Toijalan Valppaan pöytätennispelaajat pelasivat torstaina 28.3. turnauksen, johon osallistui kuusi pelaajaa. Turnauksessa jokainen pelasi jokaista vastaan kahden erän ottelun, kaikille pelaajille kertyi viidestä ottelusta 10 erää.

Voittajaksi selvinnyt Seppo Ahonen voitti yhdeksän ja hävisi yhden erän. Toisen sijan jakaneet Esa Mervelä ja Risto Nieminen voittivat seitsemän ja hävisivät kolme erää.

Tampereella pöytätennistaitonsa hankkinut Seppo Ahonen sai voitostaan ensimmäisen kiinnityksen uuteen Valppaan pingisveteraanit -kiertopalkintoon.

Tulokset: 1) Seppo Ahonen (eräsuhde 9–1), 2) Esa Mervelä ( 7–3) ja Risto Nieminen (7–3), 4) Leo Virtanen (4–6), 5) Aimo Kataja (2–8), 6) Reijo Mäkelä (1–9).

Risto Nieminen

Valppaan pingisturnaukseen osallistuivat Leo Virtanen (vas.), Seppo Ahonen, Aimo Kataja, Reijo Mäkelä, Esa Mervelä ja Risto Nieminen. Kuva Tarja Antola

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan viran hakuaika päättyi perjantaina 29.3. Virkaan hakee muun muassa Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö. Muut hakijat ovat liiketoimintajohtaja Janne Aaltonen, Helsinki, toimitusjohtaja Juha Aarvala, Helsinki, ylijohtaja Marina Erhola, Hämeenlinna, Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala, Kangasala, toimialuejohtaja Sally Järvelä, Hämeenlinna, johtaja Taru Kuosmanen, Tampere, projektipäällikkö Markku Lipponen, Lempäälä, toimitusjohtaja Tarmo Martikainen, Tampere, sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen, Tuusula, ylilääkäri Pia Nordström, Tampere, professori Seppo Parkkila, Vesilahti, hallintoylihoitaja Tiina Surakka, Tampere, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, Porvoo ja ylijohtaja Kirsi Varhila, Helsinki.

Valintatyöryhmä alkaa valmistella valintaa ensi viikolla. Hakijoita haastatellaan huhtikuussa, ja toukokuussa valintaryhmä valmistelee kannanottonsa hallitukselle 20.5. Johtaja valitaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 10.6.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö on yksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtoon hakevista. Kuva: Matti Pulkkinen

Urjalassa Valtatie 9:llä on tapahtunut perjantaina ennen iltapäiväneljää liikenneonnettomuus, jossa ovat osallisina henkilöauto ja raskas ajoneuvoyhdistelmä.

Paikka on noin kaksi ja puoli kilometriä Urjalasta Tampereen suuntaan. Molemmat ajoneuvot ovat pois tieltä. Liikenne onnettomuuspaikan ohi kulkee toista kaistaa ja pelastuslaitos ohjaa liikennettä. Paikalla lentää myös lääkärihelikopteri.

Rekka on päätynyt oikealle puolelle ojaan kaatumatta ja henkilöauto vasemmalle puolelle tietä kohdassa, jossa on kallionleikkaus.

Molemmissa autoissa oli vain kuljettajat. Henkilöauton kuljettaja kuljetettiin hoitoon. Pelastuslaitoksella ei ole tietoa vammojen laadusta.

Valtatie 9:llä Urjalassa perjantaina tapahtuneessa onnettomuudessa rekka törmäsi kääntymässä olevaan henkilöautoon. Törmäyksen seurauksena molemmat autot suistuivat ojaan pysyen kuitenkin pyörillään. Rekka suistui kulkusuunnassaan oikealle ojaan ja henkilöauto vasemmalle kohdassa, jossa on kallionleikkaus.

Onnettomuus tapahtui noin kaksi ja puoli kilometriä Urjalasta Tampereen suuntaan noin 15.40 aikaan.

Molemmissa autoissa oli vain kuljettajat. Henkilöauton kuljettaja kuljetettiin hoitoon. Pelastuslaitoksella ei perjantaina iltapäivällä ollut ole tietoa vammojen laadusta.

Molempiin autoihin tuli vaurioita.

Liikenne ruuhkaantui onnettomuuspaikalla. Pelastuslaitos ohjasi liikennettä.

Viisivuotias Kiira Lamppu löysi lauantaina kevään ensimmäisen leskenlehden. Leskenlehti kukki Sikosuolla Toijalassa.

Kuvia kevään merkeistä voi lähettää Akaan Seudun toimitukseen osoitteella toimitus@akaanseutu.fi

Ensimmäinen raparperinverso työntyy maasta Kylmäkoskella. Pirjo Huuhtanen teki löydön perjantaina 29.3.

Kuvia kevään merkeistä Akaassa voi lähettää osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi

Toijalan Vauhdin Julia Suolaniemi ja Viialan Valtin Roosa Haanpää sijoittuivat mitaleille Kupittaan urheiluhallissa Turussa pidetyissä yleisurheilukisoissa 30.3. Julia ylsi mitaleille kaikissa kolmessa lajissaan eli 40 ja 600 metrillä sekä pituudessa, Roosa puolestaan kuulantyönnössä.

