Outi Heikkilä.

Mies katsoo naista silmiin ja nyökkää hieman. Nainen hymyilee ja tarttuu miehen ojennettuun käteen. Mies johdattaa naisen keskemmälle lattiaa, käsi löytää naisen vyötärön. Tango alkaa soida, sanoituksissa vilahtelevat täysikuut, punatukkaiset tytöt ja kaipuu. Kesäilta on kaunis ja arki jää taakse.

Hetkinen, oikeastihan lavatanssi on tylsää ja sitä harrastavat vain eläkeläispariskunnat. Muusikot ovat tanssijoitakin vanhempia ja soittavat vuorotellen humppaa ja polkkaa. Ja jos joku nuori nainen tanssilavalle eksyy, niin humalaiset ukot tulevat heti ahdistelemaan.

Lavatansseihin liittyy monenlaisia mielikuvia, eikä niillä kaikilla ole tekemistä todellisuuden kanssa. Vanhoissa suomifilmeissä lavan takana käytiin aina hakemassa rohkaisua pullosta, ja loppuillasta saatettiin vähän painiakin.

Itse aloitin tanssiharrastuksen parikymppisenä. Olin käynyt lavatanssikurssilla, koska ajattelin, että se voisi olla mukavaa liikuntaa. Ensimmäistä kertaa tanssilavalle ajellessa jännitti, mutta turhaan. Paikalla oli myös nuoria, kukaan ei ollut umpihumalassa, orkesteri soitti tanssittavaa musiikkia laidasta laitaan ja sain konkareilta hyviä vinkkejä. Mikä tärkeintä, pääsin tanssimaan.

Hyvin harvoin olen törmännyt tanssilattialla humalaisiin. Ahdistelevia vanhoja ukkojakaan ei juuri näe. Ravintolatansseissa voi mainittuja olla, mutta ne ovatkin eri asia kuin lavatanssit. Lavoilla moni käy vain tanssimassa, ilman että on tarkoituksena löytää seuraa kotimatkalle. Myös pariskunnat voivat käydä yhdessä tanssimassa niin, että välillä valssaavat myös muiden kanssa.

Lavoilla käy monen ikäistä väkeä. Jotkut paikat ovat varttuneempien pariskuntien suosiossa, joissain paikoissa taas käy paljon nuoria. Myös esiintyjästä riippuu, millaista yleisöä paikalle tulee. Aloittelijan on syytä perehtyä näihin etukäteen netin avulla, jos haluaa löytää omanikäistä tanssiseuraa.

Jos tanssipaikalle suuntaa, ei kannata murehtia, ovatko omat taidot riittävän hyvät. Mukaan mahtuvat niin aloittelijat kuin konkarit. Sen sijaan paheksuvia katseita voi saada siitä, jos ei muista noudattaa etikettiä. Lavaa kierretään aina vastapäivään. Jos hakuriviin asettuu, ei ole kovin kohteliasta kieltäytyä, jos joku hakee tanssimaan. Sääntöjä on muitakin ja netistä voi nekin vilkaista etukäteen.

Tanssilavalla ei sukupuolten tasa-arvosta juuri puhuta. Paritanssissa vienti on aina miehen vastuulla. Eipä siitä mitään tulisikaan, jos lattialla alettaisiin neuvottelemaan, mikä kuvio seuraavaksi tanssitaan.

Lavatansseissa on varsinkin kesällä hieno tunnelma. Tanssiessa tulee liikuttua kuin huomaamatta musiikin soidessa. Eri tanssilajien myötä pääsee tunnelmoimaan niin latinalaisrytmeissä kuin vaikkapa hitaan valssin kuvioissa. Lavoilla käy yleensä mukavaa väkeä, eikä tanssiessa juuri puhuta töistä tai politiikasta. Hakurivissä ovat kaikki samalla viivalla titteleistä riippumatta. Tangon pyörteissä arjen pyöritys on helppo unohtaa hetkeksi.

Outi Heikkilä

kirjoittaja on akaalainen maatalousyrittäjä

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Kenen luvalla tuhotaan kauneimmat kasvit? Lupiinit tienvarsista, kun ne ovat köyhän kulkijat ilona. Ketä haittaavat upeat jättipalsamit? Olen kuvannut niitä naapurin pihassa, kun oma piha ei kelvannut niille kasvupaikaksi.

Itse olen aikoinani ollut vieraslajike. Olen asunut Akaan joka kulmassa, ja karjalalaislapsena käynyt koulua yhtenä vuotena kolmessa eri koulussa.

Kas kun ei ollut vaaliteemana Häme hämäläisille. Nyt voi käydä heikompien kimppuun. Kasvit eivät pysty puolustautumaan ihmistä vastaan.

