Kuva: Veripalvelu

Veripalvelu ja Suomen Punaisen Ristin Akaan osasto järjestivät tämän vuoden kolmannen verenluovutustilaisuuden 17. kesäkuuta Toijalan seurakuntatalon yläsalissa. Paikalla kävi 109 henkilöä, joista 95 täytti turvallisen verenluovutuksen ehdot. Osalla esteenä luovuttamiselle oli liian alhainen veren hemoglobiiniarvo.

Luovutettu veri voi pelastaa hengen. Lisätietoja luovutuksesta saa Veripalvelun internetsivuilta www.veripalvelu.fi. Sieltä voi seurata myös veriryhmäkohtaista tilannetta.

Akaan SPR:n osasto haluaa kiittää kaikkia luovuttajia arvokkaasta työstä ja toivottaa myös uudet luovuttajat tervetulleiksi seuraavaan tilaisuuteen. Myös tapahtuman järjestelyihin osallistuneille toimijoille suuret kiitokset luovutuksen onnistumisesta.

Seuraavan kerran Toijalassa on mahdollisuus luovuttaa verta maanantaina 19. elokuuta.

Helena Lampinen

Akaalaisen työväenliikkeen voimahahmoi Edvard Metsola (vas.) on myös kova raittiusmies. Hänet kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi 1955.

Kieltolaki, eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pidosta, astui Suomessa voimaan 1. kesäkuuta vuonna 1919. Suomalaiset haluttiin raitistaa, koska alkoholin oli todettu aiheuttavan köyhtymistä, kurjuutta, järjestyshäiriöitä, pahoinpitelyjä, murhia ja muita yhteiskunnalle kalliiksi tulevia seurausvaikutuksia.

Suomen ensimmäinen parlamentti oli hyväksynyt kieltolain yksimielisesti jo vuonna 1907, mutta laki saatettiin voimaan vasta 1919. Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa oli lähes täydellinen alkoholikielto: alkoholin kulutus ja juopumusrikosten määrä luonnollisesti vähenivät. Niinpä kieltolailla oli suuri kannatus sen lopulta astuessa voimaan. Kieltolaki oli voimassa 12 vuotta. Kieltolaki päätettiin kumota joulukuun 29.–30. päivänä vuonna 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Akaassa oli kuntakokous hyväksynyt jo joulukuussa 1914 konduktööri T. Sarvelan ja räätäli Edvard Metsolan johdolla tehdyn pyynnön miedon mallasjuoman, eli nk. rapakaljan kaupan kieltämisestä, ja kuvernööri vahvisti päätöksen. Näytti siltä, että Akaasta oli tulossa maan raittein kunta. Kieltoa ei kuitenkaan kaikkinensa noudatettu, sillä 1917 todettiin keinottelua ja myyntiä edelleen tapahtuvan.

Suojeluskunta hävitti viinatehtaan Simolan metsästä

Kieltolain voimaan tulon alla, toukokuun lopussa hävittivät Riisikkalan suojeluskuntalaiset viinatehtaan Simolan talon metsästä. Rankkia oli kolmessa eri astiassa, yhteensä noin 100 litraa, jotka kaadettiin maahan. Mainittua tehdasta oli jo useimpina öinä pidetty silmällä, että olisi polttajat tavattu, mutta olivat kai tehtailija, joita on luultavasti useampia, havainneet, että tehdas oli keksitty ja eivät sentähden tulleet polttamaan, vaan jättivät sen oman onnensa nojaan. (Toijalan Sanomat 7.6.1919).

Kesäkuussa 1919 kuntakokous keskusteli raittiudenvalvojien asettamisesta. Raittiudenvalvojan asettaminen koettiin tärkeäksi ja toivottiin siihen löytyvän sopivia henkilöitä. Täällä Akaassakin luultavasti löytyy pahennuksen pesiä, joiden lainvastaista toimintaa ei saa sallia. Kieltolakia pidettiin tärkeänä, ja toivottiinkin, että jokainen kansalainen toisi rikkomukset julki. (Toijalan Sanomat 21.6.1919).

Kun kieltolaki on äskettäin astunut voimaan, on sosialiministeriö kehoittanut kunnanvaltuustoa valitsemaan nk. raittiudenvalvojia, joiden tehtävänä on valvoa raittiuden noudattamista. Kesäkuun lopussa 1919 valtuusto päättikin nimittää viisi henkeä mainittuun tehtävään. Toimet olivat kunniavirkoja. Virkaan asetettiin puheenjohtajaksi J. Kangas, varapuheenjohtajaksi T. Sarvela, muiksi jäseniksi M. Heiliö, neiti Kerttu Ristanen, rautatiekirjurit A. Salonen ja Mylläri sekä V. Rautanen. (Toijalan Sanomat 5.7.1919).

Kieltolakioppaan markkinointia Toijalan Sanomissa kesäkuussza 1919.

Kieltolakioppaita. Sosialiministerön raittiusosaston toimittamana on äsken ilmestynyt pari kirjasta: Kieltolaki toimeenpanoasetuksineen (hinta 2:- ) ja Raittiudenvalvojain käsikirja (hinta 1:- ). Kirjaset ovat varsin tarpeelliset poliisiviranomaisille, kunnallisille raittiudenvalvojille sekä muillekin asiaa harrastaville kansalaisille. (Toijalan Sanomat 22.11.1919).

Kieltolaki oli yhteinen asia ja siihen pyrittiin lehtikirjoituksin kaikin tavoin vaikuttamaan. Kieltolaki on tällä hetkellä vielä Suomen kansalle suureksi osaksi vain mihinkään velvoittamatoin kivitaulu, jonka määräyksiä viranomaiset eivät voi, eivätkä kenties tahdokkaan tarpeellisella tarkkuudella valvoa. Mutta, niin ei saa olla kauvan. Kieltolain määräykset ovat mahdollisimman lyhyessä ajassa siirrettävä kansalaistemme sydämiin siten, että jokainen normaalisesti kehittynyt suomalainen elää raittiisti luontaisen tottumuksensa voimasta, valveutuneen tuntonsa vaatimuksesta. (Kirje Akaasta, Toijalan Sanomat 30.8.1919)

Tuula Vuolle-Selki

Lähde: Akaan Seutu 11.10.2017

Ensi sunnuntain kirkoissa luetaan evankeliumina eräs Jeesuksen hurjista vertauksista. Mies järjestää suuret juhlat ja lähettää sanan kutsutuille: ”Tulkaa, kaikki on jo valmiina”. Näillä samoilla sanoilla usein kutsumme sunnuntaisin kirkossa ihmisiä ehtoollispöytään. Miehelle kävi kuten meillekin kirkossa usein: kutsuttuja ”arvovieraita” ei näy eikä kuulu. Sen sijaan saamme paikalle rakkaat ja tutut kävijät, joskus myös satunnaisesti poikkeavia.

Tässä on hieman samanlainen viesti kuin viime sunnuntain vertauksessa. Siinä rikas mies oli hämmentynyt, kun kuoleman jälkeen köyhä Lasarus olikin Aabrahamin helmoissa, eikä hän.

Kun kertomuksen ensiksi kutsutuista eli juutalaisista ei tullut talo täyteen, niin kutsu osoitettiin muille. Me olemme niiden idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä kutsuttujen joukossa, jotka kutsutaan Jumalan valtakuntaan. Kohta jo parin tuhannen vuoden takaista kutsua on viety joka ilmansuuntaan, ja kutsuun on vastattu.

Meidät on kutsuttu ja me kutsutut viemme taas puolestamme viestikapulaa eteenpäin. Vai viemmekö? Onko käteni hidas, kun pitäisi rukoilla lähetyksen puolesta tai tehdä jotain kouriintuntuvaa asian eteen?

