Viime aikoina on käyty tunteikasta keskustelua Akaan kaupungin yleisten puisto- ja piha-alueiden sekä piennarten hoidosta. Ruohonleikkurilla ei edes yritetä ehtiä joka nurmikolle, sillä resurssit on mitoitettu liian pieniksi Viksun Akaan strategisiin tavoitteisiin nähden. Kukkaistutuksetkin jätetään säästösyistä pääosin tekemättä. Silloin tällöin keskustelussa ovat esiin nousseet kukkakedot, -pientareet ja -niityt. Kauniit luonnonkukat mehiläisineen, perhosineen ja muine ahkerine työläisineen ovat kaunis näky ja ne sopisivat mitä parhaiten hunajakaupungin imagoon. Kaupungin imagoon sopisi myös istutettu sinipunainen hunajakukka – puna-apilapelto mehiläispölyttäjineen. Tämän kesän juhannustaikoja varten kukat eivät enää ehdi. Päätökset tämän kesän maisemaniityistä murskainleikkauksineen on muutenkin jo tehty. Talven aikana olisi kuitenkin mahdollisuus suunnitella osasta Akaan maisemaniityistä kauniita kukkaniittyjä ja tienpientareista kukkaketoja. Kauniiden ja monipuolisten kukkaniittyjen syntyminen vaatii aikaa, mutta eihän meillä muutenkaan ole ollut tapana kiireen kanssa hötkyillä. Hyvää ja kaunista kannattaa odottaa.

Joillain maisemaniityillä voisi olla kauniita luonnonkukkia ja osalta maisemaniittyjä kaupunkilaiset voisivat ihailla ja kerätä vaikkapa auringonkukkia. Jotkin kaupungit kylvävät herneitäkin asukkaidensa makuhermojen iloksi. Kukkivien maisemaniittyjen perustaminen vaatii aikaa ja työtä, mutta alun jälkeen työ palkitsee tekijäänsä. Kukkiva niitty on kaunis ja vaatii yleensä vähemmän hoitoa kuin nurmikko.

Perhosten ja muiden hyönteisten määrän sanotaan Suomessa lisääntyneen ilmaston lämpenemisen myötä. Uusia lajeja saapuu ja kotiutuu tänne Pohjolan perukoille. Hyönteiset tarvitsevat kuitenkin elintilaa ja ravintoa. Kukkiva maisemapelto on silmien ilo myös siinä elävien hyönteisten seuraajille – montako erilaista perhosta bongaat tänä kesänä?

Uuden Valtioneuvoston asetuksen myötä eräistä vieraslajeista, kuten kurtturuusuista ja lupiineista tuli lainsuojattomia. Niitä ei saa myydä eikä kasvattaa. Nykyiset kasvustot on kiinteistöiltä hävitettävä viimeistään vuoden 2022 kesäkuuhun mennessä. Kukkiva lupiini on kaunis, mutta se syrjäyttää tehokkaasti tieltään hennot luonnonkukat. Lupiineista ei myöskään ole perhosille ravinnoksi. Odotankin innolla, millaisia kukkia perhosineen saamme lupiinien tilalle eri puolille Suomea ja tietenkin myös meille tänne Akaaseen.

Tämän kesän kukkaloisto on kauneimmillaan ja hyönteiset ovat työssään. Ensimmäiset helteet on jo koettu ja hyttysiäkin riittää lintujen ruuaksi. Myös järvivedet ovat jo uintilämpöisiä, joten Suomen kesä on valmis kesäkuiseen yöttömän yön juhlaan.

Mukavaa, aurinkoista ja vähälumista juhannusta teille kaikille Akaan Seudun lukijoille!

Eija Kariluoma

Kesä on alkanut, koulut ovat loppuneet ja ensimmäinen kesän rippileirikin taitaa olla jo takanapäin. Minun kesääni liittyy jollakin tavoin vesi. On mukava päästä järvelle soutelemaan tai melomaan, ehkä onkimaankin.

Vesi on kaiken elämän edellytys. Ilman vettä ei ole elämää. ”Kaste kantaa, kasvatus kannattaa” oli joskus kirkon vuositeema. Vesi kantaa isonkin laivan, joka painaa kymmeniä tuhansia kiloja. Silti se pysyy pinnalla. Tai oletko joskus yrittänyt sukeltaa jotain kolmen metrin syvyydestä? Yllättäen suurin ongelma on pohjalle pääseminen, vedenpaine kun nostaa väkisin ylös.

Mutta toisaalta vesi on vaarallinen elementti. Myrskyssä vene voi kaatua, tai liian rohkea uimari voi hukkua. Vesille ei pidä lähteä joka säässä. Myrskyllä on syytä pysytellä kuivalla maalla. ja kun vesille lähdetään, pitää varusteiden ja veneilytaitojen olla kunnossa ja ehdottomasti pelastusliivit puettuna.

Ehkä sinut on kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen, siitä on alkanut koko elämänpituinen seikkailu, jossa Jumala on läsnä elämässäsi.  Väliin on tyyntä, väliin myrskyä, mutta välillä voi poiketa matkaeväälle kirkkoon ehtoollispöytään, jossa saat taas rohkeuden ja toivon matkan jatkamiseen. Niinpä Pyhän Hengen tuuli puhaltaa kirkkolaivan purjeisiin ja johdattaa Jumalan tahdon mukaiselle reitille. On siis turvallista jäädä Jumalan kämmenelle siunattavaksi. Taas uskaltaa hyvin mielin lähteä kohti uusia seikkailuita.

Jeesus vietti paljon aikaa järvellä. Järvestä haettiin elanto, torilla myytävät ja itse syötävät kalat. Järvi oli myös nopein kulkureitti paikasta toiseen. Se oli oman aikansa moottoritie tai nettiyhteys. Jeesus sanoi tarjoavansa seuraajilleen elävää vettä, jonka juotuaan ei enää ole janoissaan. Raamatun kielessä elävä vesi tarkoittaa virtaavaa vettä, raikasta vettä.

Rauli Helenius

Kirjoittaja on Akaan seurakuntapastori

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen moittii poliisin toimintaa päätöksessään (EOAK 1211/2018) valkeakoskelaisen Metsäkansan kyläyhdistys ry:n kantelusta. Jääskeläinen kuitenkin katsoo, että tutkinnassa on kyse myös resursseista ja työnjohdosta, mikä lieventää moitetta.

Kyläyhdistyksen kantelu koski poliisitutkinnan viivästymistä niin, että tutkintapyynnön alaisena ollut asia ehti vanheta.

Tutkintaa haluttiin hallinnon epäselvyyksistä

Kanteluun johtaneissa tapauksissa oli kyse kyläyhdistyksen hallinnon epäselvyyksistä 2000‒2013. Kyläyhdistyksen hallitus selvitti asioita asiantuntijoiden kanssa ja päätyi lopulta viemään asiat poliisin tutkittaviksi. Poliisin luona käytiin kolme eri kertaa vuosina 2015 ja 2016.

Oikeusasiamies pyysi kanteluun lausunnot poliisilta. Sisä-Suomen poliisin lausunnon mukaan poliisin toiminta viivästyi niin, että asia vanheni. Lausunnossa todetaan, että vaikka osa asioista olisi ollut jo ilmoitusta tehtäessä vanhentuneita, poliisin olisi ollut mahdollista selvittää asiaa. Toisen ilmoituksen kohdalla olisi tullut selvemmin pyytää täydennystä aineistoon ja poliisin päätös oli tehty puutteellisin tiedoin. Toisen päätöksen yhteydessä on maininta siitä, että poliisi tekee aloitteen sovittelusta.
Kyläyhdistyksen mukaan sovittelua ei kuitenkaan viety eteenpäin.

Kolmas ja asianajajan lausunnolla täydennetty ilmoitus hautautui poliisin tutkimattomien juttujen joukkoon, niin että asiat ehtivät vanheta. Lopulta poliisi teki syyttäjälle esityksen tutkinnan rajoittamisesta 2017.

Sisä-Suomen poliisin lausunnon mukaan poliisilla kuitenkin oli tiedossaan, että asian vanhenemiseen oli aikaa alle vuosi, ja tähän olisi pitänyt kiinnittää huomiota. Sisä-Suomen poliisin mukaan vastuu siitä, että asiat eivät vanhene on tutkinnanjohtajalla ja että tutkinnasta annetut päätökset eivät antaneet riittävää tietoa niiden perusteista.

