Punaisessa paidassa pelaava Akseli Sormunen teki Topan kesäkuun pelissä kolmen maalin hattutempun, ja hänet palkittiin joukkueensa parhaana pelaajana.

Aurinkoisessa 22 asteen kelissä pallottelivat perjantaina 19. heinäkuuta Kangasalan Voitto ja Toijalan Pallo-49 Tampereen piirin nelosen pisteistä. Kahden maalin karkumatka ei tuonut akaalaisille kauden ensimmäistä vierasvoittoa, vaan pisteet tasattiin 2­–2 (0–1) tasapelillä. Sarjan syyskierroksen käynnistänyt ottelu pelattiin Kangasalan Kyötikkälän nurmikentällä.

Alkuun näytti siltä, että Topalla olisi hyvät mahdollisuudet voittoon. Ottelun avausmaali tuli rangaistuspotkusta sen jälkeen, kun Topan Toni Niskala oli kaadettu rankkarialueella. Teppo Tenkanen pommitti pilkulta pallon voimalla riman alle, kun ottelua oli pelattu 34 minuuttia. Ote oli muutenkin Topalla, ja maali oli lähellä myös Jesse Järven läpiajossa. Kangasalan Voiton maalivahti Tarmo Kosonen kuitenkin selvitti tilanteen juuri ja juuri.

Topan 0–2 johto tuli 52 minuutin kohdalla. Jirka Järven pitkä hieno syöttö tavoitti velipoika Jessen. Tämä otti pallon varmasti haltuun ja nosti pallon siististi yli vastaan tulleen maalivahti Kososen.

Vierasjoukkue sai nauttia kahden maalin johtoasemasta vain reilun minuutin. Voiton saaman vapaapotkun jälkitilanteesta pääsi Olli-Pekka Pousi lataamaan maalinedustan ruuhkasta vastapalloon kavennuksen lukemiin 1–2. Ennen kotijoukkueen tasoitusta Akseli Sormunen oli hienossa maalipaikassa. Tämänkin vaaratilanteen maalivahti Kosonen hoiti.

Ottelun päätösmaali tuli 85. minuutilla. Voitolle tuli tekopaikka paitsiolta haiskahtavasta tilanteesta. Topa-vahti Jukka Saari tuli maaliltaan kauaksi vastaan KaVo-hyökkääjää. Oli senteistä kiinni, ettei Jukka pystynyt tilannetta purkamaan. Pallon sai Raed Alanzi Shwaik, joka pisti pelivälineen tyhjään häkkiin.

TP-49:n kokoonpanossa pelasivat Kangasalla Jukka Saari, Ere Salmi, Toni Niskala, Jukka-Pekka Jyrämö, Mikko Alahäivälä, Akseli Sormunen, Teppo Tenkanen (v), Jirka Järvi (v), Janne Hevonoja, Tero Tromstedt (v), (82. Eeli Jokinen) ja Jesse Järvi (C).

OP-ottelussa vastassa Sääksmäki

Usean vuosikymmenen yhteistyö Toijalan Pallon ja paikallisen Osuuspankin välillä jatkuu tänäkin vuonna. Yksi yhteistyön ilmenemismuoto on perinteinen OP-ottelu. Tänä vuonna OP Akaa tarjoaa TP-49:n edustusjoukkueen sarjaottelun Sääksmäen Sopua vastaan. Otteluun on vapaa pääsy.

Sopu on sarjanousija, joka on kerännyt 12 ottelusta 12 pistettä. Sarjataulukossa joukkueet ovat peräkkäin, Topa 8. ja Sopu 9. sijalla. Keväällä pisteet tasattiin maalein 2–2.

Topan saldo kauden kotipeleistä käsittää pelkkiä voittoja. Tilasto on mainio, eikä siihen saisi tulevassa koitoksessa tulla tahraa. 75 prosentin suoritus tuskin riittää kotivoittoon, joten voittamisen halun pitää olla jo pelin alussa korkealla. Sopu miehittänee puolustusalueensa erittäin tiiviiksi.

Ottelu pelataan Toijalan Keskusurheilukentällä keskiviikkona 24. heinäkuuta kello 18.30 alkaen.

Jukka Koskinen

Sunnuntai-iltana kello viiden aikaan Akaassa ysitiellä poliisi pysäytti roimaa ylinopeutta ajavan auton. Kuljettaja tavattiin ensin kolmostiellä, josta hän liittyi ysitielle ja kiihdytti ohituskaistalla ohittaakseen autoletkan. Ohituksessa auton keskinopeudeksi mitattiin 157 kilometriä tunnissa. Alueella oli nopeusrajoituksena sata kilometriä tunnissa.

Kuljettajana ollut mies puhalsi alkometriin nollalukemat. Häntä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

lauantaina 26. heinäkuuta

Hämeen pataljoonan tappiot

Kaatuneet. Hämeen pataljoonasta owat Aunuksessa kaatuneet Paawo Koivula Asikkalasta ja Urpo Koskinen Lopelta

ja owat heidän ruumiinsa jääneet wihollisien puolelle.

Uutisia

Harmaa haikara (Ardea cinerea) nähtiin Jalannilla Akaassa tämän kuun 23. p:nä. Mainittu lintu on werrattain harwinainen täällä, on kuitenkin pesinytkin joskus maassamme. Warsinainen asuntopaikka haikaralla on Tonawan suistomaat ja Egypti. On kuitenkin Etelä-Ruotsissa jokseenkin yleinen.

Kesäistä pakinaa – totta ja tarinaa

Lehtemme wastaawa toimittaja on lähtenyt kylpylaitokseen. Hän ei taida olla ainoa toimittaja joka nykyään on kylpylaitoksessa, mutta siinä suhteessa kenties ainutlaatuinen, että hän on sinne lähtenyt Suomen waltion päämiehen suoranaisella awustuksella. Harwinainen kunnianosoitus lehdellemme. Tarwitseeko wastaawalta tämän jälkeen kysyäkään, kenen hän tahtoisi Suomen tasavallan presidentiksi. Sen pitäisi olla itsestään selwä.

Sinne meni –  ja siellä hän nyt loikoilee ja kylpee kenties toisenkin tuhannen edestä. Mutta me aputoimittajat hikoilemme täällä saadaksemme edes jonkun uutisen lehteen. Paljon waiwannäön jälkeen onnistuimme kuitenkin kuulemaan yhtä ja toista, mm seuraavat tuoreimmat tiedot:

Jalannin rannoilta ilmoitetaan meille: Täällä kesäänsä wiettäwä pankinjohtaja saanut suuren hauen, ainakin 2 metriä pitkän. Ahmatti oli ollut, koska lähemmin tutkittaessa ilmeni, että se oli nielaissut eläimen, joka sittemmin huomattiin erään läheisen kartanon wasikaksi, parasta ayshire-rotua.

Ilmoituksia

Kuulutus

Hämeenläänin Maaherranwiraston määräyksestä ilmoitetaan, että joulukuun 28 p:nä 1918 tulojen suostuntawerosta wuodelta 1917 annetun lain mukaan laadittu weroluettelo Akaan kunnan osalta, pidetään julki werowelwollisten nähtäwänä Akaan kunnallistoimistossa Toijalan kylässä kahdenkymmenen (20) päivän ajan, lukien tämän heinäkuun 23 päivästä.

Akaassa 18 p:nä heinäk. 1919. Matti Lahdensuu, kunnanwaltuuston puheenj. Frans Wirtamo.