Onneksi seurakunta järjestää tähän monia mahdollisuuksia. Kaikkein mukavimmat ovat tietysti lähetyslounaat ja lähetysmyyjäiset. Ei ole reilua vain iloita siitä, että on saanut kuulla ilosanoman, sitä voi laittaa tosiaan eteenpäin missä vain, kotona tai vaikka sisä- tai ulkolähetystä tukemalla.

Kaikissa Jumalan valtakunnan pitoja koskevissa raamatunkohdissa on nähty viittauksia myös ehtoolliseen. Ehtoollinen on meille muistutus Taivaasta. Sakramenttia nauttiessamme meille on luvattu Pyhän Hengen hoitavan meitä ja yhdistävän Jeesukseen Kristukseen ja toisiin hänen omiinsa.

Käymme ehtoollisella armon äärellä, saamme kiittää siitä, että Jeesuksen sovitus koskee myös meitä ja saamme omistaa sen uskossa. Emme saa sitä vaatimalla, emmekä omaan itseemme luottaen, vaan Jumalan käsittämättömään rakkauteen turvaten.

Tänäkin kesänä pitkälti toista sataa nuorta seurakuntalaista pääsee kohtaamaan Herran Jeesuksen ehtoollisessa. Tavallisesta seurakuntalaisesta saattaa tuntua tukalalta, kun kirkossa on useampi sata ihmistä, jotka eivät yleensä käy jumalanpalveluksissa.

Meidän kokeneempien tulee silti olla kiitollisia siitä, että ihmiset sentään tulevat sankoin joukoin rippikirkkoihin. Toivotamme heidät tervetulleiksi, hymyilemme heille ja koetamme antaa heille houkuttelevan kokemuksen kirkossakäynnistä.

Me haluamme, että he tulevat, kun Herran pöytä kutsuu. He eivät siis kieltäytyneet kutsusta, kun se on tullut. Nuori ja hänen vanhempansa ovat kutsuneet paikalle, kun Pyhä koskettaa koko perhettä. Tästä hyvästä tavasta tulee pitää kiinni ja kestämme iloisesti sen, että kerrankin on ihmisiä altistumassa Pyhän Hengen työlle, kun kuulevat Jumalan Sanaa ja osallistuvat mahdollisesti ehtoolliselle.

Meidän on syytä myös rukoilla tulevien rippikoulujen ja konfirmaatioiden puolesta. Kutsumme siis vieraita idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. Kutsukaa tekin, ota kirkkokaveri mukaan!

Ali Kulhia

Kirjoitaja on Akaan seurakunnan kirkkoherra

Akaan kaupunki on aloittanut Toijalan rautatieaseman seudun elävöittämisen, mikä näkyy pian kuntalaisille myös katukuvassa.

Akaan kaupunkikehitystoimi ja tekninen toimi haluavat kehittää asemanseudusta yhteisöllistä viihtymisen paikkaa, joka palvelee niin kuntalaisia, junamatkustajia kuin matkailijoita.

Asemarakennuksen päädyssä oleva tila ja pihalle tuleva konttirakennelma muodostavat kohtaamispaikan, johon on tulossa kahvilatoimintaa ja mahdollisuus erilaisten tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen. Tarkoituksena on myös esitellä akaalaista osaamista ja tarjontaa, kuten paikallisia tuotteita, matkamuistoja ja lähiruokaa.

Yhteisötila ja raidekahvila

Asemarakennuksen yhteisötila toimii Akaan kaupungin ja kuntalaisten kohtaamispaikkana, jossa voidaan esitellä ajankohtaisia kaupungin suunnitelmia sekä kuulla kuntalaisia. Leikkisästi voidaan todeta, että sinne voivat kaikki tulla pohtimaan ollaanko Akaassa ”Oikeilla raiteilla”?

Yhteisötilassa voidaan myös pitää kokouksia ja järjestää tilaisuuksia. Iltaisin ja viikonloppuisin se voi olla myös esimerkiksi nuorisotyön käytettävissä. Tekninen lautakunta päätti tilan vuokraamisesta 26. kesäkuuta.

Parhaillaan Akaan kaupunki kartoittaa paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka olisivat halukkaita osallistumaan raidekahvilan toiminnan pyörittämiseen. Toimijoille avautuu tässä mahdollisuus myös varainhankintaan. Toimija voi vaihtua tiheälläkin syklillä, mutta tarjolla olevat tuotteet kaupunki haluaa pitää laadukkaina ja vakioina. Paikasta halutaan viihtyisä ja sellainen, jossa akaalaiset ja kaupungissa vierailevat voivat halutessaan viettää aikaa. Paikkaan tulee opasteet, jotka ohjaavat kulkijoita myös Toijalan keskustan palveluiden pariin.

Kokonaisuus lisää huomattavasti Akaan näkyvyyttä aseman ympäristössä. Akaan logot tulevat näkyviin sekä asemarakennukseen että kahvilaan. Veturimuseon puolelle on myös suunnitelmia Akaan näkyvyyden parantamiseksi.

Konttiin tuleva raidekahvila palvelee kahdessa kerroksessa. Ylemmästä kerroksesta on nimensä hengen mukaisesti myös näköyhteys Veturimuseoon, joten paikka tulee olemaan ainutlaatuinen.

lauantaina 28. kesäkuuta

Kaksi viinatehdasta Kylmäkoskella taas hävitetty

Kesäkuun 20 päivän vastaisena yönä hävitti konstaapeli Frans Maltonen suojeluskuntalaisten kanssa kaksi viinatehdasta Kylmäkoskella Lääninmäessä olevan Sakalan torpan lähistöltä. Tehtailijoina oli työmies Samuli Rantanen Multian pitäjästä ja Matti Mäenpää Kylmäkoskelta sekä osakkaina Wäinö Rantanen Kylmäkoskelta ja eräs toinen mies jotka aikanaan tulevat vastaamaan. Tehtaalla olivat tehtailijat juuri vastikää tehneet tulen padan alle, jolla viina eli ”Sorretun voimaa” piti juhannukseksi tehtämän, sillä valmista rankkia oli tehtaalla noin 160 litran panos jonka poliisi kaatoi maahan rikkoen astiat ja takavarikoi piiput ym. Toisella tehtaalla oli rankkia noin sata litraa, joka kaadettiin maahan ja astiat rikottiin.

Sopinee lisätä, että kysymyksessä on ollut pitkäaikainen ammattimainen valmistaminen, sillä tehtailija on vartavasten Multialta tänne tullut 2 poikansa ja yhden tyttärensä kanssa viinatehtailijaksi, sillä hän kuuluu olevan hyvän tavaran valmistaja ja on heillä itsellä erikseen raaka-aineen hankkijat ja valmiin tavaran kauppaajat, kuten suurliikkeen harjoittajilla konsaan voi olla, jotta vain olisi parempi menestymisen mahdollisuus. Ja kun tätäkin liikettä oikeen järkiperäisesti hoidetaan niin kuin näillä tehtailijoilla näyttää meiningit olevan, että kaksi tai kolmekin tehdasta on aina ”happanemassa” eri paikoissa metsää niin aina yksi säilyy rikkomatta jos toisia särjetään. Kiitoksella on mainittava Kylmäkosken poliisin ja suojeluskuntalaisten uuttera toiminta viinatehtaiden löytämisessä ja niiden hävittämisessä.