Tutkittavana 4000 juttua

Yksi tutkinnanjohtajista toteaa asian käsittelyä varten antamassaan lausunnossa, että hänellä oli tutkittavanaan 4000 juttua.

Oikeusasiamies yhtyi pääosin Sisä-Suomen poliisin lausuntoon. Jääskeläinen kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että yhteisön hallinnon valvonta kuuluu hallitukselle, tilin- ja toiminnan tarkastajille. Jääskeläinen myös katsoo, että sovittelu olisi voinut tuoda asiaan kaikkien kannalta parhaan lopputuloksen. Jääskeläinen myös kiinnitti huomiota siihen, että tutkinnanjohtajalla tulee olla kohtuulliset resurssit, ja Valkeakoskella tutkittavien juttujen määrä oli niin suuri, ettei tutkinnanjohtaja voinut olla
selvillä kaikista jutuista. Oikeusasiamies katsoo, että vastuu viivästymisestä voi kohdistua ylemmäksikin ja tämä lieventää poliisiin kohdistuvaa moitetta.

Kyläyhdistys on tyytyväinen oikeusasiamiehen päätökseen.

‒ Kyläyhdistyksen hallitus on nyt tehnyt kaikkensa asian selvittämiseksi. Tältä osin asia on yhdistyksen näkökulmasta käsitelty loppuun, puheenjohtaja Erkki Linkohaka sanoo.

Sali täynnä. Kuvassa oikealla eturivissä Akaan kaupungin johtaja Antti Peltola, Eläkkeensaajien Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pirkko Oksa, liittovaltuuston puheenjohtaja Arja Ojala ja Toijalan Eläkkeensaajien puheenjohtaja Tarja Reunanen. Kuvat: Pentti Railovesi

Reippaasti yli 300 juhlijaa saapui Eläkkeensaajien Pirkanmaan piirin kesäjuhlaan Viialan Metsälinnaan torstaina 13.6. Juhla alkoi maukkaalla lohikeitolla, jonka jonotus sujui kohtalaisen hyvin, vaikka väkeä oli runsaasti.

Tervehdyspuheen piti EKL:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pirkko Oksa. Puheessaan hän vertasi vanhaa hallitusta ja nykyistä Rinteen hallitusta, sanoen että vanhan toimi isännän elkein sanelupolitiikan mukaan. Uuden hallituksen hän toivoo toimivan neuvottelupohjalta.

– Toivottavasti eläkeläisiin kohdistuvat lupaukset tapahtuisivat edes osittain, Oksa puhui.

Toijalan Eläkkeensaajat saivat Oksalta kiitokset, koska se on piirin ehkä ainoita yhdistyksiä, joka pystyy talkoovoimin järjestämään piirin juhlat, kuten Viialan Eläkkeensaajat on aiemmin järjestänyt. Metsälinna taas on harvoja paikkoja piirin alueella, jossa pystyy pitämään kyseessä olevat juhlat.

Akaan uusi kaupunginjohtaja Antti Peltola kunnioitti läsnäolollaan juhlaa. Oli hyvä huomata, että hän myös huomioi eläkeläiset. Peltola esitteli Akaan kaupungin tulevaisuuden näkymiä perinpohjaisesti.  Esitys oli kattava näkymä Akaan tulevaisuudesta. Toivottavasti nämäkin asiat tapahtuvat.

Pentti ”Raikka” Railovesi

Tummeli Giris, Lontilan kolmen emännän esitys oli menestys. Yleisö piti heidän lau-
luistaan, jotka sopivat hyvin nykypäivään ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin.

Kolme morsianta poikaystävineen viihdyttivät yleisöä tanssilla.

Yksi harvoista paikoista Pirkanmaalla on Viialan Metsälinna, jossa Eläkkeensaajien Pirkanmaan piirin kesäjuhla on mahdollista pitää.

Klaara Leponiemi paransi 3000 metrin ennätystään peräti 15 sekunnilla. Kuva: Ari Viljanen

Eeles Landström Games -yleisurheilukisoissa saatiin nauttia positiivisista akaalaissuorituksista, vaikka yksi odotetuimmista kilpailuista, Toijalan Vauhdin Noora Toivon osallistuminen 200 metrille jäikin toteutumatta. Toivo joutui jättämään kisan väliin kuumeilun takia. Ennen sairastumistaan hän ehti kuitenkin avata kilpailukautensa pitkän tauon jälkeen Tampereella, missä hän juoksi pm-kisojen 200 metriä aikaan 25,62.

Lempäälän Kisa Yleisurheilua edustava akaalaisjuoksija Klaara Leponiemi sen sijaan paransi 3000 metrin ennätystään peräti 15 sekuntia. Soolojuoksu taittui aikaan 9.56,18. Muut kilpailijat jäivät kauas taakse, sillä kisan voitto heltisi yli puolen minuutin erolla seuraavaan. 20-vuotiaan kestävyysjuoksijan kesä on alkanut lupaavasti; saavutuksiin kuuluu muun muassa nuorten kympin EM-rajan alitus, mikä tapahtui Saarijärvellä toukokuussa ajalla 35.08,89.

Toijalan Vauhdin urheilijat osallistuivat Eeles Landström Gameseihin isommalla joukolla kuin aikoihin ja hyvin tuloksin. Aikuisurheilijoissa eli yli 30-vuotiaissa SM-mitaleita poikineen keränneet Lauri Laasala ja Teemu Salminen onnistuivat erinomaisesti kuulakisassa. Laasala sijoittui kolmanneksi tuloksella 12,94 – parin viikon takainen entinen ennätys parani näin liki 40 sentillä. Salminen oli kisan neljäs, ja neljä vuotta vanha ennätys kohentui nyt lukemiin 11,10. Pituuskisassa Salminen oli toinen tuloksella 5,27.

Teemu Salminen ja Lauri Laasala olivat tyytyväisiä kuulakisaansa; molemmat paransivat ennätyksiään.

Lupaavan paluun kilpakentille ja Vauhdin väreihin teki Amanda Lapinleimu, joka viiden kuukauden intensiivisemmän harjoittelun tuloksena taittoi 100 metriä aikaan 13,39. Sijoituskin oli 19 kilpailijattaren joukossa hienosti kahdeksas. 200 metrillä Lapinleimun aika oli 27,27 ja sijoitus yhdeksäs 16 kilpailijan joukossa. Vauhtilaisjoukkuetta täydensi vielä hienosti 17-vuotias kilpailemista aloitteleva Inka Vatka kuulassa tuloksella 8,59 ja keihäässä tuloksella 26,94.

Seiväshyppy kahden kamppailu

Kilpailujen nimikkolajiin eli seiväshyppyyn osallistui neljä hyppääjää, joista kaksi jäi harmittavasti ilman tulosta. Kisan voitti odotetusti kokenut konkari Nokian Urheilijoiden Olli Rannikko hänelle vaatimattomalla tuloksella 480. 18-vuotias oman ikäluokkansa huippua edustava Jami Siira Tampereen Pyrinnöstä ylitti riman samasta korkeudesta, mutta tarvitsi siihen kaksi yritystä sijoittuen toiseksi.

Siira yritti kisan voittoa ja ennätyksensä 485 parantamista korotuttamalla riman 5 metriin, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta rima ei pysynyt kannattimillaan. Oman mielenkiintonsa kisaan olisi tuonut Vauhdin 19-vuotias seiväshyppääjä Joni Uolamo, mutta hän oli tällä kertaa estynyt osallistumasta.

Tuulikki Moisio

18-vuotias Tampereen Pyrinnön Jami Siira haastoi seiväshypyssä kisan ennakkosuosikin Olli Rannikon yltäen samaan lopputulokseen 480. Myös viiden metrin kerhoon pääsy oli lähellä, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta vielä ei ollut sen aika.

