampereen seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen, Oriveden seurakunnan kappalainen Juha Itkonen, Lahden Keski-Lahden seurakunnan kappalainen Anna–Mari Kopo, Akaan seurakunnan kirkkoherra Ali Kulhia, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan sairaalapappi Jukka Lehto, Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkinen, Lempäälän seurakunnan seurakuntapastori Leena Sorsa.

Pappisasessorin vaaliin kelpoiset esittäytyvät hiippakunnan nettisivuilla 4.4. alkaen, jolloin papit kertovat myös siitä, jos he eivät ole halukkaita tulemaan valituksi pappisasessorin tehtävään.

Oman viran ohella

Tuomiokapitulin pappisasessori Riitta Särkiön toinen asessorikausi päättyy 31.8.2019. Seuraaja aloittaa tehtävässä syyskuun alussa.

Oman viran ohella hoidettava tehtävä on osa-aikainen. Tuomiokapitulin kollegioon kuuluu kaksi pappisasessoria.

Pappisasessorin tehtäviin kuuluu tuomiokapitulin päätösten valmistelua ja osallistuminen päätöksen tekoon tuomiokapitulin istunnossa, joka on noin kolmen viikon välein. Lisäksi asessori osallistuu seurakunnissa tehtäviin piispantarkastuksiin. Hän on mukana myös uusien pappien ja diakonien virkaan vihkimisessä ja valmennuksessa. Pappisasessori on myös seurakuntien tukena niiden kehittäessä uusien työntekijöidensä perehdytystä.

Akaan seurakunnan kirkkoherra Ali Kulhia täyttää pappisasessorin viran kelpoisuusvaatimukset. Papisto valitsee pappisasessorin. Osa-aikaista tehtävää hoidetaan oman viran ohella. Kulhia on hakenut Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherraksi.

Elecster Oyj:n pitkäaikainen talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Risto Koskela eroaa talousjohtajan tehtävästä henkilökohtaisista syistä. Yhtiö on päättänyt käynnistää uuden talousjohtajan rekrytoinnin.

Elecster Oyj:n toimitusjohtaja Arto Kinnunen kertoo ymmärtävänsä Koskelan päätöksen keventää työtehtävien määrää ja vastuullisuutta. Koskela jatkaa yhtiön palveluksessa osa-aikaisena taloushallinnon asiantuntijana sen jälkeen, kun uusi talousjohtaja aloittaa tehtävässään.

Akaalainen Elecster Oyj suunnittelee, valmistaa ja markkinoi päätuotteenaan UHT-maidon eli iskukuumennetun maidon prosessointi- ja aseptisia pakkauslinjoja ja niihin liittyviä pakkausmateriaaleja.

lecster Oyj suunnittelee, valmistaa ja markkinoi päätuotteenaan UHT-maidon eli iskukuumennetun maidon prosessointi- ja aseptisia pakkauslinjoja ja niihin liittyviä pakkausmateriaaleja. 

Maanantai

Currykermabroilerikastike, täysjyväriisi, salaatti

Tiistai

Mustamakkara / jauhemaksapihvit, perunasose, puolukkahillo, salaatti

Keskiviikko

Keltainen kalakeitto, ruisleipä, tuorepala

Torstai

Kasvisnakkikastike, perunat, salaatti, leipä

Perjantai

Makaronilaatikko, salaatti

Vuoden 2019 Näkymä-ympäristötaidenäyttelyn teema on Kelaa hei!. Akaassa kesällä nähtävä näyttely ja tapahtuma ottaa tänä vuonna askeleen rokimpaan suuntaan ja kannustaa yleisöä itsenäiseen ajatteluun.

Osana Näkymää järjestetään sarjakuvakilpailu 15–25-vuotiaille nuorille. Kelaa hei! Ajattele rokimmin, ajattele ympäristöäsi! -kilpailussa etsitään ympäristöteemaista sarjakuvaa, josta tehdään julkinen sarjakuvateos Toijalan rautatieaseman piha-alueelle. Kilpailun palkinto on 1000 euroa.

Kilpailuaikaa on 10.5. saakka, ja voittajateos julkaistaan Näkymän avajaisissa lauantaina 15. kesäkuuta.