Varkaita saatu kiinni

Viime numerossa kertomamme varkauden tekijät on nyt vangittu ja näyttävät nuo pojat Martti Joh. Peltonen ja Elias Wille Winberg olevan vanhoja rikoksentekijöitä. He ovat murtautumalla tunkeutuneet t.k. 10 p:ää vasten yöllä Peltolan puotihuoneistoon, sieltä anastaneet yksissä neuvoin rahat ja 1 millen paperossia, 2 taskukelloa ja vähän namusia. Tätä ennen ovat he jo käyneet J.A. Jalojärven ruokalassa varkaissa, jolloin ovat ottaneet 1 tossut ja kymmenkunta keitettyä kananmunaa: sitä paitsi ovat pojat vielä käyneet 2 eri kertaa akkunasta ruokalassa vieden ruokatavaroita, kuten yhden pienen juuston ja kolme munaa, viimeksi t.k. 18 varten yöllä, jolloin anastivat 10 pullaa, 2 limonaatipulloa, leipää ym.

Sotkian nuorisoseuran kesäjuhlille

on syytä jokaisen lähteä, sillä seura on lyhyellä toimintakaudellaan osoittautunut sangen elinvoimaiseksi ja ansaitsee kaikkien nuorisotyön ystävien jakamattoman kannatuksen osakseen.

Kypsiä mansikoita

poimittiin Toijalassa t.k. 22 p:nä Pätsiniemen Mattilan Murron rinteeltä.

Viialan Työväenyhdistys ry tarjoaa talkooväelle ja jäsenille saunaillan perjantaina 28.6. kello 18.00–23.00 Viialan Työväentalolla. Tarjolla on kahvia ja makkaran grillausta sekä saunomismahdollisuus. Tavataan talolla.

Jesse Jaakola on valmistunut tietotekniikan insinööriksi (AMK) Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Sanna Johanna Virtala on valmistunut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Henry Matias Roos on valmistunut englanninkieliseltä linjalta automaatioinsinööriksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tanja Salminen

Viihdyn pihalla. Kesällä pihasta tulee omakotitaloasujalle talon jatke. Kun mittari näyttää aamukahvin aikana lähelle kahtakymmentä, tietää jo, että sisällä käydään päivän mittaan lähinnä vessassa ja jääkaapilla. Lapsethan käyvätkin vain jääkaapilla. Talomme on rakennettu 1990-luvun alussa ja samaan aikaan on suunniteltu helppohoitoinen ja monipuolinen piha. Pihaa pitää kuitenkin hoitaa, jotta se pysyy helppona. Eikä se helppo ole aina silloinkaan.

Alkuun teki mieli pystyttää talon viereen kyltti, jossa lukee ”minulla on suunnitelma, mutta tämä ei vielä näytä siltä”. Niin paljon nolotti kaikki rikkaruohot ja umpeen kasvaneet kulkuväylät. Edelleen kadulle näkyy alueita, joille mielikuvissani on tulossa milloin kiveyksiä tai kirsikkapuita, ja milloin autokatos tai vuorenkilpimassa. Todellisuudessa siellä liehuu kuitenkin vuodesta toiseen sinänsä ihan trendikäs korkea heinä ja iloinen kukkaniitty. Olen kerrostalon kasvatti ja kokemukseni puutarhanhoidosta perustui ennen tätä taloa kultaköynnöksen hengissäpitoon. Jos joku ei tunne kasvia, niin kerrottakoon, että se pysyy hengissä huonommallakin hoidolla. Nyt kun talon ja pihan kanssa yhteisiä vuosia on takana 13 alan hiljalleen ymmärtää kumpaakin. Valmista ei ole tulossa vielä toviin, tuskin koskaan.

Postimerkin kokoinen kasvimaa takapihallamme sai alkunsa kaksi kesää sitten vahingossa. Keskimmäinen lapsi löysi sohvan alta (kyllä, juuri sieltä) itämään alkaneen perunan ja istutti sen raparperin alle. Hämmästys oli suuri kun peruna kasvatti komean varren ja tuotti satoa, sen istuttaneelle lapselle yhden aterian. Pieni annos oli kuitenkin riittävän suuri istuttamaan meihin uteliaisuuden kasvattamista kohtaan. Seuraavana kesänä tehtiin naapurien opastuksella pieni perunamaa ja sen satoa syötiin useampi viikko. Tänä kesänä istutettiin jo siikliä ja perunamaa kasvoi muutamalla rivillä. Samalla tavalla kokeilemalla rakennettiin viljelyslaatikot. Ostin kauppareissulta tuttuun tapaan salaattia, mutta istutinkin ne maahan ja kas, ne kasvavat. Basilika päätyi rikkinäisestä lyhdystä tehtyyn ”kasvihuoneeseen” ja torilta ostin kahvin ja kanelimunkin lisäksi kesäkurpitsan taimet. Rucola näyttäisi selviytyneen jääkaappikierroksesta ja toipuu nyt mullassa. Lasten omissa viljelylaatikoissa kasvaa mansikkaa, tosin lähinnä variksenpojille (mikä aiheuttaa pahaa mieltä ihmisen pojissa), hernettä, auringonkukkaa, peruskukkaa, porkkanaa ja partaruohoa (saivat valita itse kasvattinsa). Kaikkia on pengottu ja tutkittu brutaalisti ja oppikirjojen vastaisesti koko ajan ja kaikki kukoistaa. Paikalliseen puutarhaliikkeeseen menisin vaikka joka päivä, mutta järki sanoo, että hanki vain sen verran kuin ehdit hoitaa.

Kiinnostus ja orastava osaaminen on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana huimasti. Toisaalta, neljä vuodenaikaa pitävät pienen ihmisen sopivan nöyränä innostuksen suhteen. Kasvukausi on lyhyt ja kotipuutarhurin pitää olla vikkelä. Kesähommia tehdessä on hyvä välillä miettiä, miten talven lumityöt kannattaa tehdä ja toisaalta, paljonko aikoo ehtiä syksyllä haravoida ja siivota kesäkukkia kompostiin. Joitain satoja kukkasipuleita saattaa silti vilahtaa multaan ennen kuin maa taas jäätyy.

Tanja Salminen

Kirjoittaja on junantuoma akaalainen perheenäiti

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Pirkan Helmen rahoittama ToVoLin uusi voimistelumatto on jo kovassa käytössä.

Ilmakivääreitä, ompelukoneita ja voimistelumatto – muun muassa näillä pienillä hankinnoilla parannetaan vapaa-ajan palveluita ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia Akaan alueella Pirkan Helmen Pieninvestoinnit -teemahankkeessa.

Toijalan Urheiluampujat ry on hankkinut viisi ilmakivääriä ampumaurheilukoulun käyttöön. Tavoitteena on tarjota erityisesti lapsille ja nuorille taloudellisesti edullinen harrastus, johon ei tarvitse itse hankkia kalliita suoritusvälineitä. MLL:n Kylmäkosken paikallisyhdistys ry on ostanut välineistöä aloittaakseen kaksi kerhoa. Liikuntakerho on tarkoitus toteuttaa iltapäiväkerhotoimintana heti koulun jälkeen uudella Kylmäkosken kirkonkylän koululla. MLL:n kässäkerho on uusi, maksuton harrastusmahdollisuus Kylmäkoskella.

Viialan Peli-Veikot ry on hankkinut ja kunnostanut tekonurmikentän yhteyteen kontin, joka toimii varaston lisäksi ottelujen videointipaikkana. Toijalan Voimistelu ja Liikunta ToVoLi ry on ostanut voimistelijoille 14×14 metrin kokoisen harjoittelumaton, joka soveltuu myös kilpailuihin. Maton ansiosta yhdistys pystyy tarjoamaan laadukkaammat ja turvallisemmat puitteet nuorille harrastajille.

Yhteensä Pirkan Helmen teemahankkeesta rahoitetaan 17 yhdistysten hankintaa eteläiselle Pirkanmaalle. Teemahankkeen investoinnit ovat pääosin niin pieniä, että niitä ei itsenäisinä hankkeina pystyttäisi rahoittamaan. Rahoitus koostuu kuntien, valtion ja EU:n osuuksista.