Tulokset:

M 100m
1) Heikki Nieminen JanJa 11,17
2) Samuli Lehtinen LahdA 11,20
3) Aleksi Kuusinen TampPy 11,39
4) Mikhail Paramonov LAC TV 12,15
5) Juho Toivari JanJa 12,55
6) Eino Perämaa TampPy 12,57
7) Patrik Järvinen TampPy 12,64
8) Esa Hakala TampPy 13,85
Karim Jaiteh HelsTa DQ

Loppukilpailu erä 1, Tuuli: -0,4
1) Heikki Nieminen JanJa 11,17
2) Samuli Lehtinen LahdA 11,20
3) Aleksi Kuusinen TampPy 11,39
Karim Jaiteh HelsTa DQ

Loppukilpailu erä 2, Tuuli: -0,6
1) Mikhail Paramonov LAC TV 12,15
2) Juho Toivari JanJa 12,55
3) Eino Perämaa TampPy 12,57
4) Patrik Järvinen TampPy 12,64
5) Esa Hakala TampPy 13,85

N 100m
1) Pirkitta Marjanen PorinYU 12,62
2) Sofia Järvelin AlavU 12,76
3) Jenna-Riina Virolainen TampU 12,80
4) Reetta Hämäläinen LahdA 12,91
5) Silja Laaksonen HelsTa 13,08
6) Jutta Latvala KuortKu 13,35
7) Nea Laine TuUL 13,37
8) Amanda Lapinleimu ToijVau 13,39
9) Iira Bützow ViipU 13,40
10) Arlena Mikkonen TampU 13,42
11) Iiris Törrönen KuivAu 13,47
12) Emma Tuomala HIFK 13,48
13) Tiia Heikkinen TampPy 13,53
14) Ella Savonen LoimLei 13,94
15) Elle Kariniemi LauttLu 14,01
16) Johanna Nieminen VammsVoi 14,59
17) Leili Amini HelsTa 14,97
18) Sari Pikkarainen JanJa 15,03
19) Kati Oikarinen RunClub 16,05

Loppukilpailu erä 1, Tuuli: -0,8
1) Jutta Latvala KuortKu 13,35
2) Elle Kariniemi LauttLu 14,01
3) Johanna Nieminen VammsVoi 14,59
4) Leili Amini HelsTa 14,97
5) Sari Pikkarainen JanJa 15,03
6) Kati Oikarinen RunClub 16,05

Loppukilpailu erä 2, Tuuli: -0,7
1) Jenna-Riina Virolainen TampU 12,80
2) Reetta Hämäläinen LahdA 12,91
3) Arlena Mikkonen TampU 13,42
4) Iiris Törrönen KuivAu 13,47
5) Emma Tuomala HIFK 13,48
6) Tiia Heikkinen TampPy 13,53
7) Ella Savonen LoimLei 13,94

Loppukilpailu erä 3, Tuuli: -1,4
1) Pirkitta Marjanen PorinYU 12,62
2) Sofia Järvelin AlavU 12,76
3) Silja Laaksonen HelsTa 13,08
4) Nea Laine TuUL 13,37
5) Amanda Lapinleimu ToijVau 13,39
6) Iira Bützow ViipU 13,40

M 200m
1) Samuli Lehtinen LahdA 22,36
2) Aleksi Kuusinen TampPy 22,47
3) Heikki Nieminen JanJa 22,52
4) Karim Jaiteh HelsTa 23,96
5) Patrik Järvinen TampPy 25,25
6) Eino Perämaa TampPy 25,31
7) Juho Toivari JanJa 25,42
Juho Rönkä JanJa DNS

Loppukilpailu erä 1, Tuuli: +0,2
1) Samuli Lehtinen LahdA 22,36
2) Aleksi Kuusinen TampPy 22,47
3) Heikki Nieminen JanJa 22,52
4) Karim Jaiteh HelsTa 23,96

Loppukilpailu erä 2, Tuuli: +0,3
1) Patrik Järvinen TampPy 25,25
2) Eino Perämaa TampPy 25,31
3) Juho Toivari JanJa 25,42
Juho Rönkä JanJa DNS

N 200m
1) Sanna Erkinheimo LahdA 25,27
2) Sofia Järvelin AlavU 26,06
3) Iina Takkula KuivAu 26,35
4) Silja Laaksonen HelsTa 26,56
5) Nea Laine TuUL 26,61
6) Reetta Hämäläinen LahdA 26,63
7) Emma Tuomala HIFK 26,94
8) Iiris Törrönen KuivAu 27,26
9) Amanda Lapinleimu ToijVau 27,27
10) Iira Bützow ViipU 27,50
11) Linnea Loukola RaisKu 27,53
12) Tiia Heikkinen TampPy 27,83
13) Liinu Karjala PorinYU 29,26
14) Yalda Amini HelsTa 30,52
15) Sari Pikkarainen JanJa 31,61
16) Kati Oikarinen RunClub 32,16

Loppukilpailu erä 1, Tuuli: +0,5
1) Reetta Hämäläinen LahdA 26,63
2) Iiris Törrönen KuivAu 27,26
3) Iira Bützow ViipU 27,50
4) Yalda Amini HelsTa 30,52
5) Sari Pikkarainen JanJa 31,61
6) Kati Oikarinen RunClub 32,16

Loppukilpailu erä 2, Tuuli: +0,9
1) Silja Laaksonen HelsTa 26,56
2) Nea Laine TuUL 26,61
3) Emma Tuomala HIFK 26,94
4) Amanda Lapinleimu ToijVau 27,27
5) Linnea Loukola RaisKu 27,53
6) Liinu Karjala PorinYU 29,26

Loppukilpailu erä 3, Tuuli: +0,3
1) Sanna Erkinheimo LahdA 25,27
2) Sofia Järvelin AlavU 26,06
3) Iina Takkula KuivAu 26,35
4) Tiia Heikkinen TampPy 27,83

N 800m
Loppukilpailu
1) Elisa Juntunen ÄänekU 2.31,77
2) Veera Puosi JyväskKU 2.34,37
3) Johanna Nieminen VammsVoi 2.39,67
4) Jenna Enholm NokU 2.48,18

M 3000m
Loppukilpailu
1) Lassi Hopeasalo TeivoSt 9.44,02
2) Riku-Antti Naskali KylmäkVei 10.02,39

N 3000m
Loppukilpailu
1) Klaara Leponiemi LempKiYU 9.56,18
2) Amanda Virtanen TuUL 10.27,76
3) Maarit Kuhmonen TampU 10.36,15
4) Helmi Karjainen LempKiYU 11.26,53
5) Sara Jukko IkaalU 12.27,51
6) Liisa Timonen EspTa 12.29,25
Saara Sillanpää ForssSa DNS

M Seiväs
Loppukilpailu
1) Olli Rannikko NokU 480
470 480 490
xxo o xxx

2) Jami Siira TampPy 480
440 460 470 480 490 500
xo xo — xo — xxx

Joonas Jokivartio JyväskKU NH
460
xxx

Petri Laitinen KangasnKa NH
370
xxx

M Pituus
Loppukilpailu
1) Lasse Hämelahti JanJa 6,64 -0,4
6,48 6,53 6,64 4,80 6,36 6,52
-0,6 +0,0 -0,4 -1,9 +0,0 -1,4

2) Teemu Salminen ToijVau 5,27 +0,3
5,03 4,86 5,02 5,22 5,27 5,07
-0,4 -1,2 -0,5 -0,9 +0,3 -1,8

3) Esa Hakala TampPy 4,92 -0,6
4,92 4,43 x x 2,16 –
-0,6 +0,0 +0,3

4) Matti Saunanen IkaalU 3,50 -0,6
3,20 3,23 3,36 3,30 x 3,50
-0,5 +0,0 -0,9 +0,0 -0,6

Iikka Alingue JanJa NM NM
x x x x –

N Pituus
Loppukilpailu
1) Jenna-Riina Virolainen TampU 5,17 +0,0
4,77 5,17 x x 4,98 4,62
-0,7 +0,0 -0,1 +0,0

2) Ella Savonen LoimLei 4,96 +0,1
x x 4,92 4,59 4,96 x
-0,1 +0,9 +0,1

3) Moona Mäkelä HämeenlTa 4,79 +0,2
4,64 4,60 x x 4,79 3,18
+0,0 -1,2 +0,2 +0,0

4) Petra Kallionpää JanJa 4,77 +0,4
2,06 4,70 4,74 4,71 4,77 4,76
-0,4 -0,9 +0,1 -0,8 +0,4 -0,1

5) Anne Huiko TampPy 4,54 +0,0
4,13 4,42 4,47 4,54 x x
-0,9 +0,0 +0,0 +0,0

6) Miia Uskalinmäki TampPy 4,32 -0,5
4,28 4,32 4,08 x 4,06 x
-0,5 -0,5 +0,0 +0,0

7) Elle Kariniemi LauttLu 3,99 +0,0
3,43 3,86 x 3,99 3,95 3,65
-0,9 +0,0 +0,0 +0,0 +0,0