Ruskean ja waaleankirjawa

nutipää, lehmän mullikka on ilmestynyt karjaani ja saa omistaja sen periä allekirjoittaneelta

Helinä

Chymoslaiset Maija-Liisa Viertola (vas.) ja Leena Kauria kävivät kesäkuussa Viertolan entisellä työpaikalla Toijalassa. Kuva: Liisa Ahokas.

Toisin kuin 19.6. Akaan Seudussa kirjoitettiin, 1940–50-luvuilla Toijalassa Chymoksen tehtaalla työskennellyt Maija-Liisa Viertola (os. Kaskela) ei syntynyt Metsä-Paavolan tilalla vaan Viialassa, joka oli Akaata silloin kuten nytkin. Myöhemmin Viertola asui Toijalassa Rätössä ja kävi Pappilan koulua. Sitten perhe muutti Sääksmäen Saarioispuolelle.

Saarioispuolelta Viertola pyöräili karamellinkeittäjän töihinsä Chymoksen tehtaalle Toijalaan kunnes muutti Lappeenrantaan vuonna 1952. Siellä hän jatkoi töitä Chymoksella ensin työnvalvojana ja viimeisinä työvuosina tuotekehityspuolella.

Yli 90-vuotiaanakin Viertola seuraa edelleen aktiivisesti Akaan tapahtumia Akaan Seudusta.

Lue koko juttu Chymoksen tehtaan toiminnasta Toijalassa ja Marianne-karkin syntymästä:

Suolakurkkuja, Marianne ja muuta makeaa – Chymoksen tähdenlento Toijalassa

Vietin juuri yhdeksän päivää rippileirillä Toukolassa. Mukana leirillä oli vajaa kolmekymmentä nuorta: rippikoululaiset, isoset ja sitten päälle vielä ohjaajaporukka. Pohdimme rippikoululaisten kanssa yhdellä oppitunnilla sitä, että millaisiin yhteisöihin he kuuluvat. Hyviä ajatuksia löytyi, yhteisöiksi ajateltiin esimerkiksi koulua, perhettä, harrastusporukoita ja seurakuntaa.

Sen jälkeen pohdimme, mitä yhteisö oikein tarkoittaa. Yhteisöä kuvattiin sellaiseksi, jossa on ihmisiä, jotka pitävät samantyylisistä asioista, tai että jokin elämäntilanteessa tai muissa kiinnostuksen kohteissa yhdistää heitä. Ajatus oli, että yhteisöön kuuluvien ihmisten täytyisi olla mukavia ja yhteisössä pitäisi viihtyä. Tätä auttaa se, että yhteisössä on jonkinlaiset kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt, olipa kyse mopoporukasta tai koululuokasta.

Se rippikouluryhmä oli omanlaisensa yhteisö. Yhdessä naurettiin, laulettiin ja hiljennyttiin. Sääntöjä kerrattiin tarpeen mukaan. Aikansa oli elämän synkkien asioiden pohtimisella, samoin kuin melomisella ja auringonsillan katsomisella.

Yhteisön rakentaminen ei tapahdu itsestään ja mitään tekemättä. Rippikoulussa se vaatii sitä, että jokainen rippikoululainen haluaa olla osa porukkaa ja toteuttaa yhteistä juttua. Ihailen kovasti sitä, millä antaumuksella isoset heittäytyvät omaan tehtäväänsä ja antavat panoksensa siihen, että jokainen tuntee kuuluvansa rippileirin yhteisöön. Myös jokaisella rippileirin ohjaajalla on oma osuutensa siinä, että rippileirin päätyttyä jokainen nuori tietää millainen on se Kristuksen kirkko, johon hänet on kastettu. Ja jotta jokainen tietää, että Jumalan silmissä jokainen on arvokas ja tärkeä.

Samana päivänä, kun rippileiri päättyi, pakkasin jälleen tavarani ja lähdin Hämeen Partiopiiri ry:n Ilves19-piirileirille Hämeenlinnan Evolle. Huolimatta riparin aiheuttamasta pienestä väsymyksestä oli mahdoton tarve päästä vielä osaksi melkein 5000 partiolaisen yhteisöä. Tätä nytkin käynnissä olevaa leiriä on ollut rakentamassa monet sadat partiolaiset pitkään ja nyt tätä leiriä eletään todeksi yhdeksän päivän ajan. Leirillä on tärkeässä osassa niin kahdeksanvuotias sudenpentu, joka on ensimmäistä kertaa uskaltanut lähteä leirille, kuin aikuinen johtaja, joka on suunnitellut, miten leirin harmaat vedet hoidetaan ympäristön kannalta kestävästi.

Tätä yhteistä kokemusta ja yhteisöä leimaa innostus ja halu viettää telttaelämää, laulaa nuotiolauluja, kehittää itseään ihmisenä omien taitojen mukaan, saada uusia kavereita, tavata vanhoja tuttuja, kokoontua yhteisiin isoihin ohjelmiin ja nauttia Suomen kesästä.

Raamatussa ensimmäisessä Mooseksen kirjassa todetaan, että ”ei ole hyvä ihmisen olla yksinään”. Siksi Jumala teki ihmiselle kumppanin. Tämän kumppanin voi ihminen ajatella olevan muunkin ihmisen, kun vain sen, jonka kanssa on päättänyt täyttää yhteistä jääkaappia. Kumppani voi olla myös se tärkeä ystävä jumpassa, lähetyspiirissä tai telttakaveri partioleirillä.

Kaisa Karema

Elämäntapapartiolainen

Vs. seurakuntapastori, Akaan seurakunta

Mesiangervo eli niittymesiangervo on pitkänhuiskea, toisinaan jopa parimetrinen, monivuotinen ruusukasvi, joka löytyy joutomailta, pihoilta ja pientareilta lähes koko maassa. Sen tunnistaa muun muassa sen pöyheän, kermanvaalean kukinnon voimakkaasta meden tuoksusta.

Mesiangervon lehdet ovat parhaimmillaan, kun ne kerätään ennen kasvin kukkimista. Lehtiä voi käyttää myös tuoreena salaatin seassa, mutta yleisimmin niitä käytetään kuivattuna. Mesiangervon lehdet voi myös hiostaa. Kukat kerätään heti niiden avauduttua ja kuivataan sellaisenaan. Kukissa on vaniljamainen aromi ja ne maustavat herkullisiksi maitopohjaiset jälkiruuat kuten maitokiisselin, vanukkaat ja pannacottan. Mesiangervon kukinnoista ja lehdistä saa kuivattuna tuoksuvaa teeyrttiä. Kuivatulla mesiangervolla voi myös maustaa juomia kuten viinejä, simaa ja olutta.

Lääketieteessä mesiangervoa on käytetty nimenomaan salisyylin takia. Siitä saatiin eristettyä vuonna 1939 happoa, jonka saksalaiset tiedemiehet nimesivät kasvin silloisen latinankielisen nimen (Siprea ulmaria) mukaan sipreahapoksi. Samoihin aikoihin samaa happoa löydettiin myös pajusta (salix) ja se nimettiin salisyyliksi. Kun joukkoon lisättiin asetyyliä, saatiin asetyylisalisyylihappoa, joka toimi kipulääkkeenä pelkkää salisyyliä paremmin. Tämä aine on lyhennettynä nimeltään aspirin, eli maailman tunnetuin lääkemerkki. Mesiangervoa ei tulekaan käyttää pitkään yhtäjaksoisesti sen sisältämän salisyylin takia. Niille, jotka eivät voi käyttää aspiriinia, se ei käy lainkaan.