Julia voitti 9-vuotiaiden tyttöjen 40 metrin kisan ajalla 6,77. Hopeaa hän otti 600 metrillä sekä pituudessa, ja myös kultamitalit olivat lähellä. Julia hävisi pituuskisan vaivaisella yhdellä sentillä HKV:n Fianna Myllyniemelle tuloksella 3,60. Kaikissa kuudessa hypyssä tyttöjen suoritukset mahtuivat muutaman sentin sisään, joten kamppailu voitosta oli todella tiukka.

Myös 600 metrin voitto oli Julian ulottuvilla, mutta pussiin jääminen lähdössä ja juoksijoiden kiertäminen ulkokaarteen puolelta verotti varmasti voimia. Myös tämän lajin voitti Fianna Myllyniemi parin sekunnin erolla Juliaan. Alkumatkan hankaluuksista huolimatta Julia juoksi hienosti oman ennätyksensä 2.08,67.

Kuulantyönnön Suomen kärkeä omassa ikäluokassaan edustava 12-vuotias Roosa saavutti hopeaa 13-vuotiaiden tyttöjen kuulassa tuloksella 10,93. Kisaan osallistui kaikkiaan 24 tyttöä. Kisan voitti Hämeenlinnan Tarmon Aino Aalto tuloksella 12,47.

Vauhtilaiset saavuttivat myös muita hyviä sijoituksia kisoissa ja parantelivat omia ennätyksiään. Muun muassa Niklas Hukka P9-sarjassa ja Venla Mattila 11-vuotiaissa tytöissä selvittivät tiensä pikajuoksun finaaleihin ja sijoittuivat kokonaiskilpailussa molemmat viidensiksi.

600 metrillä Venla aiheutti katsomon puolella oleville vauhtilaiskannustajille ylimääräistä sydämentykytystä lähtemällä omassa alkuerässään rohkeasti vetämään juoksijajoukkoa ja kasvattamalla eron muihin juoksijoihin pitkäksi. Venla tunsi kuitenkin kuntonsa ja tuli maaliin viiden sekunnin etumatkalla seuraaviin. Kokonaiskilpailussa sijoitus oli hienosti kuudes ja aika oma ennätys 2.12.00.

Toijalan Vauhti osallistui kisoihin 15 urheilijan joukkueella, ja Viialan Valttia edusti Roosa Haanpää. Hallikisat kokosivat runsaat 200 urheilijaa Kupittaalle.

Tuulikki Moisio

Vauhdin Julia Suolaniemellä ja Valtin Roosa Haanpäällä Turun hallikisat sujuivat mallikkaasti: Julialle kolme mitalisijaa ja Roosalle yksi. Kuva Tuulikki Moisio

Mukana oli koko joukko myös urheilijoiden huoltajia ja harjoitusten ohjaajia. Hunajakaupunkia tehtiin matkalla tunnetuksi tilausbussin pörriäisen avulla. Kuva Tuulikki Moisio

Kylmäkosken kirkko toimii tiekirkkona peräti kuudetta kesää. Tiekirkkokausi alkaa Kylmäkoskella tuttuun tapaan juhannuksesta ja jatkuu neljän viikon ajan.

Kirkko on auki joka päivä kello 11–16. Seurakuntalaiset toimivat kirkossa päivystäjinä.

Päivystäjille järjestetään infotilaisuus lauantaina 18.5. kello 14 Kylmäkosken kirkossa, jolloin jaetaan päivystysvuorot ja käydään läpi keskeiset asiat. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja antaa Kylmäkosken kappalainen riina.saastamoinen@evl.fi.

Kylmäkosken kirkko toimii kesällä tiekirkkona.

Ylpöntie 9:n taloyhtiön kellarikomerotilaan Toijalassa murtauduttiin 26. ja 27.3. välisenä aikana. Poliisin mukaan komeroista ei ole anastettu mitään arvokasta.

Mahdollisia havaintoja voi ilmoittaa poliisin päivystysnumeroon 0295 445877.

Gospel-musiikin lauluntekijäklubi Loimu kokoontuu sunnuntaina 7.4. kello 15 Akaan seurakuntasaliin (Sontulantie 1). Tapahtuman teemana on kärsimys, josta raamattutunnin pitää Mirja Lassila. Hän on tehnyt tilaisuuteen laulun, joka kuullaan tunnin lopuksi. Seuraavaan Loimuun laulun aiheen saa klubin isäntä Tero Kuparinen. Konsertin pitää Anssi Känsälä.

Anssi Känsälä on toiminut ammattimuusikkona lähes 30 vuoden ajan. Monipuolisena laulajana tunnettu Känsälä on kotonaan eri musiikkityyleissä. Känsälä on julkaissut kaksi levyä.

Pyhäkoulu on alasalissa kello 15–15.30, jonka jälkeen on kahvitarjoilu Agricola-leivoksineen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Anssi Känsälällä on tehnyt lähes 30 vuotta ammattimuusikkona. Kuva Petrus Känsälä.

Erika Löövi.

Kun 2000-luvun alussa aloitin ensimmäisessä vakituisessa työpaikassani, minulle kerrottiin, että aloituspalkka on kaikille taloon tuleville vastavalmistuneille junioreille sama. Vähän myöhemmin tiimimme vetäjä vaihtui miehestä naiseksi, ja jo seuraavassa kuussa tiimin kaikille naisille oli yllättäen annettu 500 markan palkankorotus.