Kaisu Saarelainen

15-vuotiaiden tyttöjen keihäässä tuli kolmoisvoitto Akaaseen. Kisan voitti Viialan Valtin Neea Suhonen (keskellä), toinen oli saman seuran Helmi Hujanen (vas.) ja kolmas Vauhdin Jonna Uolamo.

Kaksi akaalaista urheilijaa ylitti suomenmestaruuskisojen tulosrajan Toijalan urheilukentällä käydyssä yleisurheilun seuraottelussa viime torstaina. 14- ja 15-vuotiaiden yleisurheilun SM-kisojen osallistumisoikeuden pokkasivat itselleen Toijalan Vauhdin Maiju Autio 100 metrin juoksussa ja Viialan Valtin Neea Suhonen keihäänheitossa. Kisat järjestetään Lahdessa 9.–11. elokuuta.

14-vuotias Autio teki A-luokan tuloksen peräti kahdessa lajissa, 100 metrillä ja korkeudessa. Ikäluokan entinen ennätys satasen juoksussa, 14,11 sekuntia, parani aikaan 13,43, mikä alittaa selvästi T14-sarjan A-luokan rajan 13,55 ja samalla SM-kisarajan. Myös 15-vuotiaiden tyttöjen korkeudessa Maiju paransi ennätystään huimasti 136 sentistä 148 senttiin. Tulos ylittää sentillä 14-vuotiaiden A-luokan tulosrajan.

15-vuotias Suhonen puolestaan voitti keihäskisan A-luokan tuloksella 35,23 metriä. A-raja on 34 metriä.

Toijalan Vauhdin ja Viialan Valtin muodostama Akaan joukkue otti selvän voiton Forssan Salamasta torstaina 4.7. Toijalan urheilukentällä käydyssä yleisurheilun seuraottelussa. Akaan joukkue sai kokoon komeat 226 pistettä ja Forssa 137 pistettä. Akaalaiset ylsivät lajivoittoon noin 25 kilpailussa.Myös useat muut akaalaisurheilijat ylsivät seuraottelussa erinomaisiin tuloksiin rikkomalla A-luokan rajan.

Vauhdin Anni Viljanen voitti 13-vuotiaiden tyttöjen kiekonheiton tuloksella 32,18 metriä, joka sekin ylittää kyseisen sarjan A-luokan tuloksen 5 metrillä. Valtin Maija Oksa pääsi vain 19 sadasosasekunnin päähän 13-vuotiaiden tyttöjen 1000 metrin A-rajasta. Oksan aika oli 3.26,19, ja hän sijoittui kisassa toiseksi Forssan Salaman Miranda Lehtimäen jälkeen. Lehtimäen voittoaika kovavauhtisella tonnilla oli 3.20,03.

9-vuotiaiden tyttöjen sarjassa kilpailevan Vauhdin Julia Suolaniemen meno oli molemmilla juoksumatkoilla suorastaan hurjaa. Hän voitti ensin 40 metrin juoksun ylivoimaisesti tuloksella 6,67 sekuntia, joka on selvästi alle ikäluokan A-rajan 6,95. 1000 metrin juoksussa Julia irtautui muista juoksijoista pitkään ja vauhdikkaaseen loppukiriin, ja hänen oma ennätyksensä parani liki yhdeksän sekuntia. Uusi ennätys on 3.41,39. Tuloksen tasosta kertoo se, että ikäluokan A-raja 4.02,00 alittui yli 20 sekunnilla.

Kilpailutapahtuma huipentui Toijalan urheilukentällä aina yhtä jännittäviin viesteihin, joihin vauhtilaiset ja valttilaiset saivat kerätyksi useita joukkueita. Seuraottelua käytiin sekä yksilölajeissa että viesteissä 7-17-vuotiaiden sarjoissa.

Akaa-Forssa-ottelua on järjestetty vuodesta 2014 lähtien, eli yhteensä kuusi kertaa, vuorovuosin molemmilla paikkakunnilla. Akaa on yltänyt otteluvoittoon nyt neljä kertaa ja Forssa kaksi kertaa.

Tuulikki Moisio

Sunnuntai-iltana ennen iltakahdeksaa näkyi Akaassa lähellä Valkeakosken rajaa Tarttilan muuntoasemalla salamaa muistuttavia valokaaria. Elenian sähköverkkoon kuuluvalta muuntoasemalta lähtevien sähkölinjojen päälle oli kaatunut puu, joka aiheutti järjestelmiin oikosulkuja ja lopulta erään kytkimen rikkoutumisen. Viallinen kytkin aiheutti muuntajan ohi kulkeneen sivullisen henkilön havaitseman valoilmiön.