Kilpailutyö voi olla 4–12 ruudun sarjakuva, joko jatkuvajuoninen tarina tai se voi koostua vaikka kolmesta neljän ruudun sarjakuvastripistä. Teos voi olla myös sanaton kuvasarja, tai muulla, vapaalla omaperäisellä tyylillä tehty tarina. Ainoa rajoitus on tehdä sarjakuvaruudutus tai ruuduton piirrosala vaakasuoraan tasakorkuisena.

Kilpailusarjakuvat tulee lähettää 10.5. mennessä sähköpostiliitteenä osoitteeseen nakyma@akaa.fi otsikolla ”Sarjiskilpailu19”.

Sarjakuvakilpailun järjestävät TaideAkaa ry, Akaan kaupunki ja Akaan Seudun Osuuspankki.

Kalevalan kuvittaja saapuu Näkymään

Kilpailun lisäksi Näkymä 2019 -näyttely koostuu Nahkialanjärven puistomaisemaan sekä Toijalan rautatieasemalle tulevista näyttelyistä. Asemalla nähdään ympäri vuoden vaihtuvia näyttelyitä osana Näkymän tapahtumakokonaisuutta. Näkymä-taiteilijoiden joukossa nähdään palkittu sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija Sami Makkonen, joka on luonut uraa Yhdysvalloissa. Hänen viimeisimpiin töihinsä kuuluu sarjakuvasovitus Kalevalasta.

Näkymän kuraattorina toimii sarjakuvataiteilija, kulttuurituottaja Jaana Suorsa.

Näyttely järjestetään Akaassa nyt jo 17. kerran, ja sen järjestävät TaideAkaa ry ja Akaan kaupunki yhteistyökumppaneineen.

Anni Riihiviidan teos Aikamatka (kuvassa) ja Saana Heinosen teos Palannut voittivat viime vuonna Näkymä-ympäristötaidenäyttelyn valtakunnallisen nuorten taidekilpailun.

1.-5.4. (viikko 14)

Maanantai

Possukastike, perunat, salaatti

Tiistai

Koulut: Manna- / riisipuuro, marjakeitto, juusto. Päiväkodit: Kasvisjuustokeitto, leipä, tuorepala

Keskiviikko

Kalapuikot / leivitetyt kalapihvit, perunasose / perunat, salaatti

Torstai

Jauhelihakasviskeitto, ruisleipä, tuorepala

Perjantai

Broilerinuudelivuoka, salaatti

Sodan jälkeen Suomen kansa oli miltei hampaaton ja hammasharjaa pidettiin jopa syntisenä ylellisyysturhakkeena. Aune Ylpöstä oli tullut Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori 1934. Proteesit olivat yhä yleisempiä ja niitä hankittiin nuorille jopa rippilahjaksi. Ylppö kiinnittikin ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin. Hän oli myös Naishammaslääkäriyhdistyksen perustaja ja sen alkuaikojen kantava voima ensimmäisenä puheenjohtajana.

Akaasta opintielle Helsinkiin

Aune Ylppö kasvoi Akaassa 12-lapsisessa maanviljelijäperheessä.  Perheen lapset lähetettiin yksi toisensa jälkeen opintielle. Aune Ylppö saapui Helsinkiin opiskelemaan 1918 ja valitsi alakseen hammaslääketieteen, josta oli tulossa naisten oppiaine. Vaikka hammaslääkäreistä kaksi kolmasosaa oli naisia jo 1930-luvulla, tutkijoina heitä oli vähän. Aune Ylppö oli vasta toinen naispuolinen hammaslääketieteessä väitellyt 1934. Hän perustikin 1940-luvulla Naishammaslääkäriyhdistyksen naisten keskinäiseksi verkostoksi ja jatkokoulutusorganisaatioksi ja oli sen puheenjohtaja kymmenen vuoden ajan.

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella Aune Ylppö työskenteli aluksi assistenttina, 1934–1945 proteesiopin apulaisopettajana ja 1944–1968 dosenttina.

Röntgenkuvauksen käyttäjä

Aune Ylppö oli ensimmäisiä hammaslääketieteen tutkijoita, joka käytti röntgenkuvausta hyväkseen jo väitöskirjassaan. Hän erikoistui suu- ja kitalakihalkioisten potilaiden proteesioppiin. Jatkosodan aikana hän alkoi Suomessa ensimmäisenä kiinnittää huomiota hammasproteesin aiheuttamiin puheongelmiin ja niiden lievittämiseen. Hän antoikin historiallis-kielitieteellisessä osastossa opetusta fonetiikan opiskelijoille.