8) Johanna Hakalahti TampPy 3,75 +0,0
3,48 3,53 3,60 3,75 3,53 3,62
-0,2 -0,2 +0,2 +0,0 +0,1 +0,0

M Kuula
Loppukilpailu
1) Jussi Tukeva JalasjJa 16,30
15,51 15,61 15,53 16,30 15,72 x

2) Olli Niemi KangKi 14,36
13,43 13,92 14,06 14,08 14,04 14,36

3) Lauri Laasala ToijVau 12,94
12,10 12,40 12,65 x 12,94 12,27

4) Teemu Salminen ToijVau 11,10
10,43 11,10 x 10,14 10,97 10,79

5) Matti Saunanen IkaalU 8,20
8,04 8,20 x 7,32 7,94 8,00

N Kuula
Loppukilpailu
1) Emilia Kangas SeinäjSU 13,95
13,63 13,51 x x 13,68 13,95

2) Heidi Nevala KoskKai 12,06
12,06 10,84 x x x 11,54

3) Marika Lähteenmäki IkaalU 9,45
9,37 9,45 x 9,27 x x

Melanie Soukko IkaalU DNS

N Kiekko
Loppukilpailu
1) Krista Uusi-Kinnala LaitJy 50,86
44,32 49,68 50,86 x x 47,01

2) Pinja Karhunen HämeenlTa 46,80
46,80 44,10 43,66 46,15 x 45,13

3) Roosa Naula TuUL 42,08
41,04 42,08 41,65 x 40,30 40,32

4) Nilla Rättyä JanJa 35,73
33,61 34,79 34,37 35,50 35,53 35,73

5) Pihla Karhunen HämeenlTa 34,34
x 32,13 x x 32,63 34,34

6) Krista Alm LänsiUU 31,88
x 31,18 31,22 31,88 x x

7) Petra Pikkarainen RiihimKi 29,36
x x 29,36 x x 27,42

8) Anu Virtanen JanJa 20,34
x 20,34 x x 19,64 x

M Keihäs
Loppukilpailu
1) Jere Salo LauttLu 72,20
72,20 x x 62,88 66,17 x

2) Henri-Jussi Kurvinen VehmU 65,09
62,56 x 62,63 60,56 63,20 65,09

3) Henri Korhonen MaanMa 61,74
61,74 x 59,14 x x 57,41

4) Markus Rajaniemi LahdA 54,77
50,98 52,05 53,81 54,77 53,82 54,13

5) Petri Satto JanJa 50,34
49,13 50,34 48,20 x 47,74 49,42

6) Matti Saunanen IkaalU 35,30
– 35,30 31,87 31,78 29,12 32,44

N Keihäs
Loppukilpailu
1) Marika Lähteenmäki IkaalU 31,13
28,13 29,33 30,85 31,13 30,10 29,88

2) Miia Uskalinmäki TampPy 30,23
27,97 27,97 27,98 30,23 29,81 28,93

3) Sara Syrjälä TammRy 27,87
x 26,92 x 25,23 25,50 27,87

4) Anne Huiko TampPy 26,71
23,47 25,17 26,71 24,76 26,46 x

5) Johanna Hakalahti TampPy 25,03
23,07 21,60 21,19 25,03 23,85 24,34

N17 Kuula
Loppukilpailu
1) Meri Elomaa TampPy 13,43
12,76 13,43 12,94 x 12,62 12,65

2) Charlotta Pettersson TampPy 12,28
12,28 11,81 x 11,28 x 11,37

3) Siiri Elomaa TampPy 11,35
x 10,56 10,35 10,81 11,02 11,35

4) Silja Rossi TampPy 11,05
10,31 x 10,98 11,05 x 10,77

5) Lumi Vahteristo ToijVau 10,87
10,76 9,71 10,00 10,21 10,13 10,87

6) Inka Vatka ToijVau 8,59
7,48 8,59 x 8,40 8,27 x

M17 Keihäs
Loppukilpailu
1) Joar Söderholm HIFK 49,46
49,00 x x x 49,46 x

2) Niilo Waher TuUL 43,44
41,19 43,17 38,96 43,44 42,67 x

N17 Keihäs
Loppukilpailu
1) Siiri Elomaa TampPy 46,49
44,84 44,37 46,49 x x 43,29

2) Peppi Koppanen TammRy 44,64
43,97 42,34 41,25 44,64 x x

3) Silja Rossi TampPy 40,66
40,66 x 37,15 x 37,46 x

4) Iida Ovaskainen RiihimKi 35,63
33,73 29,22 34,29 35,63 x 33,88

5) Charlotta Pettersson TampPy 35,27
35,27 33,50 x 30,11 31,88 x

6) Inka Vatka ToijVau 26,94
x 25,85 26,27 26,94 x x

Meri Elomaa TampPy NM
x x x x x x

Neea Suhonen ViialVa DNS

Punavalkoisessa asussa painiva Eemeli Rautanen sai Suomi-Cupin osakilpailussa toisessa ottelussa vastaansa Lauri Karjalaisen, joka voitti niukasti viimeisellä ottelupisteellä. Kuva: Janne Rautanen

Viialan Pyryä edustava Eemeli Rautanen nousi lauantaina 15. kesäkuuta palkintopallille oltuaan kolmanneksi paras 63 kilon sarjassa miesten painin Suomi-Cupin osakilpailussa Helsingissä. Rautanen oli ensimmäistä kertaa mukana Suomi-Cupissa.

Ensimmäisessä ottelussa kaatui tiukan väännön jälkeen Juho Lamberg (Vaajakosken kuohu) pistein 2–0. Toisessa ottelussa vastaan tuli Suomen kahden vuoden takainen junioreiden MM-edustaja Lauri Karjalainen (Perhon Kiri). Rautanen hävisi tasaisen väännön pistein 1–1, kun Karjalainen sai viimeisen ottelupisteen. Eemelin kova painostus toisen jakson lopussa ei riittänyt ottelun kääntämiseen.

Kolmas vastustaja oli sarjan ennakkosuosikki Arttu Hakala (Vaasan voimaveikot), joka otti Rautasesta nopeasti ylivoimaisen pistevoiton 8–0 päättäen ottelun komeaan takavyöheittoon.

Eemeli joutui antamaan vastustajilleen painossa etua muutaman kilon verran, koska hän paini perjantai-iltana Työväen Urheiluliiton (TUL) 100-vuotiskisoissa alle 20-vuotiaiden sarjassa, jossa painon oli oltava alle 57 kiloa. Nuorukainen edusti liittojen välisessä kisassa TUL:n joukkuetta, joka kilpaili Viron joukkueita Kalevia ja Jõudia sekä Pietarin joukkuetta vastaan. Eemeli ylsi otteluissaan hyvällä painilla kahteen voittoon, mutta kolmannesta ottelusta tuli luovutuksen seurauksena tappio. TUL:n joukkue oli otteluiden paras.

Harri Koivunen ohjasti akaalaisen Blandonin Turussa maanantaina ruunan tasoitusajoennätykseen.

Seitsemännen ravikilpailunsa maanantaina Turussa juossut ruuna Blandon taisteli laukkapirun kanssa, mutta suoriutui puhtain paperein ja teki Harri Koivusen ajamana ennätyksensä 19,2. Se riitti akaalaisen Essi Luoman omistamalle ja Hannu Isotalon valmentamalle nelivuotiaalle viidenteen sijaan. Lähdön voitti Timo Norrin ajama Fiona Norr (18,3).

Riihimäellä sunnuntaina kilpailu-uransa aloitti Halia Web. Akaalaisen Beenature Forerst Oy:n omistama ja Ville Mäkelän treenaama nelivuotias tamma sijoittui uran avauksessa kuudenneksi ajalla 20,7.

Halia Webin isä on amerikkalainen, mailin 09,4a juossut Like A Prayer ja emä Chantal Web. Halia Web on emänsä neljästä varsasta vanhin ja ensimmäinen, joka on kilpaillut. Emä itse otti 15 kilpailustaan kolme voittoa ja palkintorahoja reilut 25.000 euroa. Chantal Webin suurin saavutus oli Tammakriteriumin voitto kolmevuotiaana Teivossa elokuussa 2013.