Ohikulkijan ilmoituksen perusteella pelastuslaitoksen partio kävi varmistamassa tilanteen, mutta valokaaresta ei aiheutunut minkäänlaista vaaraa. Vikatilanne aiheutti lähialueella joitakin lyhyitä sähkökatkoja.

Sähköinen valoilmiö ja järjestelmän ongelmat saatiin poistettua, kun viallinen kytkin vaihdettiin ja linjoille kaatunut puu poistettiin. Tästä aiheutui Tarttilan alueella vajaan tunnin mittainen sähkökatkos.

Olin juhannusviikon Pohjois-Norjassa Lofoottien saarella. Matkaseurueeseeni kuuluivat puolisoni Hilkka sekä hänen poikansa Ismo ystävänsä Kaisan kanssa.

Mikä sai meidät lähtemään 2 500 kilometrin automatkalle Tornion ja Pohjois-Ruotsin kautta Norjaan? Tietysti halu nähdä Pohjolan yötön yö ja tuo kauniiksi mainittu saariryhmä Pohjois-Atlantilla. Kutsu erään suomalaissyntyisen taiteilijan näyttelyn avajaisiin ei ollut vähäinen syy sekään. Ainekset pitempäänkin reissuun olivat siis kasassa.

Maantiet ovat kunnossa

Norjan maantiet olivat erinomaisessa kunnossa toisin kuin kymmeniä vuosia sitten, jolloin tein ensimmäisen Pohjois-Norjan-matkani. Öljyvaltio on satsannut pitkiin vuonoja ylittäviin siltoihin ja vuoria läpäiseviin maantietunneleihin. Pisin niistä oli pituudeltaan peräti kuusi kilometriä. Mutkia ja mäkiä oli silti kaikkialla, eikä kaahailuun ollut varaa. Autolautat kulkivat saarien väliä.

Lofoottien luontoa ei kehuta turhaan.

Lofoottien kaunista luontoa ei ole syyttä ylistetty. Turkoosinvärisestä merestä nousee jyrkkiä kallioita, joiden laki on jopa kilometrin korkeudella. Ikuista lunta oli korkeimmilla huipuilla. Myrskyt puhalsivat Atlantilta paikoin rajusti. Laaksoissa kasvillisuus oli rehevää ympäri vuoden lämmittävän Golf-virran ansiosta. Löytyipä vuonon pohjukasta hiekkarantojakin. Uimareita ei tosin juuri ollut, ja vuoroveden raja näkyi selvästi. Laaksoissa oli myös puustoa, mutta ei juuri viljelymaata. Nautakarjaa ja lampaita oli laitumilla ja rinteillä ohikulkijoita tuijottaen. Kauniiden asuintalojen ympärillä oli kukkaistutuksia, ja elinympäristö oli ylipäätään siisti. Roskia kaduilla ja muualla ei juuri ollut.

Norjalaiset olivat ystävällisiä ja palvelunhaluisia. Norjan kieli muistuttaa ruotsia. Kun turisti oli asioimassa, puhe vaihtui välittömästi englannin kieleen. Näköjään tämä maailmankieli on valloillaan sielläkin, vaikka turisti koettaa selvitä esimerkiksi ruotsilla. Majapaikkamme oli tavallisesti tunnelmallinen rörby, perinteinen kalastajamökki. Niissä nukkui kummasti, jos aaltojen kohina tai lokkien kirkuna ei häirinnyt.

Elanto merestä

Norjan hinnasto on korkea. Öljymaan bensiinikin on kalliimpaa kuin Suomessa. Mietin, mitä ihmiset tekevät työkseen Lofooteilla. Seutu näytti vauraalta, mutta vuorten laaksossa ei työmaita juuri näkynyt. Elinkeinot pyörivät kalastuksen, merenkulun ja turismin ympärillä. Suuria turskankuivaustelineitä oli runsaasti. Turskan hajuun oli vaikea tottua, mutta hyvää ruokaa siitä tehtiin. Joka ravintolan listalta löytyi tuota Norjan tärkeintä vientikalaa. Tarjoiltiinpa niissä jopa kiisteltyä valasta.

Majapaikkamme.

Majoituimme Norjassa ensimmäiseksi Harstadin kaupunkiin. Siellä oli 1100-luvulta peräsin oleva tutustumisen arvoinen Trondenesin kirkko. Jatkoimme matkaa saarelta toiselle ja viimein Å:n kalastajakylään saariryhmän kärkeen. Sieltä alkoi patikkapolku, jo rohkeimmat kapusivat rinteitä pitkin. Se onnistui ilman erityisiä kiipeilyvarusteitakin. Ajoimme takaisin Svolvaerin kaupunkiin, jota pidetään Lofoottien keskuspaikkana. Siellä oli suuri satama, jossa oli valtamerilaivoja, risteilijöitä ja kalastusaluksia.