Aune Ylppö osallistui lukuisiin kansainvälisiin konferensseihin, ja hänet kutsuttiin niihin pitämään esitelmiä sekä opettamaan muun muassa Tanskaan. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä tutkijaksi ulkomaisiin tutkimuskeskuksiin, mutta veljensä arkkiatri Arvo Ylpön tapaan hän ei halunnut jättää kotimaataan. Hän kirjoitti aikakauslehtiin lukuisia yleistajuisia artikkeleita hammashoidosta, muun muassa veden fluorisoinnista reikiintymisen ehkäisemiseksi.

Pienikokoinen mutta ylväs daami

Professorin arvon 1964 saanut Aune Ylppö harrasti öljyvärimaalausta, teki kaukomatkoja ja kaitafilmasi. Hän oli veljensä tapaan pienikokoinen, mutta kuitenkin ylväs daami. Hän kuoli 80-vuotiaana 1980 ja lahjoitti testamentillaan omaisuutensa Lääkäriseura Duodecimille ja Suomen Hammaslääketieteen Seuralle.

Lähteet: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3592

http://www.naistenaani.fi/aune-ylppo-hammaslaaketieteen-tutkija-ja-professori/

Tuula Vuolle-Selki

Ylpön sisarusparvella oli mahdollisuus opiskella. 1920-luvulla otettuun kuvaan asettuivat sisarukset, joista hammaslääkäriksi opiskeleva Aune on neljäs vasemmalta. (https://ylppo.fi/suku)

Akaan seurakunnan ensi syksyn päiväkerhoihin ilmoittautuminen on alkanut. Seurakunnan kerhot on suunnattu 3–5-vuotiaille lapsille. Kerhoja vetävät ammattitaitoiset ohjaajat, jotka antavat monipuolista kristillistä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus toteutetaan lapsentasoisesti.

Kerhot kokoontuvat kaikissa Akaan kolmessa taajamassa, ja ne kestävät 2–3 tuntia kerrallaan. Ohjelmassa on yhteistä leikkiä, pieni hartaus, satutuokio ja omien eväiden syöntiä. Sään salliessa myös ulkoillaan.

Seurakunnan kerhot ovat maksuttomia.

Ilmoittautuminen kerhoihin tapahtuu sähköisesti 4.4. mennessä. Linkki on seurakunnan sivuilla kohdassa ”tule mukaan – lapset ja perheet”.

Riina Saastamoinen

Seurakunnan kerhoissa muun muassa leikitään ja askarrellaan. Kuvassa Toijalan avoimen kerhon vanhempia lapsineen sekä lastenohjaaja Berit Joki. Kuva Riina Saastamoinen

Akaalainen Jari Hänninen on valittu Pirkanmaan Vinttikoirakerho ry:n puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Vuonna 1964 perustettu Pirkanmaan Vinttikoirakerho (PVK) on yksi Suomen vanhimmista vinttikoirakerhoista ja ainoa Pohjois-Hämeen kennelpiirin alueella toimiva vinttikoiraurheilun erikoisseura. Kerho hallinnoi Tampereen Kaupissa sijaitsevaa vinttikoirarataa. Rata-alue tarjoaa hyvät harjoitus- ja koemahdollisuudet seuran 270 jäsenelle koirineen.

Kaupin rata juhlii kuluvana vuonna 50-vuotista taivaltaan. Alue on sekä koirien juoksutapahtumien että näyttelyiden järjestämispaikka. Kuluvana kesänä PVK vastaa Kaupin radalla neljän ratakokeen järjestämisestä. Kokokohtana on 13. heinäkuuta Kaupin radan 50-vuotisjuhlakilpailu, joka on myös karsintakilpailu vuoden 2019 euroopanmestaruuskisoille.