Ensi töikseen uusi esimies oli käynyt läpi palkat ja todennut, että kaikilla pojilla oli taustasta riippumatta 500 markkaa parempi palkka. Summa ei tietenkään ollut suuri, mutta se oli epäkohta, jonka syytä voi vain arvailla.

Tämä esimerkki ei ole ollenkaan ainutlaatuinen, sillä tytöttelyä ja vähättelyä on riittänyt vuosien varrella työelämässä ja sen ulkopuolella. Eivätkä asialla ole olleet aina miehet, vaan edellisen kerran nelikymppistä minua kutsui ”reippaaksi tytöksi” naispuolinen työkaveri, kun pyysin häntä hoitamaan yhden hänelle kuuluvan homman. Eikä kyse ole siis termistä, vaan vähättelevästä asenteesta. Itsekin sorruin vastaavaan kun olin palkkaamassa kesätyöntekijää, jonka tehtäviin kuului puhelinkeskuksen hoitaminen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kesäduunarin pitää olla tyttö. Miksi?

Lapsiperheen arki voi olla hyvinkin tasa-arvoista, mutta edelleen kuitenkin neuvolassa tai päiväkodissa saatetaan ajatella, että varusteiden hankkiminen tai kasvatus on enemmän äidin vastuulla, jolloin isät ohitetaan. Huoltajuuskiistoissa miehet jäävät naisten jyräämiksi, ja naisjohtajien lapsia ja miehiä säälitään surkeista kotioloista.

Koskettivatpa nämä esimerkit sinua tai eivät, kaikilla meillä on kokemusta tasa-arvon puutteesta. Juhlapuheissa julistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja sitten käy näin. Hupsista vaan. Päivittäisessä elämässä teemmekin koko ajan pieniä, inhimillisiä, tiedostamattomia päätöksiä ja asenteet tulevat käytännöiksi.

Valitettavan usein tasa-arvokeskustelusta tehdään vastakkainasettelua. Kun toinen osoittaa epäkohdan, toisella on oma vastavetonsa. Keskustelu äityy oman pesän suojeluksi ja nokitteluksi, omien tekemisten ja kokemusten listaamiseksi. Alkaa tarinointi naisesta, joka ei osaa täyttää tiskikonetta oikein tai miehestä, joka ei koskaan leikkaa ruohoa. ”Minä leikin pienenä tyttönä aina poikien kanssa!” kertoo joku.

Sukupuolten välinen tasa-arvo ei tarkoita, että miesten ja naisten pitäisi olla samanlaisia. Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan kaikkia ominaisuuksia ja taitoja, riippumatta sukupuolesta. Usein perheenisän lempiesimerkki on talvirenkaiden vaihto ja suosikkilause kuuluu: ”Juu, meillä on nämä miesten työt ja sitten on ne yhteiset hommat.”

Moni mies unohtaa, että se vaimo tekeekin kotona paljon sellaisia asioita, joista miehellä ei ole hajuakaan. Nainen ehkä muistaa lastenkutsut ja neuvolat, siirtää lääkäriajat tai hankkii talvikengät. Olennaista ei ole listata mitä kukakin tekee vaan ymmärtää, että vaikka se toinen tekee eri asioita kuin minä, ei mikään homma ole toista arvokkaampi.

Tasa-arvo on Suomessa monessa mielessä hyvällä tasolla, mutta työtä on vielä paljon. Vaarallisinta on kieltää koko asia tai ryhtyä puolustuskannalle. Koko tasa-arvokeskustelun keskeisin asia on kunnioitus ja empatia toista ihmistä kohtaan. Kun siirtää katseensa omasta navasta kaverin napaan, alkaakin nähdä asiat eri tavalla. Haluaisitko itse, että tyttäresi saisi huonompaa palkkaa pelkästään siksi että on tyttö?

Oman lapsen ja puolison arvostaminen ja kunnioittaminen. Se on suurin tasa-arvoteko minkä voit tehdä tulevaisuutta varten.

Erika Löövi

Kirjoittaja on nainen, vaimo, tytön ja pojan äiti, KTM

Maliina Hakala-Kivinen

– Vanhustenhoitoon.

Marja Kiikkerä

– Valtion omistamien firmojen johtajien liian suuriin palkkoihin.

Pauli Ahtosaari

– Siihen, että opiskelijoiden rahoja ei saisi vähentää enempää.

Pirjo Palander

– Vanhustenhoitoon.

Asko Lehtonen

– Työllisyyteen. Millä se siihen puuttuu, mutta puhuu ne ainakin siitä.

Jaana Valli

– Eduskunnan pitäisi helpottaa pienyrittäjien toimintaa.

Irma Rinne-Parikka

– Vanhuksiin ja lapsiin, jotta niillä on hyvät olot. Itsekin tässä vanhenee koko ajan.

Harri Myllyniemi

– Eläkeläisten verotukseen. Se on outo juttu, kun tienasi paljon, ei mennyt veroa juuri mitään, mutta nyt kun on eläkkeellä, viedään neljännes. Menoja on kuitenkin eläkeläiselläkin ihan samalla lailla.

Sari Rahkola

– Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioihin. Erityisesti kulttuuriharrastukset vaikuttavat monitahoisesti lasten ja nuorten kehitykseen ja tulevaisuuteen. Siihen pitäisi panostaa enemmän ja luoda mahdollisuuksia niiden harrastamiseen.