Kansanlääkinnässä mesiangervoteetä onkin käytetty flunssa- ja särkylääkkeenä. Erityisen tehokas se on kuitenkin ulkoisesti. Helpoimmin mesiangervoa voi käyttää ulkoisesti hauteena nivelvaivoihin, reumaan ja kihtiin. Voiteena se on näihin vaivoihin erityisen tehokas. Mesiangervo kylpyvedessä lievittää kipuja ja jännitystiloja, poistaa nestettä ja turvotuksia, piristää mielialaa ja sen sanotaan myös hoitavan unettomuutta.

Minna ja Viljami Ovaskainen

Kesäisessä Villiyrtit tutuksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia. Kuva: Henrik Larsson.

Vauhdin ja Valtin nuoret mitalirohmut yhteiskuvassa. Vauhdin Julia Suolaniemi voitti pm-kisoissa kolme kultamitalia ja Valtin Samu Pentinniemi kaksi kultaista ja yhden pronssisen mitalin. Kuva Piia Pentinniemi

Hämeen seudun yleisurheilun 9–15-vuotiaiden piirinmestaruuskilpailut pidettiin kovassa helteessä Tampereen Ratinan stadionilla 27.–28.7. Viialan Valtin ja Toijalan Vauhdin mitalisaalis oli yhteensä yhdeksän kultaa, seitsemän hopeaa ja 13 pronssia.

Viialan Valtti lähes tuplasi mitalisaaliinsa viime vuodesta, tosin osanottokin oli nyt hieman runsaampaa. Valtin 23 osallistujaa urheilivat kaikkiaan yhdeksän A-luokan tulosta, kahdeksan seuraennätystä, 17 mitalia sekä paljon hyviä pistesijoituksia. Valttilaiset saivat neljä kultaa, seitsemän hopeaa ja kuusi pronssia.

Samu Pentinniemi voitti P10-sarjassa 60 metriä ajalla 9,60 sekä 60 metrin aitajuoksun A-rajan ylittävällä ajalla 11,59. Hän heitti keihäässä pronssia tuloksella 24,73 ja napsi pisteitä korkeudessakin hypäten seitsemänneksi tuloksella 113.

Roosa Haanpään moukari lensi pitkälle

Roosa Haanpää voitti moukarin hirmuheitolla, joka kantoi 41,16 metriä. Tämä ylitti yli 17 metrillä T12- sarjan A-luokan rajan ja on samalla ikäluokkansa kaikkien aikojen 16:nneksi paras tulos. Roosa tuli toiseksi sekä kiekossa että kuulassa. A-rajat ylittyivät näissäkin lajeissa, kiekossa tuloksella 27,55 ja kuulassa tuloksella 9,67. Roosa keräsi pisteitä myös 200 metrin juoksussa sijoittuen seitsemänneksi ajalla 31,70.

Maija Oksa juoksi hopealle 200 metrin aitajuoksussa ja 1000 metrin juoksussa ajoilla 34,97 ja 3.24,07, jolla hän ylitti A-rajan T13-vuotiaissa. Hän juoksi neljänneksi 60 metrin aitajuoksussa ja oli seitsemäs 200 metrin juoksussa ajoilla 10,64 ja 29,73.

Joona Koskinen voitti P13-sarjan 1000 metrin juoksun ajalla 3.13,18, joka sekin on A-luokan tulos. Neea Suhonen on iskussa ja saavutti nyt hienosti hopeaa. T15-vuotiaiden A-raja ylittyi 35,92 kantaneella keihäskaarella, joten Neeaa voidaankin nähdä 14/15-vuotiaden SM-kisoissa. Kiekossa hän sijoittui viidenneksi tuloksella 23.57.

P09-sarjassa kilpaillut Sebastian Karisola ylitti A-rajan ja vieläpä kahdesti keihästuloksellaan 22,01 sijoittuen toiseksi. 40 metrin juoksussa ajalla 6,80 hän oli neljäs. Pituudessa Sebastian oli seitsemäs tuloksella 3,49. Saman ikäluokan Rasmus Haanpää sai pronssia 1000 metrin juoksussa ajalla 3.57,12 ja ja Valtteri Haanpää kuulantyönnössä tuloksella 6.58. Sanni Niskanen hikoili T14-sarjan 2000 metrin juoksussa hopeaa ajalla 8.36,72, eikä kultakaan kaukana ollut.

Valtin Roosa Haanpää heitti piirinmestariksi T12-sarjan moukarinheitossa tuloksella 41,16. Kuva Piia Pentinniemi

Jenna Pentinniemelle pronssia seipäässä

Helmi Hujanen saavutti T14-sarjan keihäänheitossa pronssia 27,23 kantaneella heitolla. Seiväshypyssä hän oli neljäs ylittäen tasan 2 metriä.  Korkeushypyssä hän oli jaetulla viidennellä sijalla tuloksella 130 ja kuulassa myös viides tuloksella 9,16.  T13-sarjan Jenna Pentinniemi ylitti seipäässä riman tuloksella 145 sijoittuen kolmanneksi. Hän oli 60 metrin aitajuoksussa kahdeksas ajalla 11,31 ja 200 metrin juoksussa kymmenes ajalla 30,33. Veli Lepo juoksi kolmanneksi 200 metrin aitajuoksussa ajalla 41,97.

Stefan Karisola sijoittui neljänneksi kahdessa P11-sarjan lajissa: 60 metrin juoksussa tuloksella 9,31 sekä kuulassa tuloksella 8,53. Pituudessa hän oli viides tuloksella 3,97. Eetu Koskinen oli viides P14-sarjan keihäässä 28,43 kantaneella heitolla. Matias Viitanen hyppäsi viidenneksi P09-sarjassa pituushypyssä tuloksella 3,61 ja oli yhdeksäs 40 metrin juoksussa ajalla 6,92.

Kaksitoistavuotias Julia Viitanen sijoittui kuudenneksi 60 metrin juoksussa ajalla 9,44 ja oli korkeudessa kymmenes tuloksella 126. Sijoilla kahdeksan olivat P09-sarjassa 40 metrillä Antti Oksa ajalla 6,92, Emilia Kuusenaho T13-sarjan keihäässä tuloksella 21,06 ja Vilja Hujanen 60 metrin aitajuoksussa ajalla 12,26. Vilja oli 200 metrin matkalla yhdeksäs ajalla 34,33. Sisulisäpisteille ylsi myös T09-sarjan Veera Haanpää kuulatuloksellaan 3,89 ollen piirin kymmenes.

Vauhdille 5 kultaa ja 7 pronssia

Toijalan Vauhti sai jalkeille normaalia pienemmän urheilijajoukkueen kuin aikaisempina vuosina, mutta 12 mitalin saalis ylitti kuitenkin odotukset. Seura sai viisi kultaa ja seitsemän pronssia.

Julia Suolaniemi voitti T09-sarjassa kolme lajia, 40 metrin ja 1000 metrin juoksut sekä pituushypyn.  Tulokset olivat 6,53, 3.40,35 ja 4,02.  Lisäksi hän oli neljäs kuulantyönnössä tuloksella 5,42.