Maastokoepuolella kerholla on järjestämisvastuu äitienpäiväviikonloppuna järjestettävissä Suomi Cup -maastokokeessa, johon on kutsuttu Suomen Vinttikoiraliiton vuoden 2018 parhaat koirat. Maastopuolen kokeet työllistävät järjestäjiä, koska kokeet toteutetaan pääsääntöisesti peltoalueilla, joille pitää järjestää muun muassa sähköt, wc-tilat, pysäköinti ja toimistot. Kerho on vuosittain aktiivisesti mukana myös eri koiranäyttelytapahtumissa.

Pirkanmaan Vinttikoirakerhon puheenjohtajan Jari Hännisen faaraokoirat Onnentuojan Aaria (oik.) ja Onnentuojan Baliena osallistuvat kesäkaudella aktiivisesti juoksukoetoimintaan ympäri Suomea. Kuva Helmiina Hänninen

Toijalan Valppaan sulkapallojaoston ja Victor Finlandin järjestämä sulkapallon harrasteturnaus järjestettiin lauantaina 23.3. Tampereen Tenniskeskuksella. Kisaajat pääsivät nauttimaan Tenniskeskuksen lähes uusista sulkapallokentistä. Valppaan tämän vuoden neljästä harrastekilpailusta kaksi kilpaillaan Tampereella ja kaksi Toijalan Monitoimihallilla.

Osanottajia oli tuttuun tapaan laajalti Pirkanmaalta ja muualta Etelä-Suomesta. Pelaajia turnaus keräsi yhteensä 105, joista yli puolet olivat harrastepelaajia. Valppaan turnaukset ovat saaneet harrastajat yhä paremmin liikkeelle tutustumaan lajin kilpailullisempaan puoleen.

Turnauksessa kilpailtiin 16 luokassa. Avoimen-, B-, C- sekä harrasteluokan lisäksi voitoista pelattiin myös ikäluokissa. 135 pelatun pelin jälkeen voittajat olivat selvillä kaikissa luokissa lauantaina iltakahdeksan jälkeen.

Valppaan pelaajat pärjäsivät ylemmissä luokissa hyvin. Avoimen luokan miesten kaksinpelin voitti Marko Lehmusvirta, naisten nelinpelin Noora Nieminen ja sekanelinpelin Lotta Suni. Myös B-luokassa valpaslaiset pääsivät podiumpaikoille. Sekanelinpelin voitti Heidi Vilpas ja miesten nelinpelissä Kimmo Numminen oli toinen.

Valppaan pelaajat ja talkoolaiset pitävät kotikisoista nyt pienen tauon. Seuraavat kilpailut järjestetään Monarilla lokakuussa. Kansallisissa kilpailuissa lisenssipelaajilla sen sijaan on vielä muutama mahdollisuus kerätä pisteitä ennen kesätaukoa.

Mikko Vuorinen

Naisten nelinpelin B-luokan palkitut, korkeimmalla korokkeella Pipa Turvanen ja Eliisa Löyttyniemi sekä kakkoset Annakaisa Kivioja ja Lotta Kroneld-Virtanen. Kuva: Mikko Vuorinen

Alle 20-vuotiaiden junioreiden kreikkalais-roomalaisen painin suomenmestaruuksista kisattiin lauantaina 23.3. Seinäjoella. Viialan Pyryn Eemeli Rautanen osallistui ensimmäistä kertaa juniorien ikäluokassa SM-kisoihin sarjana 55 kiloa. Paini kulki hienosti, ja päivän päätteeksi Eemelin kaulaan ripustettiin hopeinen mitali.

Ennen finaalia vaadittiin voitto neljästä ottelusta, joissa vastassa oli Suomen terävintä painikärkeä. Paikka finaaliin tuli lopulta ylivoimaisin pistevoitoin sekä selätyksellä. Eemeli Rautasen vahvuuksia olivat jälleen vahva pystypaini sekä olkavarsiheitot, joita hän teki jokaisessa alkusarjan ottelussa. Mattopainissa vyörytykset kulkivat hyvin.

Finaalissa Helsingin Hakan moninkertainen suomenmestari ja arvokisaedustaja Tino Ojala oli vahvempi ratkaisten ottelun ylivoimaisella pistevoitolla.

Siirtyminen juniorisarjaan on vähentynyt selvästi Eemeli Rautasen kilpailuja, koska sopivia sarjoja ei löydy Suomesta. Alkuvuonna Ukrainassa Eemeli kärsi tappion ensimmäisellä kierroksella viime kevään EM-kolmoselle. Norjassa painitussa Norja–Ruotsi–Suomi-maaottelussa Eemeli otti selvät voitot vastustajista.