Anni Hyrkäs

– Lapsiin ja nuoriin. Erityisesti niihin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, jotka eivät saa suoritettua oppivelvollisuuttaan. Toisen asteen opinnot pitäisi olla pakollisia, etteivät nuoret tipu kelkasta.

Emmi Karhutaival

– Eriarvoistumiseen pitäisi puuttua, kun nuoria syrjäytyy paljon. Toinen mitä ajattelin, on se kerskakulutus ja planeetan tuhoaminen, koska on mahdoton tehdä tulevaisuuden suunnitelmia, jos samalla tuhotaan elinympäristö elinkelvottomaksi.

Milla Litmanen

– Eriarvoisuuteen. Että kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus hyvään elämään riippumatta varallisuudesta. Päiväkodeissa pitäisi olla pienemmät ryhmät. Ilmaiseksi kaikki opiskelut, että jokaisen olisi mahdollisuus kouluttautua. Yhtä lailla vanhuksista pitäisi huolehtia, kansaneläke pitäisi olla korkeampi, ettei putoaisi yhteiskunnan ulkopuolelle ja että pystyisi käymään lääkärissä, kun täytyy.

Heikki Toivainen

– Aktiivimallin purkaminen. Heti pois. Se on niin nöyryyttävä, ja tiedän ihmisiä, jotka ovat joutuneet kärsimään siitä.

Virpi Rantala

– Vanhustenhuolto. Heidän hoito ja ravitseminen.

Pauli Uotila

– Vanhustenhoito. Se pitäisi saada kuntoon.

Martti Hotti

– Maahanmuuttajat pois täältä. Maahanmuutto on rajattava jotenkin.

Marja Kiikkerä

Pirjo Palander

Pauli Ahtosaari

Maliina Hakala-Kivinen

Asko Lehtonen.

Harri Myllyniemi.

Irma Rinne-Parikka.

Jaana Valli.

Heikki Toivainen.

Martti Hotti.

Pauli Uotila.

Virpi Rantala.

Sari Rahkola.

Milla Litmanen.

Emmi Karhutaival.

Anni Hyrkäs.

Yrjö Johannes Tähti kuoli 27.2.2019. Hän oli syntynyt 28.12.1934 Urjalassa.

Yrjö oli sotaorpo, jonka isä kaatui talvisodan viimeisenä päivänä Viipurissa. Nuorena Yrjö teki maatöitä ja kävi Päivölän maamieskoulun, mutta asepalveluksen suoritettuaan hakeutui vankeinhoitoalalle ensin vartijaksi ja sittemmin Riihimäen vankilassa varaston ja puutyöverstaan esimiestehtäviin, johon hänellä oli koulutuskin kotiteollisuuskoulun veistolinjalta. Vankeinhoitolaitokselta Yrjö jäi eläkkeelle 1999.

Yrjön panos monissa yhteiskunnallisissa tehtävissä oli varsin mittava. Hän toimi Toijalan kihlakunnan-oikeuden lautamiehenä useita kausia ja sai herastuomarin arvon 1993. Hän kuului Päivölän kansanopiston kannatusyhdistykseen ja oli perustanut stipendirahaston, josta vuosittain jaettiin stipendi riistanhoidon parissa ansioituneelle oppilaalle. Yrjö harrasti kansanperinteen keräämistä ja oli käynyt siihen liittyvän yliopistotasoisen kurssin.

Yrjön toiminta metsästyksen ja ampumaurheilun parissa oli erittäin merkittävä. Hän toimi näihin liittyvissä tehtävissä aktiivisesti ja oli erinomainen ampuja. Yrjön metsästysharrastus alkoi jo nuorena. Ensin hän oli mukana hirviporukassa ajomiehenä ja heti aseen saatuaan ampujana. Myös yksin lintumetsällä samoilu oli Yrjölle mieluista. Saarioispuolen Metsästyseuraan Yrjö liittyi 17-vuotiaana vuonna 1951.

60-luvulla alkoi Yrjön järjestötoiminta. Hänet valittiin Saarioispuolen Metsätysseuran hallitukseen 1969. Seuran sihteerinä Hän toimi 1969–1972. Seura sai silloin ensimmäiset koneella kirjoitetut pöytäkirjat.

Sääksmäen-Valkeakosken Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1972 aina vuoteen 2005 asti. Metsästäjän keskusjärjestön Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin hallitukseen Yrjö valittiin 1992 ja pesti jatkui vuoteen 2006 asti.

Yrjö osallistui vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön innokkaasti Sääksmäen reserviläisten mukana.

Näistä vuosikymmeniä kestäneistä järjestötehtävistään Yrjö palkittiin useilla merkittävillä ansiomitaleilla ja -merkeillä.

Kunnioitettava, kannustava, monipuolinen innoittaja on poissa!

Hanna Tähti

Yrjö Tähden sisko

Yrjö Tähti 1934–2019.

Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 Akaan ääniharava oli Hannu Järvinen (sd). Akaalainen Järvinen sai 455 ääntä, joka oli 5,2 prosenttia kaikista annetuista äänistä Akaassa. Viime vaaleissa Akaassa 8771 ihmistä kävi äänestämässä. Toiseksi eniten Akaassa ääniä saanut, eduskuntaan valittu Pauli Kiuru (Kok) Valkeakoskelta keräsi 435 ääntä.