Maiju Autio voitti T14-sarjan korkeushypyn tuloksella 144 ja oli kolmas 3-loikassa 9,52 kantaneella hypyllä. Viidennen kultamitalin toi T10-sarjan Milja Välläri 60 metrin juoksussa ajalla 9,57. T14-sarjan Ella Kokko ja T12-sarjan Eevi Vatka saivat molemmat kaksi pronssimitalia. Ella juoksi 800 metrin ja 2000 metrin juoksuissa kolmanneksi ajoilla 2.54,79 ja 8.39,48.  Eevi puolestaan menestyi heittolajeissa.  Pronssia tuli kiekossa tuloksella 24,64 ja moukarissa tuloksella 25,12.  Lisäksi hän oli neljäs keihäässä 28,57 kantaneella heitolla.

Tulokset oikeuttavat SM-kisoihin

Lumi Vahteristo osallistui T15-sarjan kuulantyöntöön, josta irtosikin pronssimitali 10,67 kantaneella työnnöllä. Jonna Uolamo puolestaan urakoi seitsemän lajia.  Pronssia tuli seiväshypyssä, jossa ylittyi 240.  Korkeudessa, keihäässä ja kuulassa hän saavutti neljännen sijan tuloksilla 135, 25,26 ja 9,29.  Viidennet sijat tulivat 3-loikassa ja kiekossa tuloksilla 8,73 ja 23,46. Sisulisäpisteitä Vauhdille toi myös Jade Hukka, joka oli kahdeksas kuulantyönnössä tuloksella 6,26 ja yhdeksäs keihäässä 13,48 kantaneella heitolla.

Nuorten yleisurheilijoiden seuraava kilpailu on Toijalan urheilukentällä käytävä Toijala Junior Games.  Sen jälkeen ovat vuorossa 14/15- ja 16/17-vuotiaiden SM-kilpailut, joihin ainakin Maiju Autio ja Jonna Uolamo aikovat osallistua. Myös Lumi Vahteristolla on SM-kilpailuihin oikeuttava A-luokan tulos tehtynä.

Marika Niskanen

Kari Uolamo

Vauhdin Maiju Autio hyppäsi piirinmestariksi T14-sarjan korkeushypyssä tuloksella 144.
Kuva Kari Uolamo

Hämeenlinnassa asuvat Katja Sitkanen ja Tero Säynäjoki saivat 22. heinäkuuta kello 19.33 Kanta-Hämeen keskussairaalassa pojan, jonka syntymäpaino oli 3835 grammaa ja pituus 50 senttiä. Pikkuisella on kaksi isompaa sisarusta, Rene ja Sofia.

Akaan Sontulassa asuville Iida Vaittiselle ja Leo Miekalle syntyi poika Kanta-Hämeen keskussairaalassa 22. heinäkuuta 2019 kello 21.54. Vastasyntynyt oli 52 senttiä pitkä ja painoi 3945 grammaa.

lauantaina 2. elokuuta

Jännittävät urheilukilpailut

toimii Nuorisoseuran V. & U-osasto Vauhti Sampolan kentällä Toijalassa elokuun 10 pnä klo 2 päivällä. Kilpailu-ohjelma: Viestijuoksu 5000 matkalla. Viisiottelu Toijalan Vauhdin ja Huhdin V. & U-seuran välillä kiertopalkinnosta. Kolmiottelu alle 16 vuotisille. Urheiluleikkejä. Soitosta huolehtii torvisoittokunta. Juhlan päättäjäiset alkaen kello 8 illalla Sampolassa. Ohjelmassa: Torvisoittoa, Lausuntoa, Palkintojen jako, Pukutanssi, Tanssia. Lippujen hinnat: kentällä 2:50 veroineen, juhlan lopettajaisiin 5:- veroineen. V. & U-seura Vauhti

Suojeluskunnan Ratsu-osasto

kokoontuu yhteiskoululla ensi maanantaina t. k. 4 pnä klo 8 i. p. ilman hevosia. Kysymyksessä tärkeä asia, jotenka yksikään mies ei saa olla pois. Toijalassa 2 pnä elok. 1919 Paikallispäällikkö.

Perunkirjoitus ja huutokauppa

toimitetaan Sääksmäen pitäjän Sillantaustan kylästä Merimäen lohkotilalla, siellä kuolleen Juho Kustaa Merimäen jälkeen perjantaina ensi tulewan elokuun 8 pnä. Perunkirjoitus alkaa klo 9 ap. ja huutokauppa klo 11 ap., jolloin myydään kaikenlaisia työkaluja, miehen pitowaatteita y. m. tawaraa, josta täten kaikille, joilla on kuolinpesästä selwitettämättömiä asioita ja ostawalle yleisölle ilmoitetaan ja että huudot owat paikalla maksettawat. Toijalalassa 31.7.1919 Peltomäki pyydetty toim.mies

Huutokauppa

Paikkakunnalta poismuuton tähden, myydään 6 p. elok. klo 10 a. p. wapaaehtoisella huutokaupalla allekirjoittaneen asunnosta kaikenlaista irtainta, kuten piironki, sohva, puuastioita, höyläpenkki, käytetyitä lankkuja ja asuinhuoneet wuokra-oikeuksineen. Irtaimistosta huudot paikalla maksettawat. Asuinhuoneesta sopimuksen mukaan. Toijalassa 30 p. heinäk. 1919 Kuljettaja T. Soini

Palvelijatar

joka myös hoitaa lehmän, saa paikan. Lähemmin Sampsan konttorissa Kylmäkosken asemalla.

Akaan Seudun Osuuspankki (OP Akaa) on kuluvana vuonna jatkanut kasvulinjalla. Pankki sai kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 250 uutta asiakasta ja 187 uutta omistaja-asiakasta. Jäseniä oli kesäkuun lopussa 5 592. Asioinnin perusteella kertyviä bonuksia omistaja-asiakkaille maksettiin 266 000 euroa (253 000 euroa).

OP Akaan toimitusjohtajan Tuomo Småttin mukaan lainat ja talletukset kasvoivat edelleen vahvasti, mutta kasvu oli hivenen maltillisempaa kuin viime vuosina.

– Vaikka Akaassa saatiinkin useamman vuoden tauon jälkeen liikkeelle RS-kerrostalohanke, näkyy pientalohankkeiden vähäisyys pankin luottokysynnässä. Kasvua saadaan tällä hetkellä pääosin pankinvaihtajien kautta, toimitusjohtaja toteaa.

Piristystä vuosien odotukseen

Smått kiittelee kerrostalohanketta, puunlastauspaikan tulevaa siirtymistä Akaa Pointiin ja Akaan uuden kaupunginjohtajan Antti Peltolan reipasta otetta.

– Tällaisia piristysruiskeita Akaan asukkaat ja sen elinkeinoelämä ovat jo vuosia kaivanneet.

Korkotaso on pysynyt 10 vuotta erittäin alhaisena ja korkojen ennustetaan nousevan lähivuosina. OP Akaan toimitusjohtajan mukaan laina-asiakkaat ovat varautuneet korkojen nousuun ja yli kolmannes asuntolainakannasta on suojattu korkojen nousua vastaan.

OP Akaan välitilinpäätöksen liikevoitto oli 1 051 000 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 1 037 000 euroa. Toimitusjohtajan mukaan pankin liikevoittotaso riittää ylläpitämään pankin vakavaraisuutta ja mahdollistaa uusluotonannon myös jatkossa. Myöskään luottotappiot eivät rasita pankin tulosta tai pankin vakavaraisuus, joka kesäkuun lopussa oli yli 70 prosenttia.

Kassapalvelut säilyvät ennallaan

Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus on OP Akaan 92-vuotisen historian viimeinen. Pankki yhdistyy 1.9.2019 Urjalan ja Valkeakosken Osuuspankkien kanssa Etelä-Pirkanmaan Osuuspankiksi. Loppuvuoden katsaukset julkaistaan uuden pankin nimissä.