Ensi viikonloppuna painitaan Euroopan suurin painiturnaus Tallinna Open, jonne osallistuu lähes kaksi tuhatta painijaa 29:stä eri maasta. Viialan Pyryllä on kisoissa vahva edustus.

Janne Rautanen

Helsingin Hakan Tino Ojala voitti sarjan 55 kiloa. Eemeli Rautanen (vas.) sijoittui toiseksi ja Vaajakosken Kuohun Juho Lamberg kolmanneksi. Kuva Ira Ådahl-Rautanen

Viialan Pyryn Eemeli Rautanen osallistui viikonloppuna ensimmäistä kertaa juniorien ikäluokassa SM-kisoihin. Kuva Tiina Kauppinen.

Kolmessa iloisessa rosvossa Jesperiä esittää Neea Lumiaho (vas.), Kasperia Jenni Saarinen ja Joonatania Mariia Herckman. Kuva Arto Mantela

Viialan teatterin katsomossa istui mielellään katsomassa Kolmea iloista rosvoa. Kun tavanomaisen nauhakuulutuksen sijaan lavalle tallusti jääkarhu kertomaan teatterikäytännöt, se sai jo myhäilemään, että nyt on tulossa jotain mukavaa.

Arto Mantelaa voi onnitella hienosta ohjauksesta. Lavastus ja puvustus saavat myös täydet pisteet. Lastennäytelmään kuuluvat värikkäät hahmot, ja asuilla tyypitellyt roolit menivät täydestä pienemmillekin katsojille. Lavastuksen vaihdot ja muu rekvisiitta soljuivat kitkatta jättämättä sitä tunnetta, että odotellaanpa nyt hetki seuraavaa kohtausta.

Ällistyttäviä roolisuorituksia

Mistä näitä nuoria lahjakkuuksia löytyy? Jos joku väittää, että nuoret vain pelaavat kännyköillä ja muilla virtuaalimaailman vehkeillä, niin erehtyy pahasti. Viialan teatterissa on kosolti todella lahjakkaita nuoria. Kaikki kolme rosvoa, Kasper (Jenni Saarinen), Jesper (Neea Lumiaho) ja Joonatan (Mariia Herckman) pistivät miettimään, että mihin tarvitaan teatterikoulua. Tämä kolmikko pelasi yhteen tavalla, joka ei jättänyt mitään toivomisen varaa. Heidän menonsa oli vapaata maneereista ja laulut kajahtivat täydellisesti hauskojen koreografioiden tukemina.

Papukaija Polly (Neea Lumiaho) lauloi taivaallisen upeasti ja ilmeili kuin oikea jättikokoinen lintu. Sohvi-neiti (Anne Myllymäki) pisti rosvot nopeasti ruotuun topakalla otteella.

Lastennäytelmissä on sallittua, että joitakin rooleja karrikoidaan kunnolla. Parturi Listi (Suvi–Marja Holkeri–Salmesvuori) piti olemuksellaan ja ilmeillään koko esityksen ajan koomisen ryhdin ja tukanleikkuukohtaus oli esityksen yksi hienoimmista hetkistä.

Eläinhahmoissa hauskoja oivalluksia

Kolme iloista rosvoa on koonnut Viialaan sellaisen ryhmän, josta ei heikkoa lenkkiä löydy. Kaikki hahmot nivoutuvat yhteen joukkokohtauksissakin ja elävät mukana koko ajan luoden näin eläviä näyttämökuvia, vaikka vuorosanoja ei olisikaan. Eläinhahmoissa on erittäin hauskoja oivalluksia.

Näin suuren näyttelijäjoukon arvioimiseen yksittäisesti ei tila riitä, mutta onnittelut koko ryhmälle erinomaisesta esityksestä. Kolmen kuusivuotiaan mielestä kahvion mainiot donitsit kruunasivat mukavan illan.