Suomalaissyntyinen taiteilija Eevahenna Aalto on asunut Norjassa yli 40 vuotta. Hänen uusimman näyttelynsä avajaiset pidettiin Svolvaerissä paikallisen taideyhdistyksen järjestäminä. Paikalla oli kymmeniä norjalaisia taiteen ystäviä. Me olimme mukana avajaisissa, olihan Hilkka taiteilijan pitkäaikaisena ystävänä saanut kutsun. EevaHenna Aallolla on sukulaisia ja kesämökki Valkeakosken Kärjenniemessä, jossa hän viettää lomiaan.

Turskankuivausteline.

Lofootit on yksi Euroopan, ellei koko maailman, upeimpia paikkoja. Nähtävää on niin paljon, ettei yksi viikko tunnut riittävän ainakaan. Lofootit on koettava ainakin elämässään, mieluusti useita kertoja.

Jukka Lindén

(väliotsikot toimituksen)

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä oli Pirkanmaalla vuoden 2019 toukokuussa lähes neljä prosenttia alempi kuin vuoden 2018 toukokuussa. Uusia avoimia työpaikkoja oli lähes 500 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin, eli 6 198 kappaletta. Työttömiä työnhakijoita Pirkanmaalla oli vuoden 2019 toukokuussa 20 811 henkilöä, laskua vuositasolla yli 800 henkilöllä eli 3,8 prosenttia. Työttömyysaste oli 8,5 prosenttia. Vastaavasti koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 8,6 prosenttia.

Rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat helpottuneet selvästi vuositasolla verrattuna. Tilanne kokonaisuudessaan eri kohderyhmien osalta oli hyvällä tasolla.

Akaassa työttömiä työnhakijoita oli toukokuun tilastossa 48 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna samana ajankohtana. Akaan työttömyysluku oli 7,3 prosenttia. Eniten työttömyyttä oli yli 50-vuotiaiden joukossa.

Ryytimäisen mausteisesta siankärsämöstä voi käyttää ravinnoksi sekä lehdet että kukkamaiset mykeröt.

Siankärsämö kasvaa yleisenä koko maassa niityillä, tienvarsilla ja pihoilla. Se kukkii kesäkuusta syyskuuhun valkoisin mykeröin, joita löytyy kymmenittäin yhdestä kasvista. Kalkkipitoisessa maaperässä siankärsämö on usein väriltään punertava. Siankärsämö on niin sanotusti muinaistulokas eli se on kulkeutunut maahamme ihmisen toiminnan myötä jo ennen 1600-lukua. Se on ollut hyvin tunnettu kasvi ja sille onkin annettu monia eri nimiä kuten pyörtänöpöllö, pellonvanhin, kaljanen, akantupakki ja timpurinkukka. Vanhat nimet kertovat siankärsämön käytöstä entisaikaan: sitä on käytetty juomien mausteena ja verenvuodon pysäyttäjänä ja sen on uskottu tuovan poltettuna helpotusta hengityselinten sairauksiin.

Ryytimäisen mausteisesta siankärsämöstä voi käyttää ravinnoksi sekä lehdet että kukkamaiset mykeröt. Molemmat sopivat kuivattuna teeksi ja viherjauheeksi. Nuoret lehdet käyvät tuoreena salattiin ja vanhemmat mausteeksi. Lehtiä voi kokeilla sekä tuoreena että kuivattuna mitä moninaisimpiin ruokiin kuten keittoihin, kalan ja lihan mausteeksi. Lehtisilppu sopii todella hyvin tillin tilalle kermaviilikastikkeeseen tai voit nauttia vaikkapa friteerattuja siankärsämön lehtiä ruoan lisukkeena.

Siankärsämön lehdet suositellaan kerättävän ennen juhannusta. Mikään ei kuitenkaan estä keräämästä niitä teeainekseksi ja mausteeksi kukinnan aikanakin, lehtien maku on tällöin vain hieman voimakkaampi eli salaattiin ne alkavat keskikesällä olla liian vahvan makuisia. Mykeröt kerätään heti kukkien avautuessa, ennen kuin niihin ehtii tulla harmaata. Runsaasti käytettynä siankärsämö voi aiheuttaa huimausta ja päänsärkyä sekä allergisille ihottumaa; oireita voivat aiheuttaa erityisesti vanhemmat, harmahtavat kukat.

Siankärsämö sisältää runsaasti sydämelle hyväksi olevia hivenaineita kuten mangaania ja magnesiumia. Kansanlääkinnässä sitä on käytetty muunmuassa laskemaan verenpainetta ja verensokeria sekä helpottamaan ruuansulatus-, virtsatie- ja eturauhasvaivoja. Lehdillä on ulkoisesti paikallisesti kipua lievittävä vaikutus ja verenvuodon tyrehdyttämiseen siankärsämö on vähintään yhtä tehokas kuin piharatamo.