Tuomo Småttin mukaan kassapalveluihin ei ole uuden pankin aloittamisen myötä tulossa muutoksia. Pankin asiakkaat voivat nostaa rahaa Akaan, Urjalan ja Valkeakosken konttorien lisäksi myös toimialueen yli kymmenestä automaatista ja yli kahdestakymmenestä kauppaliikkeestä.

Smått arvioi, että kassapalvelujen käyttäjien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla, kun puolestaan mobiilipalveluiden käyttäjiä on kohta yhtä paljon kuin tietokoneella pankkiasioita hoitavia asiakkaita.

OP Akaa yhdistyy Urjalan ja Valkeakosken Osuuspankkien kanssa syyskuussa Etelä-Pirkanmaan Osuuspankiksi. OP Akaan toimitusjohtajasta Tuomo Småttista tulee OP Etelä-Pirkanmaan varatoimitusjohtaja. Kuva Mikko Peltoniemi

Akaan seurakunnan leirikeskuksessa Toukolassa vietetään lauantaina 10.8. naistenpäivää. Psykoterapeutti Seija Leppänen tulee kertomaan naisille aiheesta, joka käsittelee sukujen salaisuuksia ja vaiettuja asioita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Päivän aikana mietitään, miten omassa elämässä voisi muuttaa totuttuja toimintamalleja. Uskallammeko kaivaa kaappien kätköistä ”luurankoja” vai jatkammeko salaisuuksien kantamista?

Seija Leppänen on työskennellyt terapeuttina yli 30 vuotta, ollut lähetystyössä Etiopiassa 10 vuotta sekä kiertänyt luennoimassa ja kouluttamassa erilaisissa tapahtumissa.

Yhteiskristillistä naistenpäivää vietetään Toukolan leirikeskuksessa (Toukolantie 98) lauantaina 10.8 klo 11–16. Osallistumismaksu kerätään paikan päällä.

Keijo Virtamoa on avittanut pitkällä taipaleellaan eteenpäin myönteinen elämänasenne. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Musiikkia ja urheilua, tai urheilua ja musiikkia, ihan miten päin vain. Ne ovat elämänalueet, joilla tietoviisaana ensyklopedistina kunnostautunut Keijo Virtamo on ollut omimmillaan.

Akaassa syntyneestä Virtamosta tuli 1960-luvulla pienoinen televisiojulkkis, kun hätkähdyttävän tietomäärän omaksunut mies kisasi menestyksekkäästi Mainos-TV:n suosituissa Tupla tai kuitti- ja Naapurivisa-ohjelmissa.

– Olen kiinnostunut erilaisista asioista. Minulla on utelias elämänasenne, Virtamo kuvailee.

Pasifistina muun muassa maineikkaassa Ässärykmentissä sotaa käynyt Virtamo pestattiin 1940-luvun lopussa lennosta kustannusyhtiö Otavalle, jolla oli tulevalle filosofian maisterille käyttöä tietokirjallisuuden tarpeisiin.

– Täydensin sotien jälkeen opintojani Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen lomassa menin kysymään Otavasta, olisiko töitä. Professori L. Arvi Poijärvi iski eteeni sottaisen pinon papereita ja neuvoi, että ”korjaa tuosta”.

O Sole Mio soi sanatarkasti

Akaasta jo lapsena Keravalle muuttaneen Virtamon piipahdukseksi uumoilema Otava-pesti venyi käytännössä lähes puolen vuosisadan mittaiseksi työpalvelukseksi.

– Tein Otavassa paljon yleistarkistusta. Jouduin jo työni takia lukemaan paljon. Kun yhtiö siirtyi tietokoneiden käyttöön, jätin hommat. Olin tottunut kirjoittamaan käsin.

Musiikkimieltymyksestään hän kiittelee äitiään.

– Äitini opetti minulle kauniita lauluja. Liityin nuorena Keravan sekakuoroon, jossa soitin B-kornettia.

Yhtäkkiä Virtamo alkaa hyräillä O Sole Mio -laulua. Ikivihreä serenadi saa siivikseen sanat, kun Virtamo antaa tenoriäänensä soida.

– Sukujuhlissa on tullut esiinnyttyä, hän hymyilee.

Myös urheilukärpänen puraisi nuorukaista 1930-luvun alussa. Suomi oli hanneskolehmaisineen, paavonurmineen ja villeritoloineen kunnostautunut yleisurheilun menestyksekkäänä suurvaltana.

– Pystytin Keravan korkeimmalle kukkulalle Aurinkomäelle korkeus- ja seiväshyppytelineet. Voitin sitten alle 15-vuotiaiden poikien Länsi-Uudenmaan piirinmestaruuden yleisurheilun kolmiottelussa. Sen ratkaisi korkeustulos, kun hyppäsin 155 senttiä ja toiseksi sijoittunut 130 senttiä.

Punttiharrastus iski pyöräillessä

Urheilullinen Virtamo kiinnostui myöhemmin painon- ja voimanostosta.

– Pyöräilin Otavalta töistä kotiin Keravalle ja näin, kun miehet nostivat pihassa puntteja. Innostuin lajista niin, että sain nostettua suorille käsille 90 kiloa ja penkkipunnerruksessa 110 kiloa. Maastavedossa nousi 53-vuotiaana 208 kiloa. Voimaharjoittelun ansiosta selkä vahvistui, hän lisää.

Virtamon pitkän iän sokkeli on terveellinen elämäntapa. Tupakka ja alkoholi eivät ole kiinnostaneet.

– Tervehenkistä elämää. Olen myös hiihtänyt paljon, Virtamo sanoo.

Myönteinen elämänasenne onkin ensi kädessä siivittänyt Virtamon kunnioitettavalle, vuosisadan mittaiselle retkelle.

– Paljon on maailma elinaikanani muuttunut, hyväntuulinen herrasmies puntaroi.

Reima Rautiainen

Keijo Virtamo.

Keijo Kalervo Virtamo

– Tietokirjailija, television ja radion tietovisailija.

– Syntynyt Akaassa 7. elokuuta 1919.

– Asuu Helsingissä.

– Leski, kolme lasta, neljä lastenlasta.

– Filosofian maisteri 1953, opiskeli Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa germaanista filologiaa, estetiikkaa ja musiikkitiedettä.

– Työskenteli kustannusyhtiö Otavassa 48 vuotta, toimittanut ensyklopedistina lukuisia tietokirjoja.

– Palveli toisessa maailmansodassa Ässärykmentissä ja Äänisen rannikkoprikaatissa.

– Tuli tiedotusvälineistä tutuksi muun muassa radion Viisasten kerho -ohjelmasta ja televisio-ohjelmista Tupla tai kuitti, Naapurivisa ja Arpa on heitetty.

– Ei vietä merkkipäiväänsä.

Oletko kuullut, kun sellisti laulaa ja soittaa samaan aikaan? Nyt siihen on tilaisuus, kun lahtelainen sellovirtuoosi ja mezzosopraano Seeli Toivio esittää Kylmäkosken kirkossa noin tunnin kestävän konsertin sunnuntaina 11.8. kello 18.

Konsertissa kuullaan J.S. Bachin sellosarjoja, selloimprovisaatiota sekä kotimaisia lauluja: Toivo Kuulaa ja Oskar Merikantoa. Myös Taalainmaan vanha virsi soi kirkossa.