Lasse Kanerva

Poliisimestari Paavalina nähdään Jukka Ussa. Makkaramestaria esittää Anita Ruuskanen ja rouva Paavalia Anniina Tapioharju. Kuva Arto Mantela

Kolmessa iloisessa rosvossa on mukana parikymmentä näyttelijää. Kuvassa Sohvi-neiti (Anne Myllymäki), Tommi (Julius Rokkanen), Topias (Ville Pajunen) ja poliisimestari Paavali (Jukka Ussa). Kuva Arto Mantela

Kasper (Jenni Saarinen), parturi Listi (Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori), Joonatan (Mariia Herckman) ja Jesper (Neea Lumiaho). Kuva Arto Mantela

Tommi (Julius Rokkanen) ja Kamomilla (Maire Rokkanen). Kuva Arto Mantela

Eläinkauppias (Pinja Salminen), rouva Paavali (Anniina Tapioharju), Tommi (Julius Rokkanen) ja kuljettaja Jytkynen (Manta Nieminen). Kuva Arto Mantela

Jesperiä esittää Neea Lumiaho, Kasperia Jenni Saarinen ja Joonatania Mariia Herckman. Sohvi-neitinä nähdään Anne Myllymäki. Kuva Arto Mantela

Lasse Majuri.

Teillä on nimet. Ja Viialassa kaduilla. Nimittäin vaikka Toijala oli kauppala, nimettiin teitä, kun taas kirkonkylässä Viialassa katuja. Tästä oli suuri apu, kun kunnat yhdistyivät, ja päällekkäisyydet nimistä piti poistaa.

Kuka teitä sitten nimeää? Koska elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, nimet määrätään valtuuston hyväksymässä asemakaavassa. Nimet ideoi ja esittää päättäjille kaavoituspäällikkö. Tehdessäni tuota virkaa viimeisimmän kuntaliitoksen aikaan piti muuttaa usea nimi. Tavoitteeksi otettiin, että kunkin entisen kunnan nimistöä muutetaan tasapuolisesti. Toimikunta avusti kaupunkisuunnittelujaostoa valmistelussa. Puheenjohtaja nuiji uudet nimet, mutta kyllä niitä vähän ehdittiin makustella.

Suomessa lienee satoja kirkkoja, kaikki Kirkkotien tai Kirkkokadun varrella. Akaassa käyttöön otettiin lisäksi Kirkkopolku. Ei sentään Kirkkokujaa tai -raittia. GoogleMaps ei muuten löydä Huoltoasemankatua, vaikka huoltoasemia on maassamme enemmän kuin kirkkoja. Liekö liian arkinen rakennus?

Kuten Kirkkotie, moni nimi juontuu sen käytöstä tai sijainnista taajamassa. Siis Lahdensuun kaupalle johtava polku nimetään Lahdensuuntieksi. Vai onko nimellä kunnioitettu kuulua kauppiasta?

Helsingissä Heikinkatu muutettiin Mannerheimintieksi vuonna 1942, ikään kuin lahjaksi C.G.E. Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivänä. Niinpä Marski ajeli nimikkokatuaan ainakin Erottajalta Eduskuntatalolle asti. Saattoi körötellä kyydissä pohjoisemmaksikin, Kirkniemen maatilalleen. Miltä se mahtoi tuntua?

On olemassa jonkinlainen kohteliaisuus- tai häveliäisyyssääntö, että elossa olevien henkilöiden mukaan ei nimetä teitä eikä toreja. Tästä voidaan kansallissankareiden kohdalla tehdä poikkeuksia. Halutaan säilyttää tärkeiden henkilöiden muistoa. Ja aika haalistaa: Kukaan ei enää muista ilman Wikipediaa, että Heikinkatu nimettiin ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinderin mukaan.

Joskus, mutta harvoin nimiin liittyy jekkua: Toijalaan tuli Akinkuja, jota pitkin pääsee sata metriä teollisuushallin pihaan. Kaupunginjohtajan muistolle? Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että Tampereella Kekkosentie painettiin maan alle, kuin myyrän tunneliksi? Oliko luettu Jari Tervon romaania Myyrä?

Kun esitin Akaaseen teollisuusalueelle Täysperävaununtietä, Vaunutietä, Konttitietä, Telitietä ja Aisatietä, menivät ne keskustelutta läpi. Ehkä vielä sekin päivä nousee, että huristelen nimeämiäni teitä. Tai että niitä kolistelee täysperävaunu, kontit heilahdellen ja telit rytkyen. Toivottavasti ei aisa katkea ylämäessä! Junanvaunut pistoraiteella olisivat tietenkin ekologisempaa logistiikkaa, mutta kaavoittajan ei sovi ottaa kantaa ekologiaan.