Kesäkuun alussa heti koulujen loputtua lähdin rippileirille kahdenkymmenen mahtavan nuoren kanssa. Mukanamme olivat myös ihanat isoset sekä osaavat työkaverit. Sää suosi, sillä helle helli meitä koko leirin ajan. Hieno leiri huipentui konfirmaatioon Akaan kirkossa kesäkuun puolivälissä. Konfirmaatiosta nuoret lähtivät konfirmaatiojuhliin läheistensä kanssa. Meidät leirin ohjaajat ja isosetkin kutsuttiin juhliin, ja kiertelimme tuntien ajan juhlissa ympäri Akaata. Kiitos vielä kaikille perheille!

Yhdestä juhlasta oli puhe myös rippileirimme jumalanpalveluksessa, sillä joka aamu leirillä toimitettiin jumalanpalvelus.

Maailmanhistorian ehkä tunnetuimmat juhlat olivat Kaanaan häät. Aihe jäi elämään leirillämme.

Kerroin johdantona rippikoululaisille eräästä lapsesta, synttärisankarista, joka niinikään vietti juhliaan. Hän sai soiton kaveriltaan, joka itkuisesti kertoi, että äiti oli unohtanut ostaa synttärilahjan. Saisiko hän silti tulla synttäreille? ”Tietenkin saat”, sanoi synttärisankari.

Kun tuli lahjan antamisen aika, istui koko lapsijoukko synttäreillä, ja vuorotellen alettiin antaa lahjoja synttärisankarille. Kun vuoroon tuli se lapsi, jolla ei ollut lahjaa, sanoi synttärisankari: ”Mähän sainkin sun lahjan jo etukäteen.” Ja niin siirryttiin seuraavaan lahjanantajaan. Kukaan ei kiinnittänyt huomiota asiaan. Lapsi ei joutunut noloon tilanteeseen. Synttärisankarilla tuntui olevan sisäsyntyinen ymmärrys myötätunnosta.

Samanlainen tilanne oli Kaanaan häissä. Näissä maailmanhistorian tunnetuimmissa juhlissa oli paikalla koko kylä. Viikon ajan juhlittiin ja tanssittiin, ja ruokaa ja viiniä kului. Myös Jeesus ystävineen oli noissa juhlissa.

Olisi ollut noloa häiden järjestäjille, että tarjottava loppuisi kesken. Jeesuksen ansiosta näin ei käynyt. Pyysin rippikoululaisia kiinnittämään huomiota siihen, että tässä Jeesuksen ihmeessä, tunnusteossa, ei ollutkaan kyse mistään elintärkeästä, kuten silloin, kun Jeesus ruokki tuhansia ihmisiä tai pelasti merihädässä olijat. Tässä oli kyse siitä, että Jeesus antoi meille toimintamallin, esimerkin. Me emme kykene muuttamaan vettä viiniksi, mutta me kykenemme olemaan myötätuntoisia ja pelastamaan toisen kasvot, aivan kuten se synttärisankari siellä synttäreillä.

Muistatko sinä elämänhistoriastasi sellaista tilannetta, jossa olet joutunut keskelle sosiaalista mokaa? Mitä silloin tapahtui? Oliko ympärilläsi ihmisiä, jotka ottivat tilanteesta kaiken irti ja niin sanotusti lisäsivät pökköä pesään ivaamalla ja tuomitsemalla sinut, etsimällä lisää virheitä? Vai oliko niin, että joku pelasti ystävällisesti ja myötätuntoisesti sinut tässä tilanteessa ja osoitti inhimillisyyttä?

Myötätunnon osoittaminen toista kohtaan ei ole sääliä tai nössöilyä, vaan radikaalia toimintaa, jota jokainen voi ympäristössään toteuttaa. Mekin voimme olla ihmeidentekijöitä omassa arjessamme.

Usko tai älä, mutta leirillämme myötätunto näkyi ihmisten välisissä kohtaamisissa päivästä toiseen. Tee, kuten tahtoisit itsellesi tehtävän, sanoi Jeesus parituhatta vuotta sitten. Se on hyvä neuvo, joka kestää aikaa.

Riina Saastamoinen
Kylmäkosken kappalainen

Viialan Valtin Matias Viitanen (vas.), Sebastian Karisola, Stefan Karisola ja Samu Pentinniemi juoksivat viestikultaa P11-sarjassa. Kuva: Sami Karisola

Toijalan Vauhdilta ja Viialan Valtilta osallistui Ylöjärvellä 25.6. pidettyyn yhdeksän seuran SeuraCupiin runsaat 50 urheilijaa. Viialan Valtti oli sekä sijoituspisteissä (141p) että tulospisteissä (5612p) viides.  Toijalan Vauhdin joukkue oli puolestaan kuudes 113 sijoituspisteellä ja 4771 tulospisteellä. Ensimmäisen SeuraCupin Hämeen piirin osakilpailun voitti Tammelan Ryske, toinen oli Urjalan Urheilijat ja kolmas Ikaalisten Urheilijat. Tällä hetkellä Viialan Valtti on 35. sijalla B-sarjan valtakunnallisessa kilpailussa ja Toijalan Vauhti sijalla 37. Toinen osakilpailu pidetään 6.8. Valkeakoskella.

Yleisurheilun valtakunnallinen Seuracup kisataan tänä vuonna jo 22. kerran. Noin 200 seuran 11–17-vuotiaat nuoret kilpailevat seurapisteistä lähes kaikissa lajeissa kahdessa eri osakilpailussa, jotka järjestetään piireittäin kesän aikana. Paikka Seuracupin kolmessa eri sarjassa määräytyy seuran kotipaikkakunnan asukasluvun mukaan. Viialan Valtti ja Toijalan Vauhti sijoittuvat Akaan väkiluvun (v. 2018: 16 615 asukasta) mukaan alle 35 000 asukkaan B-sarjaan yhdessä 54 muun seuran kanssa.

Vauhdille 11 mitalia SeuraCupista

Toijalan Vauhdilta A-luokan tuloksiin ylsi kolme urheilijaa. 9-vuotias Julia Suolaniemi voitti T11-sarjan 60m juoksun selvästi ajalla 9,49.  T13-sarjassa kilpaillut 12-vuotias Eevi Vatka oli keihäänheitossa toinen ennätyksellään 29,29 ja T15-sarjan Jonna Uolamo oli kolmas seiväshypyssä Vauhdin uudella naisten seiväshypyn ennätyksellä 2,50. Lähelle A-luokan tulosta pääsivät T11-sarjan Wenica Ijäs, joka heitti kiekkoa 17,36 sekä T15-sarjan Maiju Autio, joka oli toinen 100m juoksussa ajalla 14,11.  Eniten seuralleen tulospisteitä keräsi Niko Uolamo M17-sarjan 200m juoksussa. Nikon aika oli 26,55 ja tulospisteet 540 pistettä. Yli 350 pistettä keräsivät hänen lisäkseen N17-sarjan kuulantyönnössä Inka Vatka tuloksella 8,12, Maiju Autio 100m juoksussa sekä T15-sarjan viestijoukkue, jossa juoksivat Jonna Uolamo, Ella Kokko, Jenni Laine ja Maiju Autio. Viestijoukkueen sijoitus 4x100m juoksussa oli toinen ja aika 57,22.  Myös T11-sarjan viestijoukkue ylsi mitaleille 4x50m viestissä. Joukkueessa juoksivat Wenica Ijäs, Iina ja Seela Turunen sekä Venla Mattila.  Joukkue sijoittui toiseksi ajalla 32,02.  Hopealle edellä mainittujen vauhtilaisten lisäksi selvisivät Miisa Turunen T13-sarjan korkeushypyssä tuloksella 130.  Pronssia saivat T15-sarjan Ella Kokko 2000m juoksussa ajalla 8.26,03, T11-sarjan Seela Turunen 60m juoksussa ajalla 9,95 sekä T11-sarjan Jade Hukka pituushypyssä 3,27 kantaneella hypyllä.