Minna ja Viljami Ovaskainen

Havainnekuva Akaan Karhunrahkasta, jonne ABO Wind suunnittelee enimmillään 15 kappaletta 10 MW tuulivoimaloita joiden kokonaiskorkeus 300 metriä (napakorkeus 200 metriä + siiven pituus 100 metriä). Maisema on kuvattu Lontilan suunnasta Meron tilalta. Kuvaan on sijoitettu esimerkinomaisesti 3 kappaletta kyseisiä voimaloita oikeassa mittakaavassa. Kuvassa keskellä näkyy kesäkuun alussa pystytetty tuulimittausmasto (korkeus 147 metriä). Maston etäisyys kuvauspaikalta on 4 kilometriä, ja se viereen on skaalattu 300 metriä korkea tuulivoimala. Kuvan reunimmaiset voimalat on skaalattu kuvaamaan lähimpänä sijaitsevia voimaloita, joiden etäisyys kuvauspaikalta on 3 kilomatriä. (Tuulimittausmastoa on hyödynnetty havainnekuvassa vertailukohteena jonka avulla tuulivoimalat on skaalattu oikeaan mittakaavaan. Maston ’paksuutta’ on jouduttu liioittelemaan jotta se saadaan kuvassa näkyviin.) Vaikka tämä kuva onkin otettu Lontilan suunnasta, voimaloiden hallitsevuus maisemassa on periaatteessa täysin vastaava kaikista muistakin suunnista katsottuna, kun katseluetäisyys on sama ja voimaloiden edessä on metsään rajoittuva peltomaisema. Kuvan koosti Petri Ongelin.

Miltä Akaan Karhunrahkaan suunniteltu tuulivoimalapuisto näyttäisi? Oheisesta Petri Ongelinin koostamasta kuvasta saa käsityksen, miltä voimalat näyttävät 4 kilometrin päässä Meron tilalla.

Jenna ja Juhani Peltosen perheeseen syntyi 28.6. Kanta-Hämeen Keskussairaalassa poikavauva. Mitoiltaan poika oli 3300 grammaa ja 50 senttiä. Pojalla on isosisko Venla.

lauantaina 12. heinäkuuta

Talonkauppa

Liikemies J.F. Sipilä on ostanut rouwa Maria Sariolan omistaman Kakkolin perintötalon kanatilan 155,000 markan kauppahinnasta. Wastaanotto tapahtuu ensi lokakuun 1. p:nä.

Kirkkoherranwaali

Akaassa tapahtuu huomenna ja kuulostaa siltä, että kolmannella waalisijalla olewa Pihlajaweden kirkkoherra J.A. Peltonen on saavuttanut seurakuntalaisten keskuudessa yleisen kannatuksen. Se ilmeni mm. viime sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen Pirtillä pidetyssä kokouksessa, jonne oli pyydetty seurakuntalaisia keskustelemaan ja päättämään lopullisesti siitä, ryhdytäänkö neljättä waalipappia anomaan.

Kun keskustelusta selwisi, että erittäinkin wiimeisellä waalisijalla olewa pappi oli tyydyttänyt seurakuntalaisia, tarjottiin näin ollen neljännen ehdokkaan saamista mahdottomaksi toteuttaa, kun sitä warten waaditaan puolet seurakunnan äänimäärästä neljännen ehdokkaan puolelle. Niinpä kokous päätti luopua enemmistä toimenpiteistä tässä suhteessa ja sen sijaan lausuttiin toivomuksia siihen suuntaan, että seurakuntalaiset lukuisasti ottaisiwat osaa waaliin, yhtä lukuisasti kuin he owat seuraneet waalisaarnojen suoritustakin ja että he antaisivat äänensä kirkkoherra J.A. Peltosen hyväksi. Hänestä tiedetään saataman työkykyinen, niin seurakunnalliseen kuin kunnalliseen elämään osaaottawa mies.

Wiialan Osuuskaupan

sivumyymälää puuhataan Sääksmäen Metsäkansan kylään. Jo aikaisemmin on aiasta pidetty pientä pakinaa yksityisten paikkakuntalaisten kanssa ja äskettäin oli Metsäkansan kansakoululla kokous. Asian alusti S.O.K:n neuvoja, opettaja J. Lähteenmäki. Keskustelussa hanketta yksimielisesti kannatettiin. Koemerkintä pantiin alulle ja valittiin toimikunta sitä jatkamaan sekä tiedustelemaan kaupalle huoneistoa. Huoneiston saanti tuottaakin jonkun werran hankaluutta, sillä kapinan aikana punaiset polttivat näillä seuduilla lähes 30 taloa. Kokouksessa olijat kuitenkin uskoivat siitäkin pulasta hywällä tahdolla aluksi wähiin waatimuksiin tyytyen selwittäwän ja warmaan selvitäänkin.