Suvussani kulkee muistitietona anekdootti: Lentilässä Mikontietä pitkin pääsee Siltomäen pientilalle, jota isovanhempani asuttivat Muolaasta muutettuaan. Vaarin nimi oli Mikko Majuri. Oli tie sitten nimetty vaarini mukaan tai ei, niin sitä pitkin vaari osasi retkiltään suunnistaa kotiin. Ja kirjoittihan Paavo Rintalakin romaanin Mummoni ja Mannerheim.

Lasse Majuri

Kirjoittaja on Kotiseutuliiton rakennustutkija.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Raija Rautiainen näki tiistaina 26.3. peipon kotipihallaan Savikoskella.

– Eilen palattiin kotiin lomareissulta Pohjois-Karjalasta ja peippo oli palannut etelänlomamatkalta. Mukava nähdä niitä taas pitkän talven jälkeen. Olikos se niin, että puoli kuuta peipposesta? Kiva on seurata muuttolintujen paluuta, Raija Rautiainen kertoo.

Olin sunnuntaina Viialassa kirkossa. Viialassa on menossa mullistava jumalanpalvelusuudistus. Messut ja sanajumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin vasta kello 11.00. Hienoa asiakaspalvelua kirkolta, asiakas on tässä asiassa aina oikeassa. Maatalousyhteiskunnassa kello kymmenen jumalanpalvelus oli perusteltu. Aamulypsyn jälkeen ehti hevosella sopivasti kirkkoon kymmeneksi, mutta ajat ovat muuttuneet.

Jumalanpalvelus on tasa-arvoisempi ja osallistavampi kuin ennen. Maallikot osallistuvat messujen suunnitteluun, jumalanpalvelustekstien lukemiseen ja rukouksiin. Hienoa että vapaaehtoisia on seurakunnassamme niin paljon myös messutyössä.

Pastori Rauli piti tuttuun tapaansa jutustelevan ja ihmisläheisen saarnan, jossa on aina kirkas sanoma. Tällä kertaa mieleeni jäi nyt soimaan ajatus elämästä kasteesta alkavana matkana kohti Jumalan valtakuntaa. Yksinkertaista mutta kaunista. Totuudelle tyypillistä.

Kirkkokuoro tarjosi laadukasta kirkkomusiikkia, jopa latinaksi laulettuna. Monet harjoitukset ja esiintymiset ovat porukalta iso panostus, joka takaa meille kirkon penkissä istujille laadukkaan ja sielua elvyttävän hengellisen musiikkikokemuksen.

Jumalanpalveluksen sisälle oli rakennettu myös vauvan kastetilaisuus. Kaste osana julkista jumalanpalvelusta oli varmasti hieno hetki sekä perheelle että seurakunnan jäsenille. Vakiintunut tapa järjestää kasteet kodeissa ei liene paras mahdollinen uskon yhteisöllisyyden kannalta. Jumalanpalvelukseen osallistujille nousi varmasti mieleen oma kaste ja sen merkitys. ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.”

Jumalanpalveluksen jälkeen tarjolla oli lounas. Tällä kertaa palvelusvuorossa oli VPK. Hienoa yhteistyötä. Jumalanpalveluksen jälkeen on mukava, kun sunnuntain lounas on tarjolla ilman omaa vaivaa. Todellinen lepopäivä. Lounaan aikana salin täytti iloinen puheen sorina. Opin taas uutta Viialan kylän historiasta viimeisen 60 vuoden ajalta. Hienoja hetkiä.

Akaan seurakunta tarjoaa kolmessa kirkossa joka sunnuntai messun tai sanajumalanpalveluksen. Todellista lähipalvelua. Mukana on pappi, kanttori, suntio ja usein myös kirkkokuoro. Henkilöstön ja osallistujien suhdeluku saattaa olla usein lähellä yhden suhde yhtä. Yksilöllistä palvelua juuri sinulle.