Koko Suomen äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia, kun taas Akaan äänestysprosentti hieman alhaisempi, eli 67,1 prosenttia.  Suurin osa äänestäneistä akaalaisista äänesti SDP:tä, joka sai 25,3 prosenttia äänistä. Koko Suomessa eniten ääniä sai kuitenkin Suomen keskusta joka sai Suomen äänistä 21,1 prosenttia.

Akaan ääniharavat 2015 eduskuntavaaleissa

Hannu Järvinen SDP 455 (äänimäärä Akaassa) (865 äänimäärä yhteensä Pirkanmaan vaalipiirissä)

Pauli Kiuru KOK 435 (5726)

Pia Viitanen SDP 369 (8472)

Juha Kuisma  KESK 355 (3425)

Sami Savio PS 342 (5270)

Sanna Marin SDP 332 (10 911)

Mikko Alatalo KESK 286 (6759)

Mikko Nurmo PS 276 (2969)

Martti Mölsä PS 248 (5048)

Sofia Vikman KOK 228 (9473)

Eduskuntaan pääsivät Pauli Kiuru, Pia Viitanen, Sami Savio, Sanna Marin, Mikko Alatalo, Martti Mölsä, Sofia Vikman.

Laura Mantere

Kirjoittaja on Viialan yhtenäiskoulun 8.-luokkalainen, joka tutustuu työelämään Akaan Seudussa.

Hannu Järvistä äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Akaassa 455 äänestäjää.

Toijalan rautatieasemalla kuukausittain vaihtuvien näyttelyjen sarja esittelee huhtikuussa sarjakuvataiteilija Sami Makkosen teoksia.

Yhdysvalloissa uraa luonut Makkonen on piirtänyt amerikkalaisille kustantajille sarjakuvia ammattimaisesti vuodesta 2008 lähtien. Tunnetuimpia töitä ovat sarjakuvaromaanisarjat Hatter M. (Osat 2-5) ja Deadworld. Hänen viimeisimpiin töihinsä kuuluu sarjakuvasovitus Kalevalasta.

Makkonen on myös ympäristötaidenäyttely Näkymän taiteilijavieras, jonka töitä on kesä-elokuun ajan esillä Akaan Osuuspankissa.

Makkonen on valmistunut kuvataiteilijaksi Tarton yliopistosta 2003.

Toijalan aseman huhtikuun taiteilijan Sami Makkosen suurtyö on Kalevalan sarjakuvasovitus. Kuva: Jouko Ruokosenmäki

lauantaina 5. huhtikuuta

Suojeluskunnan Ratsu-osastoon

aikovia miehiä pyydetään ilmoittautumaan ennen t. k. 12 päivää. Lähempiä tietoja antaa Paikallispäällikkö.

Toijalan Puhelin-Osuuskunnan vuosikokous

pidetään huhti. 7 p:nä klo 2 ip. Akaan kunnanhuoneella. Kokouksessa käsitellään paitsi sääntöjen määräämät asiat, Kylmäkosken Toijala puhelinlinjan laittamisesta, jonka tärkeyttä jäsenille huomautetaan.

Akaan Suomalaisen seuran jäseniä

kehoitetaan saapuman Pirtille ensi torstaina 10 p:nä täsmälleen kello 6 ip. Ohjelma: Tupaantulijaiskahvit. Tarkastetaan seuran kuluneen vuoden tilit. Seuran toiminnan virallinen lopettaminen y. m. Johtokunta.

Ori myytävänä

Toijalan Sipilästä, 2 vuotta wanha, liinakko, noin 152 cm, on juoksija-kantakirjawanhemmista. Omistaja Matti Ketola

Akaan Seutu pyysi jokaiselta akaalaiselta kansanedustajaehdokkaalta yhden kysymyksen, jonka he haluavat esittää akaalaiselle kilpakumppanilleen. Kysymykset jaettiin ehdokkaille vastattavaksi arpomalla.

Hilu Toivonen–Alastalo (vihr) kysyy: Pitäisikö taiteen ja kulttuurin osuus nostaa 1 prosenttiin valtion budjetin kokonaismenoista? Perustele vastauksesi.

Susanna Saxberg (kok)

Susanna Saxberg (kok) vastaa: Taiteen ja kulttuurin olisi oltava kaikkien saatavilla. Kokoomuksen tavoite on nostaa taiteen ja kulttuurin rahoitusosuus yhteen prosenttiin, koska haluamme tukea luovien alojen kansainvälistymistä ja kasvua. Kasvun vauhdittamiseksi esitämme muun muassa verkostoitumista edistäviä tukipalveluita. Puolue haluaa lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä sekä puuttua alan työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulo-ongelmiin.

Itse haluaisin, että uusia tiloja rakentaessa ne tehtäisiin taipumaan monikäyttöisiksi, jotta ne palvelisivat myös liikunta-, taide- ja kulttuuriharrastusten tiloina. Esimerkkinä vaikkapa uudet koulut, jotka voisivat kouluajan ulkopuolella toimia kyläkeskuksina ja kulttuurin kohtauspaikkoina.

Anton Murola (lib)

Petri Juutilainen (sin) kysyy: Mikä on mielestäsi tehokkain ja nopein tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä kotimaassa?