Toijalan Vauhdin viestinjuoksijat nappasivat hienosti molemmille joukkueille hopeaa. Alarivissä T11-sarjan Iina, Wenica, Seela ja Venla. Ylärivissä T15-sarjan Jonna, Ella, Jenni ja Maiju. Kuva: Tuulikki Moisio

Valtille neljä kultaa SeuraCupista

Viialan Valtin kultaisessa P-11 4x50m viestijoukkueessa juoksivat Stefan ja Sebastian Karisola, Samu Pentinniemi ja Matias Viitanen (31.86s). Hopeaa sai Tammelan Ryske (33.12s) ja pronssia Vehmaosten Urheilijat (34.73s). Stefan jatkoi kultajuhlia tuomalla pisteet kotiin 60 metrillä (9.39s), velipoika Sebastianin juostessa neljänneksi (10.32s). Samu nappasi hopeaa pituushypyssä (3.79m), Matiaksen sijoittauduttua viidenneksi (3.44m). Saman ikäluokan Valtteri Haanpää heitti kiekosta pronssia (13.61m) ja Rasmus Hatanpää oli viides 1000 metrillä (4.06,73). T-11-sarjassa 1000 metrillä Iiris Helenius juoksi myös viidenneksi (4.17,87). Pituushypyssä Siiri Soini oli seitsemäs (2.76m) ja Emmi Lönnqvist kahdeksas (2.73m). Veera Haanpää oli kiekonheitossa kymmenes (9.71m) ja Sohvi Rantanen 60 metrillä yhdeksäs (10.83s).

Kolmas kulta tuli T-13-sarjassa 1000 metrin juoksussa Maija Oksalle (3.28,18). Tammelan Ryskeen Inka Kuusela oli toinen (3.3,93) ja Urjalan Urheiljoiden Siiri Pohjanmies kolmas (3.35,14). 4x100m viestissä 13-vuotiaat tytöt juoksivat neljänneksi joukkueella: Emilia Kuusenaho, Vilja Hujanen, Julia Viitanen ja Maija Oksa (1.02,15). Vilja hyppäsi korkeutta ollen viides (110cm), Julia oli 60 metrillä kuudes (9.56s) ja Emilia sijoittui keihäässä seitsemänneksi (19.13m).

Valtin neljännen kullan toi kotiin P-13 1000m juoksussa Joona Koskinen kovalla ajalla (3.17,12). Veli Lepo oli 60 metrillä kuudes (9.95). T-15 4x100m viestissä Valtti sijoittui neljänneksi joukkueella: Eveliina Alanen, Sanni Niskanen, Helmi Hujanen ja Anna Oksa (1.00,11). Sadan metrin yksilölajeissa Anna oli neljäs (14.86s) ja Sanni viides (15.13). T-15 kuulassa ikäistään vanhempien seurassa työntänyt Roosa Haanpää sai pronssia (8.78m) ja Helmi oli neljäs (8.61m). Jenna Pentinniemi hyppäsi seipäässä viidenneksi (180cm). P-15 seipäässä Eetu Koskinen nappasi hopeaa tuloksella 170cm. Atte Rantanen juoksi sadan metrin sijoittuen neljänneksi (14.24s). T-17 kuulassa Neea Suhonen työnsi hienosti pronssia (9.74m) ja Elice Helenius oli kuudes (8.43m).

Viialan Valtin pojat Samu Pentinniemi (vas.), Stefan Karisola, Sebastian Karisola ja Matias Viitanen pääsivät tuulettamaan Ylöjärvellä korkeimmalle palkintopallille. Kuva: Piia Pentinniemi

Viialan Valtin Maija Oksa nappasi kultaa T-13-sarjassa 1000 metrin juoksussa. Kuva: Marika Niskanen

Tervakosken Pato ja Toijalan Pallo-49 kävivät tasaisen kamppailun jalkapallon nelosen pisteistä. Perjantaina 28. kesäkuuta saatiin voittaja selville vasta pelin lisäajalla. Pato otti pelissä niukan 2­­­–1 (1–0) voiton.

Tervakosken nurmikentällä maalinteon avasi kotijoukkue, kun ottelua oli pelattu 15 minuuttia. Maalin viimeisteli Friday Jacobson. Kymmenen minuuttia myöhemmin kotijoukkueen Mikko Linna rikkoi akaalaispelaajaa ulosajon arvoisesti. Rankkaria asettui ampumaan Topasta Mikko Alahäivälä. Veto tavoitteli kuitenkin taivaita, ja tauolle siirryttiin 1–0 kotijohdossa.

Maali vieraille tuli 56. minuutilla, kun Ere Salmi pamautti vapaapotkun jälkitilanteesta pelin tasoihin. Tasainen taisto oli jo edennyt neljännelle lisäminuutille, kun voittomaali Padolle syntyi. Tästäkin maalista vastasi Friday Jacobson. Tämä oli taas suhteellisen normaali sarjan keskikastin joukkueiden vääntö. Tekopaikkoja oli molemmilla enemmän kuin osumia nähtiin.

TP-49 kokoonpanossa pelasivat Tervakoskella Jukka Saari, Janne Hevonoja (85. Eeli Jokinen), Toni Niskala, Mikko Alahäivälä ( C ), Jukka-Pekka Jyrämö, Joonas Pietikäinen (v), Viljo Valoma, Jani Kirjavainen (60. Juho Pouru), Eeti Rantanen (71. Juho Laine), Ere Salmi ja Petri Jouppi.

Voitto nosti Padon neljänneksi, kun taas Topa jatkaa kahdeksantena. Topa kohtaa keskiviikkona 3. heinäkuuta Nekalan Pallon, joka on sarjataulukossa juuri Topan yläpuolella. Ottelu Kaukajärven tekonurmella alkaa kello 19.45.

Topan naisjoukkueelle piste Roukosta

Toijalan Pallo-49:n naisjoukkue joutui tyytymään tasapeliin FC Haka-j/Naiset-joukkueen vieraana niin ikään perjantaina 28. kesäkuuta. Peli Valkeakosken Roukon nurmikentällä päättyi lukemiin 2–2 (1–2).

Peli oli edennyt vasta toiselle minuutille, kun Hakan Outi Rantanen maalasi. Eipä Topa kuitenkaan siitä suuremmin hätkähtänyt. Minuutti edellisestä, ja punamustien nykyinen maalipyssy Kia Lingman ampui pelin tasoihin. 32. minuutilla Topan kapteeni Essi Jokinen siirsi joukkueen edelleen 1–2 johtoon.

Näissä lukemissa mentiin myös tauolle. Ottelun loppulukemat tulivat 51 minuutilla. Sofia Ylömäen tasoitusmaali takasi Hakan tämän kauden ensimmäisen sarjapisteen. Topalla pisteitä on nyt viisi. Lisäpisteiden kartuttaminen jatkuu Topalla sarjatauon jälkeen lauantaina 3. elokuuta. Silloin vieraspelissä vastassa on Pirkkalan Jalkapalloklubi.

Jukka Koskinen

Poimulehden lehtiä voi kerätä salaatin sekaan tai kuivata teeksi tai yrttijauheen osaksi. Lehdet ovat parhaimmillaan maultaan miedon kirpeitä ja niitä voidaan käyttää tuoreena pinaatin asemesta.

Suomessa kasvaa noin 25 poimulehtilajia. Kaikkia niitä yhdistää lehden piparkakkumainen muoto.  Poimulehteä voi sanoa myös kauniiksi kasviksi varsinkin aamukasteen aikaan tai sateen jälkeen kun sen lehti muodostaa kupin vesipisaroille. Sen puutarhamuotoa istutetaankin nykyään usein kukkapenkkiin, vaikka poimulehti kasvaa luonnonvaraisenakin yleisenä koko maassa pihoilla, puistoissa ja joutomailla.