Rauli Ala-Karvia

Sami Hintsasen puolison Varpu Hintsasen syöpää sairastanut Senja-tytär kuoli tiistaina 18. kesäkuuta. Varpu Hintsanen oli 8-vuotiaan tyttärensä omaishoitaja.

Varpu Hintsanen kirjoitti tapahtuneesta Instagram-tilillään keskiviikkona iltapäivällä. ”Hyvää matkaa äidin pieni rakas. Kiitos, että juuri minä sain olla sinun äitisi ja sain hoitaa sinua kotona maallisen matkasi loppuun asti. Kiitos, että ehdit opettaa meille ja monille läheisillesi tästä elämästä niin paljon. Suru ja ikävä on suunnaton”, Varpu-äiti kirjoittaa.

Asian uutisoi ensimmäisenä Seiska-lehti.

Akaan Seutu julkaisi perjantaina 14. kesäkuuta Hintsasen uusioperheen arjesta ja positiivisesta asenteesta kertovan jutun. Haastattelu tehtiin 17. toukokuuta.

Lapsen vakava sairaus mullisti uusperheen arjen – Suremisen sijaan Hintsasilla keksitään jokaiseen päivään ilon aiheita ja arvostetaan hetkessä elämistä

Poliisiammattikorkeakoulun hallintojohtaja Timo Rajala toimi Toijalan ja Akaan valtuustoon puheenjohtajana vuosina 2006-2012.

Akaan kaupunki

Myllytie 3

37800 Akaa

Kuntalaisaloite (Kuntalaki 23 §) Puuklusterin perustaminen Akaaseen

Tänään 18.6. olemme saaneet tietää, että valtion talousarvioon on varattu 8 miljoonan euron määräraha Akaan raakapuuterminaalin edistämiseen. Vuosia ajettu hanke saa vauhtia. Akaan puulaakso on askeleita lähempänä toteutumistaan.

Esitänkin, että Akaan kaupunki ryhtyy voimaperäisesti, suunnitelmallisesti ja päättäväisesti työskentelemään sen eteen, että Akaasta kehittyy merkittävä puualan toimijoiden keskittymä, klusteri. Meillä on sijaintivaltti, tässä olisi meille valttikortti. Työhön pitää ryhtyä välittömästi. Akaassa pitää ajatella isosti!

Akaa Point-alueen on toivottu alkavan rakentua – se voisi edellä sanotussa hengessä tapahtua vahvalla puuidentiteetillä ja profiililla. Alan yritysten verkosto pitää koota samaan pöytään, jotta tietoisuus leviää ja ruokkii uutta toimintaa ja työtä.

Akaassa voisi aivan hyvin olla puu- ja metsäorientoitunut koulu – alakoulu ja yläkoulu. Mitä olisikaan puu- ja/tai metsäpainotteinen lukio? Puulta maistuva koulu saisikin aivan uuden merkityksen. Älköön vaan kukaan sanoko, että opetussuunnitelmaa ei voisi niin laatia? Kyllä voi.

Työelämän ja koulun läheinen vuorovaikutus kasvattaisi nuoristamme tulevaisuuden osaajia. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat asioita, joiden kanssa metsäajattelu sopii hyvin yhteen.

Naapurikaupungeissa on alaa sivuavaa korkeakoulu- ja ammatillista opetusta. Se on yksi lisäosoitus oivallisesta sijainnistamme – Tampereelle alta puolen tunnin.

Puurakentaminen kaiken kaikkiaan on nouseva trendi. Sellaisen suosiminen kaikessa rakentamisessa voisi olla kaupunkisuunnittelun kirkkaita lähtökohtia.

Voisi kuvitella, että tällaiseen kehittämistoimintaan olisi saatavissa kotimaista ja eurooppalaistakin rahoitusta kaupungin omaa panosta unohtamatta.

Tiedetään, että saman idean suuntaisia keskittymiä on Loviisassa. Lieksassa ja muutamalla muullakin paikkakunnalla. Perusidea on sama: enemmän hyötyä ja ideoita laajemmalla porukalla.

Joensuu on Suomen metsäpääkaupunki – merkittävä tutkimuksen, opetuksen ja teollisuuden keskus. Suomeen mahtuu muitakin alan keskittymiä. Sopii muistaa, että Joensuun Elliksi aikoinaan kutsuttu tyttöihminenkin oli Juukasta.

Akaassa 18.6.2019

Timo Rajala

Akaalainen autoilija kärähti poliisin liikennetarkastuksessa huumeiden käytöstä Tampereella torstain vastaisena yönä. Poliisin tekemä huumepikatesti oli positiivinen, mutta alkometriin nainen puhalsi puhtaan nollatuloksen. Vuonna 1982 syntyneen naisen hallusta löydettiin pieni määrä huumausaineeksi arveltua ainetta.

Naisesta oli tehty useita etsintäkuulutuksia. Poliisin pysäyttäessä hänet tarkastusta varten nainen yritti antaa poliisille väärät henkilötiedot.

Poliisin mukaan kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Lisäksi hänen kyydissään oli henkilö, josta oli niin ikään tehty useita etsintäkuulutuksia.

Akaalaisnaista epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, rattijuopumuksesta, kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ja väärän henkilötiedon antamisesta.

Heli Piirainen loikkasi vihreistä vasemmistoliittoon syksyllä 2018. Puoluevaihdos ja valtuustoryhmävaihdos sinetöitiin viime syyskuun valtuustossa

Kaupungin suurin hiekkalaatikko löytyy valtuustosta. Välillä hiekkalapiot vaihtuvat nukkeleikkeihin, jossa yksi vinkuu ja muut hyppäävät kuin marionetit. Joku tietää aina, mistä narusta vetää, ja nukketeatterin seuraava käänne on valmis. Tästä teatterista ei toimintaa puutu, myös tuolileikki tuntia ennen valtuuston kokousta on mahdollista, kun huomataan, että pilkka saattaa käydä omaan nilkkaan.

Kaksi vuotta sitten kuntavaalien jälkeen käytiin paikkaneuvottelut, jossa liittoumien kesken sovittiin luottamuspaikkojen jako valtuutettujen määrän mukaan suhteellisesti. Kaikki ryhmät hyväksyivät seuraavalle neljälle vuodelle sovitut paikkajaot. Tämän jälkeen kaksi henkilöä on halunnut vaihtaa ryhmiään, joka on saanut aikaan puhetta, että voimasuhteet jakaantuvat nyt väärin. Melko yksinkertaisella vaalimatematiikalla on laskettavissa, että näin ei edelleenkään ole. Ikävintä kaikessa on, että kehittämisen sijaan käytämme aikaa vain muutamien henkilöiden egon pönkittämiseen ja edun ajamiseen yhteisen sijasta.

Kuntavaalikaudet karkaavat käsistä yksi toisensa jälkeen, kun kakkuleikit kaipaavat kaitsijoita. Vaalipuheet yhteisestä hyvästä ovat vaihtuneet vallanhimoon. Hyvä ja luova leikki kaipaa kumppanikseen luottamusta. Luottamuksen rakentuminen vie aikansa ja sillä ei sopisi kenenkään leikkiä. Valta väärissä käsissä on kovin tuhoisaa. Ei siis ole ihme, että oikeudenmukaiset ja suoraselkäiset väsyvät ja väistyvät yksi toisensa jälkeen. Vapaa-aikansa kun voi viettää virkistävimmilläkin tavoilla.

Jokaisesta ryhmästä löytyy joukko älykkäitä, lempeitä ja empaattisia ihmisiä, joilla on kykyä ja halua toimia paremman Akaan eteen. Kyse on yhteisten asioiden ajamisesta, ei oman edun tavoittelusta. Kun oikein pelkistetään, ollaan perusasioiden äärellä – rakkauden ja pelon. Vallanhimo on pelkoa siitä, etten tule kuulluksi. Kiusaaminen on pelkoa siitä, että toinen näyttäytyy muiden silmissä parempana ihmisenä. Luottamuksen rikkominen on pelkoa, että tulee petetyksi ensin. Ego estää meitä saavuttamasta unelmaamme.

Olemme itse itsemme pahin vihollinen. Mitä tapahtuisi, jos valitsisimme rakkauden? Lisäisimme leikkimielisesti läikähdyksen lempeyttä poliittiseen lemmenjuomaamme? Saisiko se kaupunkimme kukoistamaan ja saisimme aikaan energian, jolla perinteinen oman penkin puristaminen saataisiin päätökseen? Kuuntelisimmeko enemmän ja arvostelisimme vähemmän?