Läänin maaherran wirasto

on wahwistanut seuraavat maaneroittamiset. Kaihenojan tilan Urjalan pitäj. Salmen kylässä on eroitettu Hanhisuo 13 niminen palsta ja Terisen tilalla Sääksmäen pitäjässä on erotettu Ilomäki niminen uusi tila.

Akaan kaupungin liikuntatoimen järjestämät ohjatut ryhmät aloittavat toimintansa 9. syyskuuta alkavalla viikolla.

Viialan Rasin voimailutilalla on neljä iäkkäille suunnattua kuntosaliryhmää, jotka kokoontuvat maanantaisin kello 9.00 ja 10.00 alkaen sekä keskiviikkoisin kello 9.30 ja 10.30 alkaen. Lempeää liikuntaa -jumppaa voi tulla kokeilemaan keskiviikkoisin kello 11.00 Viialan Lallintalolle.

Kylmäkosken terveysaseman alakerrassa sijaitsevalla kuntosalilla kokoontuu kaksi kuntosaliryhmää keskiviikkoisin kello 13.00 ja kello 14.00. Ryhmistä aikaisempi on tahdiltaan rauhallisempi. Kylmäkosken lempeän liikunnan jumppa kokoontuu Resiinassa (entinen Aseman koulu) maanantaisin kello 12.30.

Monitoimihallilla kokoontuu tulevalla kaudella seitsemän ikääntyneiden kuntosaliryhmää. Liikuntatoimen ohjaajien ryhmät kokoontuvat tiistaisin kello 10.00, keskiviikkoisin kello 13.00 ja kello 14.00, sekä torstaisin kello 9.00, kello 10.00 ja kello 11.00. Vertaisohjaajien ohjaama ryhmä kokoontuu maanantaisin kello 10.00. Lempeän liikunnan ryhmä jumppaa Toijalan Monitoimihallilla tiistaisin kello 11.15. Toijalan nuorisotilassa kokoontuva tuolivoimisteluryhmä voimistelee tiistaisin kello 13.15.

Viikoilla 35–36 on mahdollista osallistua kuntosalilla starttiryhmään, joka on tarkoitettu ryhmiin valituille ja kuntosaliharrastusta aloitteleville henkilöille. Kutsu ryhmään tapahtuu henkilökohtaisesti.

Lempeän liikunnan jumpissa harjoitetaan tasapainoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta ja ne soveltuvat ikääntyneille henkilöille. Ryhmissä jumpataan sekä seisten että lattiatasossa. Varaa mukaasi juomapullo ja jumppapatja. Tuolivoimistelussa jumpataan pääasiassa tuolilla istuen.

Kuntosaliryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu 13.–16. elokuuta joko soittamalla erityisliikunnanohjaajalle tai laittamalla sähköpostia riitta.lehtonen@akaa.fi. Akaan kaupungin liikunnan sivuilla, kohdassa erityisryhmien liikunta, on myös ilmoittautumislomake.

Puhelinvastaajaan jätettyjä ääniviestejä ei huomioida. Ilmoittautumisajan päätyttyä osallistujat jaetaan ryhmiin ryhmätoiveiden perusteella. Mikäli ryhmiin ilmoittautuu enemmän henkilöitä kuin niihin voidaan ottaa, paikat jaetaan arpomalla. Varasijalle jääneille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti 28. elokuuta mennessä. Kuntosaliryhmissä kolme peräkkäistä poisjääntiä ilman syytä aiheuttaa paikan menettämisen ryhmässä. Jumpparyhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Eläkeläisten ryhmiin osallistuminen edellyttää Kuntopassin hankkimista. Ryhmien ohjauksesta vastaavat liikunnanohjaaja Jussi Pentti ja erityisliikunnanohjaaja Riitta Lehtonen. Kaikissa liikuntaryhmiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Riittaan, jonka tavoittaa numerosta 040 335 3566.

Akaan kaupungin liikuntatoimi toivottaa kaikki akaalaiset lämpimästi tervetulleiksi liikuntaryhmiin. Lähde rohkeasti mukaan!

Kesä on mahtavaa aikaa! Valoa riittää ja ulkona on paljon tekemistä. Mutta tulisipa jo syksy. Silloin voisi viettää tunnelmallisia kynttiläiltoja. Tai olisipa jo talvi. On mahtavaa ulkoilla kunnon talvikeleillä, kun on lunta ja pakkasta. Vai odottaisinko eniten kevättä? Kun luonto herää taas eloon talven jäljiltä ja valo voittaa pimeyden.