Anton Murola (lib) vastaa: Suomessa suurin osa päästöistä syntyy energiatuotannosta esimerkiksi liikenteen päästöjen jäädessä vain viidennekseen. Liikenteen päästöt vähenevät automaattisesti autokannan uudistuessa – autoveron toki voisi poistaa sen nopeuttamiseksi.

Onkin keskityttävä päästöttömän energiatuotannon lisäämiseen. Hiilineutraalius on toissijaista, koska se sisältää polttamista.

Energiatuotannon päästöjen poistamiseksi ydinenergialaki tulee uudistaa mahdollistamaan sarjatuotetut pienydinreaktorit ja niiden käyttö kaukolämmön tuotannossa. Myös sähköntuotannon kärjen tulee olla ydinvoimassa, koska se toimii myös päästöttömänä säätöenergiana tuulivoimalle.

Sauli Turja (sin).

Mika Setälä (kd) kysyy: Miten koulutusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin tulisi uudistaa seuraavalla eduskuntakaudella? Mitä se maksaisi ja miten se rahoitettaisiin?

Sauli Turja (sin) vastaa: Jos tähän kysymykseen voisi antaa täsmällisen vastauksen, täytyisi olla eksaktia tietoa ja perusteltuja näkemyksiä koulutuksellisen kaaren kaikista kustannuksista ja rahoituksesta. Osaisipa joku antaa tähän pätevät vastaukset! Uudistaisin koko koulutusjärjestelmää tarpeiden pohjalta. Näkemykseni on, että yhteiskunnan tehtävä ei voi olla vastaaminen kaikesta oppimiseen ja kouluttautumiseen liittyvästä. Kasvatuksen vastuuta ei voi kokonaan poistaa vanhemmilta. Kouluttautumisen vastuuta ei voi poistaa oppijoilta itseltään. Kouluttamisen kustannuksia emme voi siirtää tulevien polvien vastuulle. Lähtökohtana täytyy olla, että koulutetaan osaavia ammattilaisia erilaisiin tehtäviin eikä vain oppiarvoihin.

Hannele Rehuttu (pir).

Susanna Saxberg (kok) kysyy: Jos esität lisämäärärahoja esimerkiksi vanhustenhoitoon tai koulutukseen, mistä ne rahat voisi mielestäsi saada kasaan? Eli missä on löysää tai liikaa?

Hannele Rehuttu (pir) Löysäähän ei ole, mutta juuri vanhustyö ja myös maksuton toisen asteen koulutus ovat niin tärkeitä kohteita, että niihin voidaan jostakin vähän rahaa etsiä. Valtion koneistoa voisi hieman keventää vaikkapa korvaamalla nykyistä monimutkaista tukijärjestelmää vastikkeettomalla perustulolla. Lisäksi puolustusmäärärahoista voidaan leikata. En usko olevan tarvetta hankkia uusia lentokoneita, kun nykyisilläkään koneilla ole juuri käyttöä ollut. Myös Natoon pyrkiminen tulee lopettaa, koska todennäköisesti siellä ei pienen Suomen auttamista katsota tärkeäksi. Ja se Venäjäkin on ihan vain valtio, eikä mikään kaiken jäädyttävä Mörkö, joka ei voisi olla kauppa- ja yhteistyökumppani siinä missä länsimaatkin.

Hannele Rehuttu (pir) kysyy: Kuinka paljon nyky-yhteiskunnassa on kaikesta myönteisestä kehityksestä

huolimatta vielä pyrittävä edistämään tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta ja minkälaisin toimenpitein, vai alkaako nyt saavutettu tilanne jo olla riittävä?

Petri Juutilainen (sin).

Petri Juutilainen (sin) vastaa: Tasa-arvo on ollut koko itsenäisen Suomen kantava teema, maamme on ollut edelläkävijä naisten aseman parantamisessa. Maahanmuutto ja sen mukanaan tuoma suhtautuminen naisiin on johtanut siihen, että maassamme on yhä kasvava määrä naisia, joilta puuttuu yhteiskuntamme tunnustama tasa-arvo. Mielestäni ei saa olla niin, että 10 vuotta Suomessa asunut ihminen ei osaa mitään kotimaista kieltä. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä tulee olla auttava paikallisen kielen osaaminen. Sisupassin suorittamisen tulee olla pakollista.

Opiskelupaikkojen jaossa on otettava käyttöön sukupuolikiintiöt. Monet alat naisistuvat, koska opetusmetodit suosivat kilttejä naisia. Nuorten miesten syrjäytymiseen on puututtava isolla otteella. Tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa on vielä paljon töitä.

Heli Piirainen (vas).

Anton Murola (lib) kysyy: Sosiaaliturva pitää uudistaa, koska nykyinen malli mahdollistaa byrokraatin suorittaman mielivallan tuenhakijan haitaksi ja vaatii mittavasti henkilötyövuosia pyöriäkseen. Mikäli valittavana olisi perustuloratkaisu, toteuttaisitko sen jonain kiinteänä kuukausittaisena perustulo-rahasummana vai perustili-mallilla, jossa henkilö käyttäisi hänelle varattua – negatiivisen saldon sallivaa – kiintiötä kuin omia rahojaan? Perustele valintasi.