Toivio on esiintynyt koti- ja ulkomailla, muun muassa New Yorkin Carnegie Hallissa. Konsertin jälkeen myynnissä on muun muassa Seeli Toivion laulu-uutuuslevy Kesäyö. 21 laulun levyllä ovat myös konsertissa kuultavat laulut.

Seeli Toivio esiintyy 11.8. Kylmäkosken kirkossa. Kuva Ville Paul Paasimaa

Akaan Nuorkauppakamarin luoma Paljujen Yö -tapahtuma järjestetään elokuun viimeisenä päivänä Toijalan Satamassa. Tänä vuonna kolmatta kertaa järjestettävä Paljujen Yö kerää jälleen satapäin kylpijöitä ympäri Suomen.

– Kaksi edellistä vuotta tapahtuman järjestänyt nuorkauppakamari luovutti tänä vuonna järjestelyvastuun Leijona Futsalille. Tapahtuman luonne pysyy kuitenkin samanlaisena, lupaa Leijona Futsalin hallituksen puheenjohtaja Tero Kivistö.

Kivistön mukaan konsepti on loistava, eikä isoja linjoja ole ollut tarpeen muuttaa.

– Yritämme tuoda tietysti myös omia mausteita mukaan, mutta pääpiirteittäin jatketaan hyväksi havaitulla kaavalla, Kivistö lupaa.

Karaokea kosteissa tunnelmissa

Yksi tämän vuoden erikoisuuksista on paljukaraoken SM-kisat. Rohkeita ilmoittautuneita on löytynyt jo muutamia.

– Kisaan mahtuu vielä mukaan, mutta nykyisilläkin osallistujilla saadaan jo tittelin arvoinen kilpailu. Epäilen, että mitä lähemmäksi tapahtumaa mennään, niin sitä rohkeammaksi ihmiset heittäytyvät ja kiinnostusta herää vielä muissakin, Kivistö epäilee.

Paljujen Yö valtaa sataman koko viikonlopuksi. Perjantai-iltana alue täyttyy paljuista, joista järjestäjä hoitaa paikalle suuremman osan, ja loput innokkaat osallistujat tuovat itse.

Järjestäjien mukaan kaikessa erikoisuudessaan tapahtuman tunnelma on täysin ainutlaatuinen, mikä saa ihmiset paikalle vuodesta toiseen. Suurin osa osallistujista on mukana jo toista tai kolmatta kertaa.

– Ihmiset tekevät tämän tapahtuman ihmisille. Tämä on tällaista suomalaista vilpitöntä hulluutta, joka täytyy kokea itse. Ei sitä voi muuten ehkä ymmärtääkään. Mukaan kannattaa tulla, muutama paikka on vielä vapaana, Kivistö kannustaa.

Lisätietoa Paljujen Yöstä löytyy tapahtuman nettisivuilta www.paljujenyo.fi.

Paljujen yötä vietetään Toijalan Satamassa lauantaina 31.8.

Elokuun veronpalautukset on maksettu tänään tiistaina 1,7 miljoonalle henkilöasiakkaalle. Niillä, jotka eivät ole vielä palautustaan saaneet, on veronpalautuspäivä syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Tilille maksettava veronpalautuksen määrä voi kuitenkin olla eri, mitä verotuspäätöksellä on ilmoitettu.

Oman verotuksensa päättymispäivän sekä veronpalautuksen maksupäivän näkee saamastaan verotuspäätöksestä tai OmaVerosta. Veronpalautuksen maksuajankohta riippuu siitä, milloin asiakkaan verotus on päättynyt.

Jos veronpalautus ei tullut tilille, oman tilanteensa voi tarkistaa OmaVerosta. Syy näkyy todennäköisesti sieltä tai asiakkaan heinäkuun alussa saamasta verojen yhteenvedosta, joten Verohallintoon ei tarvitse välttämättä olla yhteydessä. Yleisimpiä syitä sille, miksi veronpalautus ei tullut tilille ovat

Veronpalautusta on käytetty verojen maksuksi.

Veronpalautusta käytetään verojen maksuksi verotuksen päättymispäivästä lähtien seuraavan kuun 4. päivään asti. Jos siis asiakkaan verotus on päättynyt esimerkiksi 10.6., veronpalautusta on käytetty siinä tapauksessa 12.6. erääntyneelle arvonlisäverolle tai muille oma-aloitteisille veroille, 24.6. erääntyneelle ennakkoverolle sekä 1.7. erääntyneelle perintö- tai lahjaverolle, jos asiakkaalla on ollut näitä maksettavanaan. Tämän jälkeen mahdollinen jäljelle jäävä määrä on palautettu 6.8. Jos asiakas maksoi veronsa eräpäivänä, on hänen oma maksunsa palautettu noin viikon kuluessa, ellei maksettavana ole ollut muita jo erääntyneitä veroja tai saman veron tulevia eriä.

Asiakas on täydentänyt tai korjannut esitäytettyä veroilmoitusta.

Veronpalautuksen määrä ja maksupäivä voivat tällöin muuttua. Jos veronpalautuksen maksupäivä on siirtynyt, siitä saa tiedon uudessa verotuspäätöksessä ja OmaVerossa. Uusi verotuspäätös saapuu lokakuun loppuun mennessä.

Puoliso muutti omaa veroilmoitustaan.

Puolisoiden verotus päättyy aina samaan aikaan ja myös veronpalautuksen maksupäivä on puolisoilla sama.

Verohallinto sai asiakkaan verotusta koskevaa tietoa muualta ja verotus on jatkunut.

Tällöin myös veronpalautuksen määrä ja maksupäivä voivat muuttua.

Oikea tilinumero ei ole Verohallinnon tiedossa.

Jos ilmoitettu tilinumero on väärä, vanha tili on suljettu tai tilinumeroa ei ole ilmoitettu ollenkaan, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena OP:n kautta. Pankki lähettää ilmoituksen, kun veronpalautus on saatavilla Osuuspankin kassapalveluita tarjoavista konttoreista.

Asiakkaalla on velkaa ulosotossa.

Ulosottoviranomainen on käyttänyt veronpalautuksen ulosotossa olevien velkojen maksuksi.

Kylmäkosken Kyykän edustajat osallistuivat kyykän 5-ottelun SM-kilpailuihin neljän miehen voimin. Miesten yleisen sarjan voitti Veli–Pekka Ehoniemi niukasti yhden pisteen turvin. Toinen sija meni Nurmeksen Marko Peiposelle ja pronssi Oulun Petteri Törmäselle.

Miesten B-sarjassa Anssi Valtonen sai pronssia. Voitto ja hopea jäivät järjestävän seuran edustajille Imatralle. Veteraanien (yli 60 vuotta) sarjassa Kauko Rupponen pääsi hopealle voiton mentyä Helsingin Väinö Oksmanille ja kolmas sija Kuopion Erkki Nissiselle. Kylmäkosken Hannu Haikonen sijoittui yhdeksänneksi.

Samassa yhteydessä järjestettiin myös SM-parikilpailut. Veli-Pekka Ehoniemi ja Anssi Valtonen pelasivat miesten avoimessa sarjassa sijoittuen kuudenneksi, kun voitto meni Nurmekseen. Miesveteraanien parikilpailussa Hannu Haikonen ja Kauko Rupponen ylsivät kolmanneksi. Voitto matkasi Helsinkiin ja hopea Kuopioon.