Osaanko elää tässä hetkessä ja nauttia juuri tästä vuodenajasta, elämätilanteesta, lähimmäisistä? Joku odottaa aina lomia ja kertoo, että silloin vasta elämä alkaa, kun on vapaata. Pysähdy hetkeksi ja ajattele: Juuri nyt on elämäsi parhainta aikaa. Saat unohtaa menneet ja suunnata katseesi tulevaan, mutta elää juuri tässä hetkessä. Ole yhteydessä ympärilläsi oleviin ihmisiin ja hetkeen.

Tiedätkö, että Jeesus haluaa olla yhteydessä sinuun juuri nyt? Hän kaipaa saada osoittaa rakkauttaan sinulle ja odottaa myös sinulta sanoja suoraan sydämeltäsi. Siitä muodostuu yhteys, jota mikään ei voi korvata. Yhteys on mahtava juttu. Olet varmasti jonkun ihmisen kanssa kokenut olevasi samalla aaltopituudella. Tuntuu, että ajattelette samansuuntaisesti ja yhdessä tekeminen on helppoa. Olet valmiina vastaanottamaan toisen ajatuksia ja ehdotuksia ja myöskin tekemään niiden mukaan. Iankaikkinen Luojamme haluaa, että yhteys Häneen olisi meille ykkösjuttu. Häneen voimme saada paremman yhteyden, kuin keneenkään ihmiseen. Sen yhteyden saavuttaaksemme meidän tarvitsee olla täydellisen avoimia. Kunnioittaa Luojaa Luojana ja kaikkivaltiaana, silloin Hän on korva tarkkana mitä asiaa meillä on Hänelle. Johannes kirjoittaa 1.Joh.1 haluavansa jakaa sen mitä on kuullut ja nähnyt, jotta meilläkin olisi yhteys. Yhteys toisiimme ja Jeesukseen.

Johannes kertoo Jumalan olevan valkeus, eikä mitään pimeyttä ole hänessä. Kun uskomme tähän, meillä on täydellinen ilo. Siis täydellinen! Sitä suurempaa iloa ei ole olemassakaan. Sen saa, kun laittaa yhteyden Jeesuksen kanssa kuntoon. Samaten meillä on vastuu poistua kaikista pimeyden teoista ja myös puolustaa valkeutta ja valkeuden tekoja tässä ajassa. Mitä ovat valkeuden teot? Kaikki raamatun ohjeet elämään. Meidän tulee puolustaa ja seistä niiden takana tänäkin vuonna 2019.

Nykyihmisen ajatusmaailma on vieraantunut Raamatun ajatusmalleista ja luulee olevansa tämän maailman herra. Niin ei kuitenkaan ole, eikä tule koskaan olemaankaan. Emme voi kääntää Raamatun sanoja tämän maailmanajan mukaiseksi, vaan jakaa sitä niin kuin se on kirjoitettu. Nouse siis rohkeasti puolustamaan Raamatun sanaa. Ja mikä parhainta, Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme päiviemme loppuun asti. (Matt.28:20)

Viime viikolla oli Helluntaiseurakuntien lasten leiri, jossa sain olla mukana. Siellä saa huomata kuinka lapset nauttivat yhteydestä ja elävät juuri menossa olevaa hetkeä. Leirin teemana oli rohkeita ratkaisuja. Ja toden totta myös me kaikki Jeesukseen uskovat tarvitsemme niitä juuri tällä hetkellä. Tänä päivänä on rohkeaa puolustaa Raamatusta nousevia ajatusmalleja. Sinä Jeesukseen ja Raamattuun uskova: Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi. (Joos.1:9)

Pasi Jokiaho

Viialan helluntaiseurakunta

Euroopan mestaruuskisoihin debyyttinsä tehnyt viialalainen Klaara Leponiemi kamppaili 10 000 metrin juoksufinaalissa jalkakipujensa kanssa. Kivuista huolimatta Leponiemi juoksi sijalle 16 ajalla 35.29,15. Aika oli noin 20 sekuntia huonompi verrattuna Leponiemen kauden parhaaseen.

Euroopan mestaruuskisat kilpailtiin Ruotsissa viime viikolla 11.–14. heinäkuuta.

Akaalaisen Essi Luoman kasvattama ja omistama nelivuotias ruuna Blandon ravasi Turussa lauantaina ensimmäistä kertaa kolmen parhaan joukkoon. Kahdeksas yritys toi kakkossijan Antti Teivaisen ohjastamana ajalla 18,3. Ruunaa valmentaa lempääläläinen Hannu Isotalo.

Essi Luoma on kasvattanut neljä lämminverihevosta. Ennen Blandonia kykyjään kaviourilla on näyttänyt seitsemänvuotiaaksi elänyt Red Smile, jolla oli 41 kilpailusta yksi kakkostila ja kaksi kolmossijaa.