Radikaalit toimenpiteet vaativat rohkeita tekoja. Rakkaus ja rakastaminen on aina itsensä altistamista ja riski. Harkittu riski on kuitenkin aina kannattavampaa, kuin hajuton, mauton ja väritön elämä. Uskalletaanko siis hypätä? Yhdessä.

Vihreä valtuustoryhmä

lauantaina 21. kesäkuuta

Varkauksia

Sontulan Pelto-Kaarelasta varastettiin leipiä, vaatteita ym. Varkauden teki tamperelainen Armas Heikki Laurén. Osa tavaroita saatiin takaisin. Kauppias Peltolan puodista varastettiin t.k. 10 p. välisenä yönä noin 300:- rahaa. Poliisi on tekijän jäljillä. Kuuleman mukaan on pari muutakin pienempää varkautta tapahtunut, joten pitkäkyntisiä on paljon liikkeellä.

Ruokatavarain hinnat

Toijalassa pysyttelevät melkoisen korkealla, niinpä viime toripäivänä pyydettiin kananmunista 80-70 p. kpl., voista 22-15 mk. kg. ja lahnasta 7mk. kg. Nyt kun maitokauppa on päästetty vapaaksi rajoittavista määräyksistä, on kuulemamme mukaan maitolitrasta vaadittu 1mk. 50 p. Tällaisten tunnottomien hintojen kiskomisen estämiseksi olisi tosiaan tarpeellista, että Toijalaan perustettaisiin ruokatavarakauppa. Eikö osuuskauppa voisi liittää puotinsa yhteyteen myös ruokatavaran myyntiä? Kun elintarvikelautakunnan myymälä todennäköisesti suljetaan, tarvitsee täkäläinen suuri kuluttajapiiri edelleen jonkun välittäjän, joka järjestää tavaran saannin. Ja juuri meillä Toijalassa kaivataan kunnollista ruokatavarakauppaa, missä ei kiristettäisi yleisöltä ylettömiä hintoja, vaan pyrittäisiin kohtuullisuuteen kaikessa.

Rajoittavia poikkeusmääräyksiä yhä kumottu

Maitokaupan vapauttaminen. Elintarveasiain järjestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain nojalla on valtionneuvosto päättänyt kumota senaatin päätöksen, jolla vuolukerman (smetanan) kuljetus ja myynti kielletään, niin ikään samalta päivältä. Senaatin päätöksen kerman kaupan ja kuljetuksen ehdoista 3 päivältä heinäkuuta 1918 sekä maidon, kerman, piimän ja sterilisoidun maidon rajahinnat ynnä ne määräykset senaatin päätöksestä yksityisten oikeudesta elintarpeiden kuljettamiseen 13 päivältä elokuuta 1918, jotka koskevat maidon kuljetusta. Kulutuskeskusten elintarvikelautakunnilla on kuitenkin oikeus, mikäli katsovat sen maidon tasaisen jakautumisen tähden välttämättömäksi, ottaa haltuun kaikki kulutuskeskukseen saapuvat edellä mainitut maitotuotteet, tai osan niistä, kortti- tai muun järjestelmän mukaan, sekä antaa muita näiden tuotteiden tasaista jakelua varten tarpeellisia määräyksiä. Tämä päätös astuu voimaan 20 p:nä kesäkuuta 1919.

Olemmeko tuhoamassa maakuntakaavassakin kulttuurillisesti arvokkaaksi merkityn Akaan Karhunrahkan maaseutumaiseman saksalaisen ABO Windin tuulivoimaloiden vuoksi? 11–15 kappaletta 300 metristä tuulivoimalaa saa tuhota maiseman, jota tähän asti on suojeltu tiukoilla rakentamismääräyksillä? Suostutaanko maailmanlaajuisesti ensimmäisiksi tuulivoimala-ihmiskokeen edustajiksi Akaassa? Tässä ihmiskokeessa tullaan testaamaan ennätyssuurten 300 metristen tuulivoimaloiden vaikutusta terveyteemme sekä talouteemme.

Tuulivoimaloiden äänien, myös infraäänien haittavaikutukset on selvitettävä perusteellisesti. Karhunrahkan tuulivoimapuiston lähin asukas tulisi olemaan vain kilometrin päässä voimaloista. Työ- ja elinkeinoministeriön 2017 julkaisussa tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutuksista terveyteen todetaan, että asiaa on tutkittu varsin vähän. Varsin vähän ei vakuuta, jos asuinkuntaasi on tulossa 11–15 maailman korkeinta tuulivoimalaa. Todellisia tämän mittaluokan tuulivoimapuiston terveysvaikutuksia ei voida kattavasti ja todenperäisesti mitata, sillä vastaavanlaista massiivista tuulivoimapuistoa ei maailmassa vielä ole. Kaikki esitykset ovat vain arvioita. Alueen kaava-asioita tilaisuudessa esitellyt ABO Windin palkkaama Pöyryn asiantuntija esitti lieventävänä asiana äänivaikutuksista puhuttaessa, että alueen läheisyydessä toimii jo nyt ampumarata sekä moottoriharrastusalue. Näiden satunnaisessa käytössä olevien harrastepaikkojen ikään kuin vertaaminen ja niiden verukkeella hyväksyttävämmäksi 24/7 ääntä pitävien voimaloiden olemassaolon tekeminen oli yksi lukuisista epäluottamusta herättävistä illan hankkeen esittelijöiden kommenteista.

Kiinteistöjen rahallinen – sekä käyttöarvo romahtavat alueella. Hankealan pinta-ala on 19 neliökilometriä ja vaikutusalue ulottuu kilometrien päähän tästä. Eri vuoden- ja vuorokaudenaikoihin sekä eri ilmansuunnista läheltä ja kaukaa tehdyt havainnekuvat tulisi saada heti kaikille kuntalaisille nähtäville, jotta ymmärrettäisiin tuulivoimapuiston suuruus ja laaja vaikutusalue.

Alue on varattu maakuntakaavassa tuulipuistokäyttöön, mutta pakko sitä ei siihen ole rakentaa. Sen päättää kaupunki. Miksi muuttaisit tuulivoimalan viereen, jos viereisessä kunnassa voit olla ilman sitä? Miksi kuuntelisit jatkuvaa voimaloiden suhinaääntä sekä vastaanottaisit infraääntä ja katselisit taivaalla välkehtiviä kirkkaita voimaloiden varoitusvaloja, jos vaihtoehtona on viereinen kunta ilman niitä? Muutamassa vuodessa uusien voimaloiden suunnitelmat ovat kasvaneet 200 metrisistä voimaloista näihin 300 metrisiin. Vain saksalainen sen tietää, että miten valtavia sähkövoimaloita tulevaisuudessa tulevatkaan rakentamaan valtaamalleen entiselle maaseudullemme. Puisto on sanana tälle hankkeelle vääristävä. Puisto on kuntalaisten virkistäytymispaikka, tämä hanke on sähkövoimala-alue.

Eläimistä mainittakoon, että tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan tuhoa esimerkiksi linnuille ja hyönteisille. Tämä vaikutus luonnollisesti tulee näkymään luonnon monimuotoisuudessa alueella.

Yleisötilaisuudessa oli paikalla auditoriollinen kuntalaisia, joiden vallitseva ja kuuluva ääni oli vahvasti kritisoiva, eikä puoltanut hankkeelle jatkoa.

Akaan tuulivoimapuiston esitykseen/asiakirjaan voi esittää mielipiteen 2.8.2019 mennessä osoitteella Akaan kaupunki, kaavoitus ja maankäyttö, PL 34, 37801 Akaa tai sähköpostitse akaan.kaupunki@akaa.fi.

Tuuli Pollari

TP-49 Killan puheenjohtaja Tapio Pajuoja (vas.) ja Lasse Niemi ovat killan perustajajäseniä.

Toimittaja Lasse Niemi kuoli monien pitkällisten sairauksien uuvuttamana Toijalassa. Niemi syntyi Akaassa 9. syyskuuta 1945 ja oli menehtyessään 73-vuotias.

Lasse Niemi oli Toijalan Pallo 49-:n kasvatti, vuonna 2003 perustetun Killan perustajajäsen ja rahastonhoitaja. Lasse oli myös lupaava pikaluistelija, ja työkaverit muistavat hänet myös taitavana sulkapalloilijana.