Poimulehdellä on monta nimeä: juomakuppi, kasteheinä, maarianvaippa, marianruoho, Neitsyt Marian viitta, plaastarlehti, ryppylehti, röijyheinä, kannusruoho, hiirenhame, huoranhame ja vanhanpiianheinä. Monet nimistä viittaavat naisiin ja poimulehteä onkin pidetty perinteisesti juuri naisten yrttinä. Limakalvoja supistavan vaikutuksensa vuoksi sitä on käytetty moninaisiin naistenvaivoihin, mm. kuukautis- ja vaihdevuosivaivoihin sekä synnytyksen jälkeen voimistavana rohtona. Myös suoliston sairauksiin sekä verensokeria alentamaan on poimulehtiteetä kansanperinteessä käytetty. Piharatamon tavoin poimulehti toimii myös laastarina tyrehdyttäen verenvuotoa.

Poimulehden lehtiä voi kerätä salaatin sekaan tai kuivata teeksi tai yrttijauheen osaksi. Lehdet ovat parhaimmillaan maultaan miedon kirpeitä ja niitä voidaan käyttää tuoreena pinaatin asemesta. Herkullinen poimulehtiruoka on myös kaalikääryleet, joissa kaali on korvattu poimulehdillä. Poimulehti sopii silputtuna ja kypsennettynä keittoihin, muhennoksiin, suolaisiin piirakoihin ja tuoreena voileivän päälle. Eri poimulehtilajikkeet maistuvat erilaisilta, joten myös niitä, kuten voikukkaakin, kannattaa maistella jo keräysvaiheessa. Varjoisalla paikalla kasvaneet alkukesän lehdet ovat yleensä parhaimman makuisia. Kuivalla paikalla kasvaneet ovat usein sitkeitä ja kitkeriä. Poimulehtikasvusto kannattaa niittää keskikesällä sen muututtua kuivaksi jolloin tilalle kasvaa säiden suosiessa uutta hyvänmakuista kerättävää.

Poimulehden lehtiä on käytetty myös kauneudenhoitoon ja kasvivärjäykseen. Siitä saadaan keltaista ja vaalean vihreää väriä.

Minna ja Viljami Ovaskainen

Kesäisessä Villiyrtit tutuiksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia.

Nahkialanjärven pohjoisrannan rinteellä kasvaa noin 150 metrin pituinen jättipalsamikasvusto. Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Jättipalsami voi muodostaa laajoja kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevilla kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa.

Nahkialanjärven rinteeseen jättipalsami lienee aikoinaan karannut vanhoista puutarhoista ja levinnyt kaupungin maalle. Tiistaina 9.7. kello 15–19 tämä kasvusto aiotaan nujertaa talkoovoimin.

– Akaan kaupungin puisto-osastolla on tiettävästi tämä vuosi varsin haastava resurssien suhteen. Intoa asioihin kaupungilta kuitenkin löytyy ja yhteistyö paikallisten asukkaiden kanssa toimii, kun vaan toimeen tartutaan, talkoita järjestävä Piia Kylliäinen kertoo.

Koska suuri osa jättipalsamikasvustoa kasvaa jyrkässä rinteessä kehotetaan talkoihin osallistuvia varustautumaan sopivilla kengillä tai saappailla. Myös hansikkaat ja mahdollisesti omat eväät on hyvä ottaa mukaan.

Akaan kaupunki tarjoaa jätesäkit ja säkkien poiskuljetuksen.

Talkoilijat kokoontuvat kello 15 Pihlgren & Ritolan Tapettitehtaan vastarannalla, Satamatien vieressä polun alussa, josta on lyhyt kävelymatka kohteeseen. Reitti kasvustolle on opastettu kyltein, joten talkoilemaan voi tulla myös myöhemmin iltapäivällä, vaikka vain lyhyeksi ajaksi.

– Tervetuloa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, toivottaa Kylliäinen.

lauantaina 5. heinäkuuta

Akaan Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosasto ”Wauhti” voittanut pokaalin

Suomen W ja U-liiton Hämeen piirin kesä- ja urheilujuhlilla Forssassa v.k. 29 p:nä oli m.m. kolmiottelu (keihäänheitto, korkeushyppy ja 100 m. juoksu) seurojen wälisestä kiertävästä pokaalista. Täysilukuisana oli edustettuna ainoastaan yksi seura, Toijalan ”Wauhti”, joka sai pokaalin wuodeksi eteenpäin haltuunsa 583,35 pisteellä. Parina edellisenä vuonna on pokaali ollut Forssan ”Salaman” hallussa. Tämä saawutus velvoittakoon ja innostakoon urheilijoitamme.

”Papinmäentien” kokous

on Toijalan yhteiskoululla heinäkuun 10­­­­-13 päiwinä 1919. Sen yhteydessä toimiwat he iltaman yleisölle Yhteiskoulun juhlasalissa perjantaina t.k. 11 päiwänä klo 7 illalla waihtelevalla ohjelmalla. Pääsy sinne on kaikille wapaa ja toivotaan yleisön puolelta runsasta osaanottoa. Kahvia ja teetä on maksusta saatawana. Muuten saawat kokoukseen ottaa osaa ainoastaan pappien ja lähetyssaarnaajien rouvat, lesket ja morsiammet.

Läänin Maaherra

saapuu tarkastusmatkalle Toijalaan torstaina tk. 10 p:nä ja kehoitetaan kunnanwaltuuston jäseniä sekä kunnan wiranomaisia saapumaan kunnallistoimistoon.

Akaan seurakuntalaiset!

Kuten ilmoitusosastosta huomaatte, niin huomenna sunnuntaina on kirkkomenojen päätyttyä tärkeä kokous, jossa keskustellaan neljännen waalipapin saannin mahdollisuuksista. Seurakuntalaiset yleensä toivovat saavansa neljättä ehdolle, mutta tämä toive ei toteudu paljailla toivomisilla, sillä sen toteutumiseksi waaditaan järjestäytynyttä tositoimintaa ja siihen on nyt aika ryhtyä. Siis huomenna jokainen tulkoon kokoukseen Pirtille.

Almanakkojen hinta nousee

Waltioneuvosto on myöntynyt yliopiston almanakkapriwilegion nykyisen haltijan, toiminimi O.Y. Weilin & Göös A.B:n anomukseen, että tavallisen kansanalmanakan hinta saataisiin koroittaa ensi vuoden alusta lukien toistaiseksi 25 p:stä 50 p:iin.

Akaalaisen Pasi Hurmeen yrityksen Beenature Forest Oy:n omistama lämminverinen ravihevonen Halia Web ravasi ensimmäisessä kisassaan Riihimäellä kesäkuun puolivälissä kuudenneksi vaatimattomalla ajalla 20,7, vaikka kuului lähdön suosikkeihin. Ville Mäkelän valmentamaa nelivuotiaista tammaa vaivasi avauskisassa laukka.

Keskiviikkona Vermossa Ari Moilasen ohjastama Halia Web eteni ravilla toiseksi hyvällä ennätysparannuksella kilometriaikaan 17,4. Voittaja Rowhill’s Killer sai saman ajan.

Tiistaina Teivon pienten ponien kisassa neljänneksi ravasi akaalainen Hanna ja Vesa Pällin omistama shetlanninponi Anjalan Rosmariini, joka paransi ennätystään peräti kahdeksalla sekunnilla. Ohjaksissa oli Joona Ikonen Ypäjältä.

Rauli Ala-Karvia

Havainnekuva kertoo miltä tuulivoimalat näyttäisivät Lontilantieltä katsottuna noin 3,4 kilometrin etäisyydeltä.