Heli Piirainen (vas) vastaa: Yhtenä keskeisenä vaaliteemanani on perustulo, sillä tulevalla kaudella on pikimmiten ryhdyttävä purkamaan ihmisiä eriarvoistavaa tukiviidakkoa. Vasemmistoliiton perustulomalli lähtee siitä, että se korvaisi nykyiset vähimmäisetuudet ja olisi suuruudeltaan noin 800 euroa, ja hyvätuloisilta tuo tietysti verotettaisiin pois. Tavoitteena on, että tuon mallin mukainen perustulokokeilu toteutetaan alkavalla nelivuotiskaudella.

Hannu Järvinen (sd) kysyy: Mitenkä parannetaan työllisyyttä Suomessa?

Hilu Toivonen-Alastalo (vihr).

Hilu Toivonen–Alastalo (vihr) vastaa: Tehdään työnteosta kannattavaa purkamalla kannustinloukut. Työn tekemisestä tulee jäädä enemmän euroja käteen kuin tukien varassa elämisestä. Edetään kohti perustuloa, joka edistää muun muassa opiskelijoiden ja työttömien lyhytaikaista työllistymistä.

Tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä poistamalla ensimmäisen vuoden työnantajakulut mikroyrityksiltä.

Mahdollistetaan työelämän joustot muun muassa pienten lasten vanhempien ja eläkeikää lähestyvien osa-aikaisuudella. Kahden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen ei saa olla työnantajalle kalliimpaa kuin yhden kokoaikaisen.

Panostetaan laadukkaaseen koulutukseen. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus päivittää ja uudistaa ammattiosaamistaan eläkeikään asti.

Hannu Järvinen (sd).

Heli Piirainen (vas) kysyy: Pitääkö valtion budjettia koulutukseen lisätä nykyisestä ja jos kyllä, kuinka paljon ja miten tuo lisäys tulisi jakaa varhaiskasvatuksen/peruskoulun/2. asteen välillä?

Hannu Järvinen (sd) vastaa: Sipilän hallituksen koulutuksesta tekemät leikkaukset on palautettava. Leikkaukset ovat jo iskeneet pahimmin ammatilliseen koulutukseen.

Sauli Turja (sin) kysyy: Minkälaisin toimenpitein ja ratkaisumallein pidät huolta siitä, että Suomen velkataakka vähenee edelleen ja että verotus säilyy entisellään tai kevenee?

Mika Setälä (kd) vastaa: Talouden tasapainossa pitäminen ei ole jatkossakaan helppoa, sillä

Mika Setälä (kd).

väestö ikääntyy ja huoltosuhde sitä kautta heikkenee. Suomen tulee huolehtia vientiteollisuutensa kilpailukyvystä, jotta saamme työtä ja verotuloja. Tarvitaan kansallista vahvempaa innovaatiopolitiikkaa ja yliopistoissa tapahtuvaa perustutkimusta tulee tukea. Myös koulutusvienti pitää saada vetämään. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa parantamaan huoltosuhdetta. Harmaa talous ja veronkierto pitää saada kuriin.

Verotusta pitää kuitenkin jatkossakin kansalaisen rakastaa. Haluammehan vanhuksille turvallisen hoidon ja lapsille hyvän koulutuksen? Raskas verotus ei kuitenkaan ole mikään tavoite tai arvo. Kohtuullinen verotus motivoi sekä työn tekemiseen että verojen maksamiseen ilman, että etsitään tapoja kiertää veroja.

Maanantai

Jauhelihaperunasoselaatikko tai perunaviipalelaatikko tai kiusaus, salaatti

Tiistai

Kalakeitto, ruisleipä tuorepala

Keskiviikko

Jauhelihapihvit tai -pullat, perunasose, salaatti

Torstai

Chili sin carne, täysjyväriisi, salaatti, leipä

Perjantai

Broileripasta tai broileriperunavuoka ja salaatti

”Jee! Sain tosi hyvää palautetta ja olen niin iloinen”, kertoo työkaveri innoissaan kahvipöydässä. Vastassa on vain jäätävä hiljaisuus, joka sammuttaa onnistujan ilon.  Joku tokaisee jotain vähättelevää.

”Mikähän tuokin kuvittelee olevansa? Menköön vaan esittelemään itseään muualle”, puuskahtaa keski-ikäinen mies kaverilleen.

Lapsiporukka sopii retkestä, mutta vain yksi saapuu paikalle.  Kukaan ei vastaa hänen viesteihinsä, vaikka hän näkee WhatsAppista, että kaikki ovat nähneet viestin. Lopulta hän kysyy, eikö häntä haluta mukaan ja saa lopulta yhdeltä vastauksen: ”Ihan sama.”

”Kylläpä tolla on aina kireät housut jalassa, oikea tyrkky koko mimmi”, supattaa nainen harrastusryhmässä ystävälleen.

Kuulostiko tutulta? Kateus on ikävä, joskin tuttu seuralainen. Toisten arviointi alkaa varhain ja kohdistuu lähes jokaiselle elämänalueelle tutuista tuntemattomiin. Kateus saa laukaisemaan piikin ulkonäöstä, se näkyy piikittelynä ja vähättelemisenä työpaikalla.  Kun joku onnistuu tai on suosittu, saa kateellinen aiheen olla ilkeä ja lannistava.  Pääasia on sammuttaa onnistujan ilo.

Kylmäkosken kirkossa vieraili hiljattain psykoterapeutti Heli Pruuki. Hän puhui kateudesta tuoreen kirjansa pohjalta.