Lassen paraatilaji oli jalkapallo. Hän pelasi vuosia TP-49:n joukkueessa puolustajana, mutta Lasse pelasi jopa maalivahtina, kun sellaista tarvittiin. Jalkapallouran kohokohta oli se, kun Toijalan yhteislyseo pudotti toukokuussa 1962 oppikoulucupissa Valkeakosken yhteiskoulun, joka edellisenä syksynä oli finaalissa. Ottelu venyi jatkoajan jälkeen rankkarikisaan, jonka Toijala voitti. Lasse ampui rankkarin tolpan kautta verkkoon. Se oli hänen uransa ensimmäinen ja viimeinen rankkari.

Lasse oli oman tiensä kulkija, vakaumuksellinen sosialidemokraatti, joka oli Toijalan kaupunginvaltuustossa yhden kauden. Lasse ei moittinut eikä moralisoinut ketään, vaan antoi jokaisen elää omaa elämäänsä. Hän oli joukkuepelaaja.

Lassen siunaustilaisuudessaan musiikkina olivat Myrskyluodon Maija ja Nocturne, jotka sopivat hänen sielunmaisemaansa.

Lasse pääsi ylioppilaaksi 1965 Toijalan yhteislyseosta. Hänestä piti tulla lakimies, mutta tulikin lehtimies. Juristin opinnot katkesivat, kun hän pääsi uutistyön makuun Demarin kesätoimittajana Helsingin Hakaniemessä.

Lasse teki elämäntyönsä Suomen Sosialidemokraatin toimittajana. Pisimmät jaksot hän työskenteli Helsingin kaupunkitoimittajana ja vuodesta 1985 työmarkkinatoimittajana. Eläkkeelle hän siirtyi vuosituhannen vaihteessa ja oli viimeiset vuodet Tampereen aluetoimituksessa.

Vaikka Demarissa väki vaihtui varsin tiiviisti, toimituksessa oli pysyvä ydinporukka, johon Lassekin kuului. Hän oli vakaa, vaatimaton, ja kollegojen suuresi kunnioittama. Lasse valittiin lukuisia kertoja toimituksen luottamusmieheksi.

– Tiukoissa tilanteissa saattoi luottaa Lassen olkapäähän satavarmasti, kertoi Lassen työtoveri Tuomo Lilja.

Lasse jäi leskeksi, kun puoliso menehtyi 1989 hänen käsivarsilleen. Hän palasi surullisena miehenä Toijalaan, jossa hän löysi uuden rakkaan ja elämänkumppanin, Tarjan, joka oli myös jäänyt leskeksi. Tarja laittoi siunaustilaisuudessa pienen jalkapallon Lassen arkun päälle. Tuo pallo symbolisoi Lassen elämää. Se oli läksiäislahja Metallityöväen Liitolta.

Tapio Pajuoja, Lassen luokka- ja pelikaveri, TP-49:n Killan puheenjohtaja.

Matti Pitko, Lassen valmentaja, Killan jäsen ja kollega.

Akaan Kiekon kasvattina minun on vaikeaa sivuuttaa Suomen kiekkomaajoukkueen erinomaisia edesottamuksia. Kyllä se vaan nostaa kansallistunnetta, kun edustusmiehemme pyyhkivät jäätä suurvaltojen joukkueilla. On aidosti voimaannuttavaa, kun tämä polvihousuisten miesten menestyksekäs pelailu tuo meille niin paljon iloa. Ulkomaalaiset ystävät soittelevat ja onnittelevat. Puhutaan suomalaisesta Sisusta. Tuntuu hienolta! Menestys on koko kansan omaisuutta.

Kiekkoleijonat ovat siis taas sankareita, mutta todellisia arjen sankareita löytyy myös lähipiiristämme. Heitä ovat ne sadat akaalaiset miehet ja naiset, jotka raskaan työpäivän jälkeen kiireessä ruokkivat oman perheensä ja suuntaavat sitten valmentamaan lapsiamme urheilun tai muun tieto- tai taitoharrastuksen saloihin. Tätä pyyteetöntä valmennustyötä tehdään rakkaudesta lajiin. Arvokas vapaaehtoistyö mahdollistaa lapsillemme tarvittavan liikunta-ajan ja opettaa kilpailuhenkisyyttä. Samalla lapset oppivat tarpeellisia ryhmässä toimimisen taitoja.

Lapset tulevat harratusryhmiin hyvin erilaisista taustoista. Toisille on opetettu automaattinen aikuisten kunnioittaminen, toisille ei. Väitän, että aikuisten kunnioittaminen ei ole samalla tasolla kuin se oli Toijalan Ilveksen aikoihin.

Vapaalla keskustelevalla kasvatuksella opetetaan lapset ajattelemaan, oivaltamaan ja keskustelemaan. Keskustelemiseen ei kuitenkaan ole aikaa silloin, kun pitäisi esimerkiksi hioa rystykrossihyökkäystä lyhyen valmennusvuoron aikana. Silloin valmentaja kertoo, mitä tehdään, ja valmennettavat tekevät niin ilman tarpeetonta kyseenalaistamista. Jäpättäminen ja kyseenalaistaminen tehdään harjoitusten jälkeen pukukopissa tai illalla kotona. Voi kun se menisikin aina näin!

Yksi epämotivoitunut lapsi pilaa helposti koko porukan harjoituksen, sillä pienikin energiatason herpaantuminen aiheuttaa lapsilaumassa välittömän sekasorron. Nyky-Suomessa kaikissa harrastuksissa kaikenlainen kurin palauttaminen on, jos ei kiellettyä, niin ainakin hyvin herkkä taiteenlaji. Valmentajan ainoaksi keinoksi pitää harjoitus kasassa jää lasten katkeamattoman huomion varmistaminen omalla innokkuudella ja kiinnostavilla harjoitteilla.

On kiistatonta, että lasten ja nuorten valmentaminen vaatii johtamistaitoa. Meidän tulee muistaa, että tehtävä ei ole helppo. Kukaan ei ole synnynnäinen johtaja, ja välillä valmentajakin saa ilmaista tunteitaan.

Vanhempien on hyvä toisinaan käydä kotona läpi lapsen harjoituksissa tapahtuneita asioita. Omalle pikku silmäterälle on hyvä selittää, miksi valmentaja vaikkapa eristi hänet muusta porukasta hetkeksi. Samalla hänelle voi antaa keinoja, joilla tapahtuneen voi jatkossa välttää. Tämä helpottaa valmentajien työtä.

Valmentajat ovat paitsi opettajia, myös terapeutteja, lohduttajia, kasvattajia ja lastemme kavereita. Muistetaan tämä, kun seuraavan kerran dumppaamme lapsemme harrastuksensa pariin ja luikimme itse kotiin huokaisemaan.

Suuri kiitos puolestani näille kaikille sankareille, jotka pyyteettömästi kasvattavat ja liikuttavat lapsiamme. Muutimme 2010 Akaaseen hyvien harrastusmahdollisuuksien takia. Täällä on edullista harrastaa monipuolisesti, ja kaikki halukkaat pääsevät pelaamaan. Nyt pitää pikaisesti ratkaista Akaan sisäliikuntatilaongelma ja tehdä Liikuvasta Akaasta uusi myyntiargumenttimme.

Jari Rantanen

Kirjoittaja on urheilumies Viialasta.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Viialan kouluverkkopäätös on tehty. Viialaan rakennetaan yksi uusi yhtenäiskoulu.

Kun kaksi vuotta sitten aloitimme toimikautemme, Viialassa oli murto-osa koululaisista siirretty väistötiloihin. Vastikään 8 miljoonalla peruskorjatussa koulussa lapsia ja työntekijöitä sairastui. Rasin koulu oli sisäilmaongelmien takia jo tyhjennetty. Kun heinäkuussa 2017 ensimmäisen kerran kokoontuvalle uudelle sivistyslautakunnalle tuotiin päätettäväksi lisää väistötiloja, olin jo vaalien jälkeen ehtinyt sen verran perehtymään Keskustan koulun rakennetutkimuksiin ja remontin rajauksiin, että tiesin, ettei väistöaika olisi kuukausia, vaan vuosia.