ABO Wind Oy haluaa vastata Akaan Karhunrahkan tuulivoimahankkeesta tehtyihin kirjoituksiin.

Yrityksemme suunnittelee Akaan Karhunrahkan alueelle noin 11–15 voimalan tuulivoimahanketta. Suunnittelun ensimmäiset askeleet ovat mahdollistaneet maanomistajat, jotka ovat mukana hankkeessa erityisesti vuokranantajina. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa paikallista, uusiutuvaa energiaa, joka tuo työpaikkoja ja elinvoimaa Akaaseen.

ABO Wind on toiminut Suomessa jo vuodesta 2014 lähtien. Ensimmäisen voimalamme pystytimme Haapajärvelle, jonka jälkeen olemme rakentaneet useita voimaloita ympäri Suomea. Samalla olemme tarjonneet töitä sadoille ja tuoneet miljoonia euroja verotuloja. Emme ole kadonneet hankkeiden valmistuttua maailmalle, vaan voimaloista ja niiden vaikutusalueista pidetään huolta.

Suomessa maankäytön suunnittelu tapahtuu lukuisten selvitysten ja sääntöjen kautta. Tuulivoimaa koskevaa lupa- ja ohjekäytäntöä on päivitetty kattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana ja nykyään ollaan jo varsin hyvin selvillä tuulivoiman toteutuvista vaikutuksista. Tuulivoimaa ei sijoiteta paikkoihin, joihin se ei sovi. Esimerkiksi eräs hankkeemme Etelä-Suomessa keskeytettiin, koska alueella pesi petolintuja.  Suomessa maankäytön suunnittelussa on lisäksi hienoa se, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa – monessa hankkeissamme paikallisten muistutukset ohjasivat mm. voimaloiden siirtoihin sekä lisäselvityksiin. Akaan Karhunrahkan tuulivoimahankkeen suunnittelu- ja lupaprosessi on alkuvaiheessaan. Tämä tarkoittaa, että rakentamisesta ei ole vielä päätetty, vaan selvitämme tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia alueella. Tällä hetkellä voimaloiden määrää, sijaintia ja lopullista kokonaiskorkeutta selvitetään. Selvityksessä käytetyllä 300 metrin suunnittelukorkeudella halutaan selvittää maksimivaikutukset, joita ei saa ylittää toteutusvaiheessa. Nyt nähtävillä olevat ja yleisötilaisuudessa esitellyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nimenomaan tätä selvitystyötä ohjaavia suunnitelmia.

Hankkeen maisemavaikutukset huolettavat osaa asukkaista. Maisemavaikutukset kartoitetaan tarkasti ympäristövaikutusten arvioinnin osana. Nykyisellä mallinnustekniikalla voimalat voidaan sijoittaa tarkasti maisemaan. Ohessa oleva esimerkkikuva on otettu talvella 2018 osoitteesta Lontilantie 590. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3,4 kilometriä. Laadittava maisemaselvitys tulee siis tarkasti kuvaamaan mahdollista tuulivoimatuotantoaluetta.

Tuulivoimaloiden suunnitellut paikat ovat punaisten pisteiden kohdalla.

Tuulivoimaloiden koko on kasvanut teknologisen kehityksen myötä. 300 metrin suunnittelukorkeudella haluamme varmistaa pysymisen mukana tässä kehityksessä. Teknologinen kehitys on mahdollistanut sen, että Suomeen on toteutumassa useampi tuulipuisto ilman valtion tukea. Myös Akaan Karhunrahkan tuulivoimahanke toteutuisi näillä näkymin markkinaehtoisesti.

Keskustelussa on tuotu esille erinäisiä väitteitä melusta ja sen mallinnuksesta. Tuulivoimaloiden tuottamia ääniä on mitattu sekä viranomaisten että ABO Wind Oy:n toimesta ja mittausten mukaan mallinnukset pitävät hyvin paikkansa. Tuulivoimalat synnyttävät kuultavan äänen lisäksi myös matalataajuista infraääntä, samoin kuin monet muutkin asiat, kuten liikenne. Tuulivoiman äänelle on säädetty tiukat ohjearvot, joita noudattamalla ei ongelmia ole niin kuultavan kuin matalataajuisenkaan äänen osalta. Tuulivoimaloiden infraäänen väitetyistä terveyshaitoista ei ole löytynyt näyttöä Suomessa 2017 tehdyssä selvityksessä (TEM, 2017). Asiaa jatkotutkitaan parhaillaan, ja tämän tutkimuksen tulokset ovat aikataulun mukaan valmistumassa keväällä 2020.

Ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa kohtaavista ongelmista. Tätä torjuakseen Suomen valtio on päättänyt luopua hiilestä energiantuotannossa ja siirtyä päästöttömiin energianlähteisiin. Samalla esimerkiksi lämmitys ja liikenne sähköistyvät. Muutos tuo mukanaan mahdollisuuden myös Akaalle olla mukana talkoissa elinympäristömme pelastamisessa. Tuulivoima on tällä hetkellä suosituin ja yksi edullisimmista tavoista tuottaa puhdasta sähköä suuressa mittakaavassa. Tuulivoimaa lisäisi 80 prosenttia suomalaisista (Energiateollisuus Ry, 2018) ja sen keskimääräinen sähköntuotantokustannus per megawattitunti on Suomessa noin 41 €/MWh (uusi ydinvoima noin 55 €/MWh) (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2017).

Tuulivoiman tuotanto ja hyvä paikallinen asuin- ja elinympäristö Akaassa voidaan yhteensovittaa laadukkaalla tuulivoimakaavoitusmenettelyllä, jonka yhteydessä toteutetaan muun muassa ympäristöselvitykset, maisemaselvitys sekä ääniraportit. Ääniraportteihin sovelletaan Ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita tuulivoimamelusta ja tuulivoimarakentamisen suunnittelusta, sekä Sosiaali- ja terveysministeriön antamia sisätilan pienitaajuisen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimaloiden riittävä etäisyys vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista määritellään tarkoituksenmukaisesti ja tapauskohtaisesti edellä mainittujen selvityksien ja kaavoituksen perusteella, noudattaen lainsäädännön ja ohjeistusten rajoituksia.

Tulemme järjestämään lisää yleisötilaisuuksia kuntalaisille Akaan Karhunrahkan tuulivoimahankkeeseen liittyen. Lisäksi meihin voi ottaa yhteyttä hankkeen internetsivuilta löytyvän palautelomakkeen avulla: https://www.abo-wind.com/fi/toiminta/tuulivoimakehitys/projektit/akaa.html

Julian Wehnert, Projektijohtaja ja Aapo Koivuniemi, Toimitusjohtaja ABO Wind Oy 

Melkein jokainen meistä on varmasti joskus ostanut kotiinsa jonkinmoisen kodinkoneen tai osissa toimitetun huonekalun. Huonekalua kasatessa aluksi ehkä jaksaa seurata ohjeita, mutta loppupuolella ote helposti herpaantuu. Miljoonannen ruuvin kohdalla ei ehkä ihan tarkasti tule katsottua, missä järjestyksessä kunkin kohdan operoi. Entä se uusi kahvinkeitin, vatkain, kiuas, tietokone tai puhelin. Moniko lukee käyttöohjeet alusta loppuun?

Saattaa olla, että huomaat huonekalun kasattuasi, että jossain kohtaa meni väärin ja joudut purkamaan. Tai mikroaaltouunistasi löytyykin vuoden päästä toiminto, jonka et tiennyt olevan olemassakaan. Suurin osa meistä ei edes tiedä tietokoneensa todellista toimintakapasiteettia. Kaikki olemassa olevat laitteiden toiminnot ja moni ongelma olisivat ratkenneet huolellisella tutustumisella käyttöohjeeseen. Mutta kuka sellaista tarvitsee? Helpointa on mennä kokeilemalla.