Kesän aikaisemmissa kilpailuissa Veli-Pekka Ehoniemi on ollut lähes voittamaton. Hän on voittanut kaikki kilpailut yhtä lukuun ottamatta. Kauko Rupponen on voittanut kaksi kilpailua ja sijoittunut myös muulloin aivan kärkipäähän.

Joukkueen SM-kilpailut käytiin jo kesäkuussa. Kylmäkosken Kyykkä oli kuudes joukkueella Veli-Pekka Ehoniemi, Anssi Valtonen, Tuukka Ahvenus ja Elmo Pärssinen.

Ehoniemellä voittoisa kisakausi

Kilpailukausi jatkuu vielä peruskyykän henkilökohtaisilla SM-kilpailuilla Tampereella ja cup-kilpailujen päätöskilpailuilla Oulussa. Syksyn lopuksi Helsingissä järjestetään kansainväliset kilpailut.

Kyykässä kerätään cup-pisteitä pitkin kesää etukäteen määrätyissä kymmenessä kilpailussa. Mukaan lasketaan kuuden parhaan kilpailun pisteet. Veli-Pekka Ehoniemi on jo lähes varma voittaja, ja Kauko Rupponen on tasapäisesti taistelemassa veteraanisarjan cup-voitosta Helsingin Väinö Oksmanin kanssa. Viimeiset kilpailut ovat ratkaisevia, ja muillakin on vielä mahdollisuuksia.

Petteri Summanen lomalla. Kuva: Petteri Summanen.

Televisio-, elokuva- ja teatterimaailman moniottelija Petteri Summanen on Vuoden Vasenkätinen 2019. Maaliskuussa 50 vuotta täyttänyt Summanen saapuu palkittavaksi ja toimittaja Arto Nybergin haastateltavaksi Akaaseen Vasenkätisten Vestivaalille lauantaina 10. elokuuta.

Vuoden Vasenkätisen valitsee Vasenkätisten Vestivaalin järjestävä Akaan elävän musiikin yhdistys Almu.

Suosio alkoi kulttisarjasta

Petteri Summanen töissä. Kuva: Petteri Summanen.

Petteri Summanen tuli televisiossa tunnetuksi Julmahuvi-komediaryhmän sketsiohjelmista ja erityisesti sarjasta Studio Julmahuvi, jonka tunnetuin yksittäinen sketsi lienee Summasen pääroolittama Roudasta rospuuttoon. Se on valittu Yle Teeman äänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi sketsiksi. Studio Julmahuvi -tv sarjaan eivät mahtuneet muun muassa ne sketsit, joissa Summanen juoksee pelloilla ja ojassa satoja metriä potkukelkkaa kantaen ja kyselee, ”Oot sie millon viimeks käynt Kolehmaizel?”. Nämä ja paljon muuta löytyvät kymmeniä tuhansia kappaleita myyneen dvd-boksin lisämateriaaleista.

Julmahuvi-kauden jälkeen Petteri Summanen on dubannut lukuisia animaatioelokuvia sekä mainoksia ja näytellyt muun muassa elokuvissa Levottomat, Haaveiden kehä, Nousukausi, Keisarikunta, FC Venus, Paha maa ja Yösyöttö. Summanen myös ohjasi MTV3-kanavalla esitettävän Putous-sarjan toisen ja kolmannen tuotantokauden.

Teatterin puolella Summanen on muun muassa ohjannut ja kirjoittanut produktioita Komediateatteri Arenassa ja toiminut turkulaisen Linnateatterin taiteellisena johtajana. Vuoden 2016 lokakuusta lähtien hän on ollut elokuva- ja tv-alalla toimivan Zodiak Finlandin kehityspäällikkö.

Kaksi Julmahuvi-vasuria on jo palkittu

Petteri Summanen asui lapsuutensa ja nuoruutensa Säkylässä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Arto Nyberg haastattelee häntä Vasenkätisten Vestivaalin kello 14 alkavassa maksuttomassa iltapäiväohjelmassa Viialan torilla, näköetäisyydellä toimittajan omasta lapsuudenkodista.

Petteri Summanen siviilissä. Kuva: Petteri Summanen.

Viime vuonna Vuoden Vasenkätiseksi valittiin Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja ennen häntä muun muassa säveltäjä Kaija Saariaho, kirjailijat Jari Tervo ja Tuomas Kyrö, muusikot Jonna Tervomaa ja Pauli Hanhiniemi, urheilijat Eemi Tervaportti ja Satu Lehtonen sekä kulttuurin ja politiikan moniottelija Jörn Donner.

Petteri Summasen valinnan myötä täyttyy Akaan elävän musiikin yhdistys Almun tavoite palkita ja saada Vasenkätisten Vestivaalille kaikki Julmahuvi-ryhmän vasenkätiset jäsenet. Tommi Korpela valittiin Vuoden Vasenkätiseksi 2009 ja Jukka Rasila vuonna 2014. Oikeakätistä vähemmistöä ryhmässä edustivat näyttelijä Janne Reinikainen ja ohjaaja Jani Volanen.

Marraskuussa ensi-iltaan tulevassa Yösyöttö-elokuvan jatko-osassa pääroolin tekevää Petteri Summasta ohjaa Vuoden Vasenkätinen mallia 2010, Tiina Lymi.

Iltaohjelmassa Maustetytöt, Martti, Markus ja Anssi

Vasenkätisten Vestivaalin iltaohjelma järjestetään Toijalassa ravintola Kruunan & Klaavan piha-alueella. Lipunmyynti käynnistyy kello 18, ja kello 19 alkaen lavalle nousevat Markus Salo & Project X, Maustetytöt, Martti Servo & Napander sekä Anssi Kela. Ennakkolippuja Vasureille saa Tiketin verkkokaupasta sekä Viialassa Laakson kukkakaupasta ja Toijalassa Torin Kebab-grilliltä.

Henri Salonen.

Muutin Viialaan Hervannasta vuoden 1989 keväällä. Valkoisella Opel Kadetilla ajettiin peräkärryn kanssa kylän läpi kohti nahkatehdasta. 9-vuotiaan muistikuvat tuolta ajalta ovat jo melko hatarat, mutta jotain on mieleen jäänyt. Tosihyvän grilli, Safari Pub, Teijontori ja Mottala nyt ensimmäisinä muistuivat mieleen. Järvisen Matti lyöttäytyi heti luokalta kaveriksi ja opetti kylän tavoille.

Muistissa on myös 90-luvun lama-aika, jolloin tehtaita suljettiin ja yleinen ankeus ei voinut olla koskettamatta omaakin elämää. Ainakin se näkyi jouluina, kun pakettien määrä laskettiin yhden käden sormiparilla. Työpaikat olivat tiukassa ja usein varmasti rahatkin.

Ala-asteen luokanopettajakin vaihtui moneen otteeseen, en tiedä sitten johtuiko se lamakaudesta vai mistä, mutta hyvä ja huumorintajuinen opettaja meille valikoitui, vaikka pedagogisia opintoja ei tainnut Markulla täyttä pakkaa ollakaan. Taisi yksikin vilkkaampi poikaoppilas siirtyä käytävälle jäähtymään perinteisellä niskaperseotteella, huumorin sävyttämänä tietysti.

Jääkiekko ja jalkapallo olivat sen ajan huumetta. Kiekon puolella muun muassa Pertti, Tepa, Matti ja Klasu keksivät harjoituksia ja huolehtivat yleisestä organisoinnista. Immu täytteli pulloja ja teroitteli luistimia. Harjoituksissa käytiin siksi, että sinne oikeasti haluttiin mennä ja kilpailtiin siitä, kuka on ahkerin harjoittelija. Kukaan ei pakottanut, tai sitten ei ollut muuta tekemistä ja kotiohjaus oli sen verran nerokasta käänteispsykologiaa.