On normaalia kadehtia, kertoi Pruuki. Toisen elämä saattaa näyttää juuri siltä, millaisen itselleen haluaisi. Toisella näyttää olevan paremmat pelimerkit elämässään, mutta kateus ei edellytä sitä, että kadehtijalla olisi asiat huonosti. Kadehtija voi olla hyvin toimeentuleva.

Kateus on tiedostamattomana tuhoava voima,  sillä se herättää ihmisessä halun tehdä pahaa ja vääristää  ajattelukyvyn. Se tuhoaa moraalin ja myötätunnon. Kateellinen ihminen on vihainen siitä, että toisella ihmisellä on jotain hyvää ja hän haluaa tuhota sen. Tärkeintä ei ole se, että saisi sen, mitä kateuden kohteella on, vaan se, että toinen menettää hyvän. Kateellinen kuvittelee, että kateellisuus helpottaa, jos pystyy aiheuttamaan kohteelleen haittaa ja vahinkoa. Kateelliselle ei riitä mikään, hän ei voi koskaan olla tyytyväinen.  Surullista on se, että kateellinen aiheuttaa myös itselleen kärsimystä. Siksi kateutta on hyvä yrittää hoitaa, muuten kateus johtaa katkeruuteen.

Tunnista tunteesi, nimeä se kateudeksi! Pohdi, mistä se juontaa juurensa: Vanhenemisen surusta? Pettymyksestä, ettei elämä mennytkään kuten olit suunnitellut?  Siitä, ettei menesty haluamallaan tavalla? Tunteen tutkiminen tekee hyvää: Omasta kateudesta kannattaa tulla tietoiseksi, jotta sitä voisi käsitellä ja vähentää. Kateutta voi myös sanoittaa, kääntää myönteiseen muotoon: ”Onnistuit tosi hyvin, siinä on minullekin tavoitetta” tai ”oletpa hyvännäköinen, tulee ihan kateellinen olo”.

Sitten voit sanoa itsellesi, että toisen hyvä ei ole sinulta pois ja olla iloinen hänen puolestaan. Ehkä joskus voit katsoa toista ihmistä hyväksyvästi, ymmärtäen ja arvostavasti. Ja huokaista Jumalan puoleen rukouksen: ”Herra, auta minua iloitsemaan toisten kanssa, ei olemaan kateellinen.”

Riina Saastamoinen

Kirjoittaja on Kylmäkosken kappalainen

Viialan Pyrystä osallistui viisi painijaa Euroopan suurimpaan painiturnaukseen Tallinna Openiin 30.−31.3. Nuorimmat edustajat olivat Eetu Lehtonen ja Santeri Vannes. Kokeneemmasta kaartista matolle astelivat Tuomen sisarukset Aliisa ja Elli sekä Eemeli Rautanen. Tapahtuma kokosi yhteensä 2 246 nuorta painijaa 29 eri maasta Saku Suurhalliin.

Eemeli ja Aliisa ottelivat viidenneksi

Lauantaina painittiin kreikkalais-roomalainen painityyli ja sunnuntaina oli vapaapainin vuoro. Lauantaina Eemeli Rautanen otteli viidenneksi alle 20-vuotiaiden juniorien kovatasoisessa sarjassa. Santeri Vannes ja Eetu Lehtonen hakivat kokemusta kovista otteluista painien molemmat kaksi matsia.

Sunnuntaina vapaapainissa Aliisa Tuomi otteli viidenneksi alle 17-vuotiaiden kadettien 53 kiloa tasokkaassa sarjassa ja Elli Tuomi paini kuudenneksi alle 20-vuotiaiden juniorien sarjassa. Santeri ja Eetu saivat myös sunnuntaina hyvää ottelukokemusta.

Maailman kärki lähenee

Pyryn painijoiden vastustajat olivat Venäjältä, Ranskasta, Valko-Venäjältä, Unkarista, Israelista, Latviasta, Virosta, Liettuasta, Ruotsista ja Suomesta.

Kilpailuiden jälkeen Tuomen sisarukset sekä Eemeli Rautanen jäivät vielä harjoittelemaan maajoukkueiden kanssa kansainväliselle painileirille.

Tallinna Open -painiturnauksen ottelijoiden taso on noussut vuosi vuodelta. Mukana oli jälleen lukuisia arvokisamitalisteja molemmissa painityyleissä.

Nuorille painijoille on tärkeää saada kokemusta kansainvälisistä kisoista ja ottelutyyleistä. Pyryn kokeneemmilla edustajilla taso nousee jatkuvasti ja kansainvälinen kärki on etenkin Kuortaneella opiskeleville ja painia harjoitteleville Alisalle ja Eemelille jo hyvin lähellä. Kisoissa kaikki Pyryn painijat olivat omissa sarjoissaan nuorimpia osanottajia.

Sami Tuomi

Janne Rautanen

Eemeli Rautanen (oik.) vastassaan Latvian Harjis Janusauskas. Kuva Sami Tuomi

Aliisa Tuomen (oik.) kilpakumppanina Sara Ettaki. Kuva Sami Tuomi

Elli Tuomi (vas.) ja Venäjän Renata Minibeaeva. Kuva Sami Tuomi

Santeri Vannes (vas.) paini Suomen Aleksei Lisitsan kanssa. Kuva Sami Tuomi

Eetu Lehtonen (oik.) kohtasi painimatolla Suomen Henry Niirasen. Kuva Sami Tuomi