Kannattaa siis poiketa kirkossa. Kaiken tämän silmin nähtävän, korvin kuultavan ja suussa maistuvan lisäksi on tarjolla myös muuta. Yhteys maailmankaikkeuden Luojaan, joka on ollut olemassa ennen aikojen alkua. Häneen joka on syntynyt ihmiseksi Kristuksessa ja mahdollistanut meille iankaikkisen elämän. Aika mahtavaa. Ja kaikki tämä joka viikko ja joka kylässä. Helposti kirkossa käynnistä tulee kristitylle velvollisuus, jonka täyttäminen tuntuu raskaalta hektisen työviikon jälkeen. Itsekin tuskailen tämän kanssa. Kristityn elämä on lepoa Herrassa ja Hänen täytetyssä työssään. Lähestytään jumalanpalvelusta levon, ilon ja virkistyksen kautta. Messu on keidashetki arjen keskellä. Sinne siis!

Mika Setälä

Kirjoittaja on akaalainen kirkkovaltuutettu.

Pirkanmaa valikoitui viime syksynä yhdeksi alueellisen junaliikenteen pilottialueeksi. Pilotti liittyy taajamajunaliikenteen kilpailun avaamiseen ja se toteutetaan liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa.

Pirkanmaalla Toijalan ja Tampereen välille muodostuu 9 lisävuoroa arkeen ja Nokian ja Tampereen välille 14 lisävuoroa. Mänttä-Vilppulan suuntaan on mahdollista tarjota 2 lisävuoroa. Aikataulurakenteeseen on lisäksi tehty alueen toivomusten mukaisia tarkennuksia. Sovittujen liikennelisäysten toteutuminen edellyttää myönnettyä ratakapasiteettia.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat sopineet ostoliikennesopimuksella toteutettavasta junaliikenteestä vuonna 2020. Uusi sopimus lisää lähiliikenteen junavuoroja. Raha-asiainvaliokunta puolsi sopimusta 28. maaliskuuta.

Ostosopimuksella valtio sitoutuu ostamaan VR:ltä junaliikennettä 1.1.2020–31.12.2020 välisenä aikana. Sopimuksessa on mukana jatko-optio, joka antaa osapuolille mahdollisuuden jatkaa sopimuksen voimassaoloa 19. kesäkuuta 2022 saakka.

Suunnittelujohtaja Karoliina Laakkonen–Pöntys Pirkanmaan liitosta toteaa lisävuorojen mahdollistavan aidon työmatkaliikkumisen junalla, erityisesti ruuhka-aikaan.

– Lähiliikennettä on tavoiteltu Tampereen seudulle ja maakuntaan jo pitkään ja kunnat ovat kehittäneet maankäyttöä asemanseuduilla systemaattisesti. Nyt tehtyihin panoksiin saadaan vastinetta liikenteen palvelussa.

Pilottihanke tuo Toijalan ja Tampereen välille lisää junavuoroja arkeen.

lauantaina 29. maaliskuuta

Hiihtokilpailut

järjestää Viialan V. P. K:n voimistelu- ja urheiluseura ensi sunnuntaina 30 p:nä maalisk. 1919. Miehille 10 km. matkalla ja alle 16-vuotiaille pojille 5 km. matkalla. Illalla on iltama V. P. K:n talolla vaihtelevalla ohjelmalla alkaen klo ½ 8 illalla. Voimistelu- ja urheiluseura.

Koehälytys

suojeluskunnalle tulee tapahtumaan lähiaikoina, ennen ensi kuukauden 15 päiwää, mikä täten yleisön tiedoksi annetaan, samalla kehoittaen yleisöä pysymään rauhallisena. Toijalassa 29 p. maalisk. 1919. Paikallispäällikkö.

Kuulutus

Akaan seurakunnan ääniwaltaiset jäsenet kutsutaan varsinaiseen kirkonkokoukseen, joka pidetään kirkon sakaristossa sunnuntaina huhtikuun 6 pnä heti jumalanpalveluksen jälkeen walitsemaan kuluvan vuoden kirkollisten tilien tarkastajat ja heidän warajäsenensä. Akaassa maalisk. 22 pnä 1919. Huupponen w. t. khra

Nuori pianpoikiwa hywälypsyinen lehmä

myytävänä Pätsiniemen Wäinölästä.

Kuttuja

kanoja ja kananmunia ostaa U. Lehtonen. Toijala oma talo aseman luona.