Tyhmyyksiä tuli tehtyä, ei kuitenkaan mitään peruuttamatonta. Mitä nyt pojat siihen aikaan keksivätkään tekemisen puutteessa. Joskus muuttui Teijontorilla suklaalevyn hintalappu halvempaan tai sitten piti ärsyttää hankalia naapureita koputtelemalla ikkunoita ja pimputtelemalla ovikelloja. Joskus ehkä vähän muutakin.

Eli aika mukavia aikoja. Ja mukavat ajat jatkuvat edelleen. Nyt vaan tavat ja ajat ovat hieman erilaisia. Nykypäivänä on julmetusti enemmän mahdollisuuksia. Digi ja some. Tuskin Darwinkaan osasi aavistaa minkälaiseen muutosmyrskyyn aivot joutuvat. Luonnonvalinnan kautta tapahtuvan evoluution pyöräyttäminen tulille ei tapahdu ihan viikoissa.

Ennemmin sitä Viialassa asuu kuin muuttaisi pääkaupunkiseudulle tai johonkin toiseen suureen kaupunkiin, Tamperetta lukuun ottamatta. Palvelut pelaavat, liikenne toimii ja uutta suunnitellaan ja rakennetaan. Kyllä se muuttovirtakin jossain vaiheessa kääntyy, aivan varmasti. Ei aina jaksa valittaa, kun ei oikeasti ole aihetta. Kunhan ei Toijalaan ; )

Vaikka vertaammekin kaikkea kaikkeen kaiken aikaa ja suurin osa ihmisistä määrittää itsensä sen suhteen mitä ympäristössään näkee, tiesittekö, että World Indexin kokoaman aineiston mukaan Suomi on maailman kolmanneksi innovatiivisin maa ja että työntekijöiden oikeuksien osalta Suomi on jaetulla ykkössijalla yhdessä Itävallan ja Islannin kanssa. Samaisessa aineistossa mainitaan myös, että Suomi on maailman viidenneksi paras maa kasvattaa lapsia sekä maailman onnellisin maa. Olkoonkin suhteellista mutta silti.

Henri Salonen

Kirjoittaja on Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori, akaalainen ja entinen kaupungin teknisen toimen viranhaltija.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Tampereen seurakunta juhlii tänä vuonna Pyhän Aleksanteri Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkon 120-vuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joihin kaikki ovat tervetulleita. Ensimmäisenä tilaisuutena on Tampereen teatterikesän Tapahtumien yössä järjestettävä Tuohusten yö torstaina 8.8. Kirkko on auki 17–22.30, kahvitupa Nikolainsalissa kello 17.30–20.30, kirjakauppa kryptassa kello 17.30–20.30 ja kirkon kauppa on auki koko illan. Muutoin tulossa on juhlavuoteen liittyviä tapahtumia, joista ilmoitetaan myöhemmin seurakuntamme kotisivuilla.

Pitkän taipaleensa aikana kirkkomme on kokenut monenlaista; iloa ja surua totta kai. Surullisin lienee kuitenkin kansalaissodan aikaiset tapahtumat, jolloin kirkkoa kohtasi tuho, kun sen kauniita ikoneita tärveltiin ja vietiin pois pyhäköstä. Osa näistä ikoneista saatiin takaisin. Kirkossa on kuitenkin edelleen muistona näistä tapahtumista Kristuksen ikoni, jossa on luodin reikä.

Tampereen seurakunta vaalii pyhäkköään rakkaudella ja osallistuminen palveluksiin on vilkasta. Etenkin sunnuntaisin kirkko on lähes täynnä rukoilijoita. Myös lauantai-iltojen vigilioihin osallistutaan kiitettävästi. Vigiliat ovat kauniita palveluksia ja kirkkomusiikin osuus on merkittävä osa palvelusta. Juhlapyhistä suuren lauantain palvelukseen tulee paljon myös kirkkomme ulkopuolisia, jotka ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan.

Tuleva vuosi tuo merkittävän muutoksen Tampereen seurakunnalle, kun hiippakuntauudistuksen myötä seurakunta siirtyy Oulun hiippakuntaan Helsingin hiippakunnasta. Tämä muutos on osa suurempaa hallinnollista uudistusta ja useita seurakuntia yhdistyy koko maassa. Vaasan ortodoksinen seurakunta liittyy Tampereen seurakuntaan. Nämä muutokset eivät kuitenkaan tule vaikuttamaan 120-vuotiaan kirkkomme toimintaan. Palveluksia toimitetaan pyhäkössämme edelleen. Jopa arkikeskiviikkoisin on mahdollisuus osallistua liturgiaan ja ehtoolliseen jo aamu kahdeksalta.

Tampereen kirkossa on myös iloksemme kehitetty kirkkomusiikkia jo vuosia ja tulevan viikon Tuohusten yössä kuullaan myös uuden kirkkokuoromme konsertti, kuoroa johtaa kanttorimme Heikki Hattunen. Sitä ennen bysanttilaisen ja georgialaisen kirkkolaulun konsertti, jonka musiikista vastaavat Heikki Hattunen, Janne Salmenkangas ja Jouni Rissanen.

Pelasta Herra sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna kirkollesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi sinun valtakuntaasi.

Tropari 1. sävel

P.S. Tällä viikolla alkavat koulut ja pieniä koululaisia on paljon liikenteessä. Huomioikaamme tämä liikkuessamme näiden lasten joukossa, että heillä olisi turvallinen koulumatka.

Raija Toivonen

Kirjoittaja on Tampereen ortodoksisessa seurakunnassa toimiva akaalainen seurakunta-aktiivi.

Tuuletuspäivässä kuultiin monia tarinoita kansallispuvuista. Kuva Erja Rehuttu

Kansallispukujen tuuletuspäivää vietettiin Kinnarin kotimuseolla Sotkialla viime sunnuntaina. Tapahtumassa esiteltiin lähes 40 pukua maakunnittain. Eläkkeellä oleva opettaja Liisa Villanen kertoi kansanpuvun ja kansallispuvun eroavaisuuksista sekä pukujen käytöstä ja historiasta.

Osallistujat keskustelivat vilkkaasti pukujensa tarinoista ja tietoa esimerkiksi koruista ja muista asusteista vaihdettiin puoli ja toisin. Tanssinopettaja Jutta Wrangen ohjasi yleisöä tanssimaan Akaan purpuria yhdessä kansantanssijoiden kanssa. Yleisö osallistuikin ilahduttavasti tanssiin.

Tapahtuman järjestivät Kinnarin kotimuseon väen kanssa Toijalan Nuorisoseuran kansantanssijat, jotka aloittavat syyskauden maanantaina 2.9.

Erja Rehuttu

Kansallispuvut esiteltiin alueittain. Kylmäkosken pukuihin olivat pukeutuneet Marjatta Karhu (toinen vas.) ja Sirkku Mero. Kuva Erja Rehuttu

Liisa Villanen kertoi muun muassa kansallispuvun ja kansanpuvun eroista. Kuva Erja Rehuttu

Etelä-Pohjanmaan puvun esitteli Helsingissä asuva entinen sotkialainen Tuomas Huovinen. Puku on hänen äitinsä käsialaa. Sinikka Huovinen on tehnyt 25 muutakin kansallispukua, mutta miehen pukuja vain tämän yhden. Kuva Erja Rehuttu