Yhteistyö yli puoluerajojen oli ratkaisukeskeistä, ja tärkeimmäksi seikaksi nousi lasten ja työntekijöiden terveys. Alkoi vääntö väistötilojen tasosta ja vuokrausajasta. Samaan aikaan parakkien ongelmat alkoivat paljastua. Ympäristöterveysviranomaisten lausuntojen, vanhempien ja työntekijöiden vetoomusten myötä Akaan valtuusto päätti lopulta yksimielisesti vuokrata Viialaan kolmeksi vuodeksi siirtokoulut. Se oli kallista, mutta pakollista, koska Hirvialhokin oli jo todettu sisäilmaongelmaiseksi.

Lopulta myös Rasin oppilaiden vaeltaminen pitkin kylää oleviin väistötiloihin päättyi ja hekin pääsivät yhteen uuteen siirtokouluun yhtenäiskoulun yhteyteen. Tämä päätös tapahtui virheellisesti, ja olen valittanut siitä hallinto-oikeuteen, mutta asiasta ei ole vielä annettu ratkaisua.

Kun Keskustan kouluun, Hirvialholle ja Rasille teetettiin 2018–2019 vielä kahdet laajat kuntotutkimukset, ongelmien todellinen laajuus alkoi näkyä. Loppukeväästä 2019 kaikista vaihtoehdoista teetettiin vielä elinkaarikustannuslaskelma, joka yllätti monet. Korjausvaihtoehdot olivat kaikissa muodoissaan pitkällä tähtäimellä kaikkein kalleimmat ratkaisut, ja yhden ison yhtenäiskoulun rakentamisella olisi säästetty 40 vuodessa kahden koulun ratkaisuun verrattuna vain 300 000 euroa. Kustannusero yhden ja kahden koulun vaihtoehtojen välillä oli mitätön.

Näin oli helppo päätyä lasten takia esittämään sekä sivistyslautakunnassa että valtuustossa Rasille omaa, pienempää alakouluyksikköä. Yhtenäiskoulusta oli tulossa liian iso yksikkö. Varrasniemen ja Mortin alueiden pienempänä kouluna Rasin koulu olisi ollut vetovoimatekijä ja antanut perheille mahdollisuuden valita ison ja pienen koulun väliltä. Pienten lasten koulumatkat olisivat säilyneet kohtuullisina ja turvallisina.

Olen puolustanut Rasin säilyttämistä, puhunut ja perustellut asiaa useissa kokouksissa, iltakouluissa ja seminaareissa sekä kouluverkkotyöryhmässä, jonka jäsen olen. Kesäkuun 19. päivän valtuustossa päädyin vain lukemaan muutosesitykseni; olen käyttänyt Rasin koulun puolesta jo niin paljon panoksia, että nyt olivat lippaat tyhjät. Hävisin äänestyksen selvin numeroin 24–11.

Vaikka hallinto-oikeuden ratkaisu on tulematta ja hallintolain 41 §:n edellyttämä kuntalaisten kuuleminen tekemättä, on näiden vaikutus päätöksen lopputulokseen teoreettinen, sillä ne eivät muuta valtuuston enemmistön tahtoa. Viialaan rakennetaan yksi iso uusi yhtenäiskoulu. Aikataulu on realistinen, ja siirtokoulujen pitkä vuokra-aika tulee tarpeeseen.

Vaikka hävisin, minulla on voittajafiilis. Kukaan ei enää ehdottanut vanhojen koulujen korjaamista, vaan nyt on aika rakentaa uutta. Päätös on Viialan osalta tehty, ja on aika katsoa eteenpäin – eli suunnata katse Toijalaan.

Mervi Pulkkinen
Akaan kaupunginvaltuuston jäsen

Hengelliseen musiikkiin keskittyvä lappeenrantalainen Garissim team vierailee sunnuntaina 30. kesäkuuta Akaan Helluntaiseurakunnan musiikkijumalanpalveluksessa. Garissim oli alkujaan siunauksen vuori, jonka Israelin kansan kohtasi muinoin Siinain erämaassa matkalla Egyptin orjuudesta kohti luvattua maata. Lauluyhtye haluaa Akaassa välittää kuulijoille musiikin kautta taivaallista siunausta ja evankeliumin ilosanomaa.

Garissim aloitti toimintansa Lappeenrannassa vuonna 1997 lauluyhtyeenä. Alkuvaiheessa mukana oli noin kymmenen laulajaa. Viime vuosina yhtye on toiminut kvartettina ohjelmistonaan sekä kotimaisia että ulkomaisia hengellisiä lauluja. Garissimin perustaja Seppo Söderling toimii kvartetin säestäjänä. Hän on myös laatinut laulujen sovitukset.

Kvartetti rakentuu kahdesta musikaalisesta perheestä; Seppo ja Sakari Söderling ovat isä ja poika, ja Jorma Loikkanen ja Laura Hämäläinen ovat isä ja tytär. Puheosuudesta vastaa Pertti Simola, jonka isä on syntynyt Akaassa.

Musiikkijumalanpalvelus on Akaan Helluntaiseurakunnassa sunnuntaina 30. kesäkuuta kello 11.

Juhani Kolehmainen

Elina ja Aarne Tiuran perheeseen syntyi 7.6.2019 Kanta-Hämeen Keskussairaalassa pieni poika mitoin 2950 grammaa ja 48 senttiä. Kotona isoveli Eino, 2 vuotta ja 4 kuukautta, auttaa pikkuveljen hoidossa.

Voikukkaa voi käyttää monipuolisesti. Kukista voi tehdä simaa tai viiniä ja sen kuivattua juurta voi esimerkiksi käyttää jauhojen jatkeena. Sitä on myös paahdettu kahvin korvikkeeksi.

Voikukkaa löytyy miltei jokaisen talon pihalta, ja voikukkia onkin Suomessa yli 500 lajia. Eri lajit poikkeavat maultaan suuresti toisistaan, joten niitä kannattaa maistella jo keräysvaiheessa. Jos yksi maistuu kitkerältä, voi muutaman metrin päässä kasvaa maukkaampi yksilö. Yleensä kitkerimpiä ovat voimakkaasti sahalaitaiset ja maukkaimpia mahdollisimman sileäreunaiset lehdet.

Tuoreita voikukannuppuja voi syödä sellaisenaan salaatissa tai öljyssä paistettuna. Nuppuja voi myös säilöä etikkaliemeen. Säilöntään kannattaa käyttää mahdollisimman kiinteitä nuppuja. Salaattina käytettäessä lehdistä on poistettava kitkerää maitiasnestettä sisältävä ruoti. Lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä. Loppukesällä ne kovettuvat ja kitkeröityvät eivätkä enää kelpaa salaattiaineksiksi.

Voikukan lehdet ovat erityisen terveellisiä. Ne sisältävät runsaasti C- ja A-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa. Voikukka poistaa voimakkaasti nestettä ja sisältää runsaasti inuliinia, joka vaikuttaa alentavasti verensokeriin ja verenpaineeseen. Näihin vaivoihin voikukkaa onkin käytetty kansanperinteessä.

Voikukan nuorista kukinnoista voi tehdä yllättävän paljon hunajaa maultaan muistuttavaa voikukkasiirappia. Siirappia varten kerätään litra kukintoja puhtaalta paikalta. Kukinnot huuhdellaan ja vesi valutetaan pois. Ne laitetaan kattilaan, johon kaadetaan 4 desilitraa vettä. Seos kuumennetaan kiehuvaksi, otetaan pois hellalta ja annetaan jäähtyä noin 20 minuuttia. Liemi siivilöidään tiheän siivilän tai harsokankaan läpi toiseen kattilaan. Lisätään 1 paketti (330 grammaa) hillosokeria ja hieman sitruunan mehua. Seosta keitetään viisi minuuttia ilman kantta. Lopuksi siirappi säilötään steriloituihin lasipurkkeihin.

Myös voikukan kukkia voi syödä sellaisenaan salaatissa tai käyttää terälehtiä vaikkapa kakun koristeena. Kukista voi tehdä simaa tai viiniä, ja niitä voi myös kuivata talven varalle. Kuivata voi ainoastaan juuri puhjenneita nuoria kukkia. Vanhempia kukkia kuivatessa saa kuivurin täydeltä valkeaa haituvaa.

Voikukan kuivattua juurta voi käyttää jauhojen jatkeena. Sitä on myös paahdettu kahvin korvikkeeksi.

Minna ja Viljami Ovaskainen