Jos kuitenkin haluat kodinkoneesi, huonekalusi ja tietotekniikkasi toimivan moitteettomasti, turvallisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla, tulee ne kasata, asentaa, huoltaa ja hoitaa oikein. Sama pätee meihin ihmisiin. Ihmisen kokonainen käyttöopas on olemassa! Siinä on pienintä piirtoa myöten kerrottuna, kuinka me ihmiset toimisimme parhaalla mahdollisella tavalla ja kuinka voisimme tuottaa itsellemme ja ympärillemme hyvää oloa ja rakkautta.

Koska tuo käyttöohje on kovin yksityiskohtainen ja pureutuu jokaiseen elämän osa-alueeseen, on ollut tarpeen tehdä tiivistys, eli eräänlainen pikaopas. Pikaoppaan teksti kuuluu näin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Mat.7:12) Se on yksinkertainen ja kaiken kattava ohje. Tätä noudattaen ihminen tulee kunnioittaneeksi lähellä oleviaan ja rakentaneeksi ympärilleen rauhaa.

Kuitenkin pelkällä pikaoppaalla jää suuri osa ihmisen “toiminnoista” ja kapasiteetista käyttämättä. Syventyminen on paikallaan. Pikaoppaasta seuraava tärkeä tiivistelmä löytyy jaoteltuna kymmeneen lyhyempään ohjeeseen. Kyllä, juuri niihin kymmeneen käskyyn, jotka rippikoululaiset huolellisesti opiskelevat ulkoläksyinään. Uskallan lyödä vetoa, että jos me kaikki koko Akaassa sitouduttaisiin noudattamaan kymmentä käskyä kokeiluluontoisesti vaikka seuraavan vuoden ajan, niin saattaisipa kaupunkiimme virrata positiivista iloa joka kulmalle. Siinä siis haaste kaupunkilaisille! Jos et muista, miten käskyt menivätkään, niin löydät ne helposti osoitteesta https://katekismus.fi/10kaskya/10kaskya.html.

Pikaoppaalla ja tiivistelmällä pääsisi jo todella pitkälle rauhan, kunnioituksen ja rakkaudellisen yhteiskunnan toteutumisessa. Mutta koska me ihmiset olemme usein ”minä itse”-tyyppejä ja luulemme osaavamme, tietävämme ja hallitsevamme kaiken maan ja taivaan väliltä, jää tuo opas helposti lukematta. Silloin lähtee liikkeelle vikailmoituksia, rikkoutumisia ja heikosti kasattuja laitteita. Jokin meni pieleen. Onneksi meillä on Pyhä ja pitkämielinen Jumala – huoltopiste. Saamme armon ja sen perään neuvon “Mene, äläkä enää syntiä tee”. Se on helpompaa, kun tutustumme käyttöohjeeseen – Pyhään Raamattuun. Tässä haastetta heinäkuuhusi!

Kukka Salmiovirta
Akaan seurakuntapastori

29.6.2019 Akaan Kylmäkoskella kisailtiin Resulin reserviläisfrisbeegolfissa. Kilpailun järjestänyt yhdistys Toijalan Seudun Reserviläiset ry onnistui kisapäivävalinnassa erinomaisesti, sillä sää oli hyvä ja sateeton.

Tulokset:

2 x 18 väylää, par 112

Avoin:

1. Ville Kotamäki, Vihdin Reserviupseeriherho +3
2. Jere Virtala, Toijalan Seudun Reserviläiset +6
3. Verneri Kotamäki, Vihdin Reserviupseerikerho +7
4. Jukka Peräkivi, Toijalan Seudun Reserviläiset +11
5. Ville Lehtonen, Länsi-Uudenmaan rauhanturvaajat +23
6. 6.Jaakko Nick, Pohjois- Helsingin Reserviupseerit +41
7. Timo-Pekka Koivuniemi, Akaan Reserviupseerikerho +54

+50 miehet:

1. Kai Hirvonen, Mikkelin Reserviläiset +10
2. Markus Sigzelius, Helsingin Reserviupseerien viestiosasto +18
3. Pirkka Juntunen, Kangasniemen Reserviläiset +23
4. Hannu Pynnönen, Kangasniemen Reserviläiset +43

Lounastauolla hirvikeiton jälkeen oli puttauskisa. Voitto meni Verneri Kotamäelle. CTP-kilpailun vei Ville Kotamäki.

Kilpailulle toivottiin jatkoa tulevaisuudessakin, nuorten eritoten toivottiin aktivoituvan enemmän, ovathan he tässäkin toiminnassa tulevaisuus.

Ratamon lehtiä voi käyttää vaikkapa kaalin sijaan kääryleissä. Sen siementähkiä voi syödä kiehautettuna vihanneslisukkeena voisulan kanssa. Kuva: Shutterstock

Piharatamo on Suomen yleisimpiä pihakasveja ja se kasvaa koko maassa ja yksi terveellisimmistä ”rikkaruohoistamme”. Se on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton kulttuurikasvi eli viihtyy ihmisasumusten läheisyydessä ja kestää erinomaisesti tallomista ja päälle ajamista. Piharatamo kukkii heinä-syyskuussa pitkulaisin tähkämäisin kukinnoin. Yksi kasvi tuottaa jopa 20 000 siementä kesässä ja myös levittää niitä tehokkaasti. Tahmeat siemenet tarttuvat huomaamattomasti kengänpohjiin ja lahkeisiin.

Ratamon lehtiä voi käyttää niin salaateissa kuin lämpimissä ruuissakin, vaikkapa kaalin sijaan kääryleissä. Se on kuivattuna terveellinen ja maistuva aines viherjauheessa ja yrttisuolassa. Siementähkiä voi syödä kiehautettuna vihanneslisukkeena voisulan kanssa.

Piharatamoa on kutsuttu myös laastarilehdeksi. Sillä voikin sitoa pieniä haavoja ja hoitaa vähäisiä ruhjeita. Lehden pintaa rikotaan hieman kädessä ja painetaan hoidettavaan kohtaan. Kuivattujakin lehtiä voi käyttää samoin, kun niitä on ensin liotettu jonkin aikaa. Piharatamo sisältää antibioottisia aineita, jotka vaikuttavat verenvuotoa tyrehdyttävästi. Haavojen lisäksi piharatamoa voi käyttää ihottumien, finnien, hyönteisten puremien, hiertymien ja rakkojen hoidossa. Myös hammassärkyä on karkotettu purskuttelemalla ratamomehua tai vahvaa ratamoteetä.

Piharatamon lehdistä voi tehdä ratamoteetä tai -siirappia. Sisäisten ja ulkoisten tulehdusten hoitoon voi nauttia teen lisäksi ratamomehua, jossa mehu puristetaan murskatuista ratamon lehdistä esimerkiksi tuoremehulingolla.

Siemeniä on kansanperinteessä käytetty ummetuksen hoitoon: ruokalusikallisen ratamon siemeniä sekoitetaan 2 dl:aan vettä ja annetaan turvota 20 minuuttia ennen seoksen juomista. Siemeniä kannattaa kerätä ja kuivata myös talven varalle: ne ovat terveellinen lisä leivonnassa vaikkapa sämpylöiden päälle ripoteltuna. Vedessä liotettuna ratamon siemenistä saadaan psylliumia, jota käytetään gluteenittomassa leivonnassa tuomaan taikinaan sitkoa.

Minna ja Viljami Ovaskainen

Kesäisessä Villiyrtit tutuiksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia.

Lue myös sarjan aiemmat jutut:

Villiyrtit tutuiksi: Poimulehti – naisten yrtti

Villiyrtit tutuiksi: Voikukan kukista voi tehdä viiniä, lehdet ovat erityisen terveellisiä

Villiyrtit tutuiksi: Nokkonen on maukas vitamiinipommi