Rauli Ala-Karvia

Topan viimeisin sarjapeli pelattiin keskiviikkona 3. heinäkuuta Kaukajärven tekonurmikentällä. Vastassa oli Nekalan Pallo. Kun akaalaiset tuhrivat useammankin tekopaikan ei kotijoukkueelle ollut vaikeuksia ottaa 4–1 (1–0) voittoa.

Hussein Al-Khafaji, Nuno Morgadinho ja Miko Korhonen siirsivät NePa:n 3–0 johtoon, ennen kuin vieraat onnistuivat kaventamaan.

Topan maalista reilun tunnin kohdalla vastasi Jirka Järvi. Lopullisesti vieraiden toiveen edes yhdestä pisteestä sammutti viisitoista minuuttia ennen loppuvihellystä maalannut NePa:n Brahim El Oualy. Useimmissa Topan tappio-otteluissa, kuten tässäkin, toistui sama kaava. Paikoista ei tehty maaleja. Topa ei tässäkään ottelussa ollut aivan altavastaajana, mutta tehokkuus maalipaikkojen hyödyntämisessä loisti poissaolollaan.

Tähdet Topan parhaille jakoi Merja Pietikäinen. 3 Jirka Järvi. 2 Joonas Pietikäinen. 1 Teppo Tenkanen.

28. kesäkuuta pelatun Tervakosken Pato-TP-49 ottelun Topa-tähdet jakoi toipilas Jesse Järvi: 3 Ere Salmi. 2 Jukka Saari. 1 Viljo Valoma.

Topa palaa tauolta Kangasalla

Toijalan Pallo-49 edustusjoukkue palaa parin viikon pelitauolta, kun joukkue kohtaa vieraskentällä 19. heinäkuuta Kangasalan Voiton.

Tampereen piirin nelosdivarissa käynnistyy sarjan syyskierros kuluvalla viikolla. Kauden avauspelissään joukkueet kohtasivat huhtikuun lopulla Lastumäen tekonurmikentällä. Sen pelin KaVo vei 2–1. Voitto pysyi kevään ajan selkeästi keskikastin yläpuolella. Nyt joukkue on kauden edetessä tippunut sijalle seitsemän. Topan orastava nousu kahdella peräkkäisvoitolla ajoittui toukokuulle. Siitä lähtien otteet ovat ailahdelleet, eikä varmuutta ole saatu.

Topan sijoitus on (14.7.) kahdeksas. Nyt ennen KaVo-peliä alla on kaksi tappiota. Mikään mahdottomuus ei olisi ottaa vierasvoitto ensi perjantaina. Se vaatii ennen kaikkea terävyyttä maalipaikoissa. KaVo – TP-49 pelataan Kyötikkälän nurmikentällä kello 19.30 alkaen.

Jukka Saari

T9-sarjan 3-ottelun mitalikolmikko Toijalan urheilukentällä. Keskellä olevan Toijalan Vauhdin Julia Suolaniemen vasemmalla Minja Kaunisharju ja oikealla Vendi Lehtimäki. Hopea- ja pronssimitalistit kisasivat Forssan Salaman riveissä.

Yleisurheilun piirinmestaruusottelut käytiin kolmella eri paikkakunnalla Urjalassa, Hämeenlinnassa ja Toijalassa. Lajeina nuoremmilla oli 3-ottelu, 12–13-vuotiailla 4-ottelu ja 14–15-vuotiailla 5-ottelu.  Eniten sisulisäpisteitä keräsi Tampereen Pyrintö, 742 pistettä, toinen oli Lempäälän Kisa yleisurheilu 302,5 pisteellä ja kolmas Hämeenlinnan Tarmo 215,5 pisteellä. Akaalaiset seurat Viialan Valtti ja Toijalan Vauhti keräsi yhteensä 213 pistettä.

Vauhdin Julia Suolaniemi 3-ottelun piirinmestari

Toijalan Vauhdilta piirinmestaruusmoniotteluihin osallistui 11 urheilija. Saldona oli yksi kultamitali ja neljä pistesijaa, eli sijoittuminen oman sarjan ottelussa 20 parhaan joukkoon.

Julia Suolaniemi otteli ylivoimaiseen voittoon T09 3-ottelussa Toijalassa. Hänen yhteispisteensä olivat 709 pistettä. Toiseksi tulleen Forssan Salaman Minja Kaunisharjun kokonaispisteet olivat 533 pistettä. Julia voittikin kaikki lajit eli 40 metrin juoksun, pituushypyn ja kuulantyönnön. Tulokset olivat 6,87, 3,76 ja 5,35.

Tällä hetkellä Julia on Suomen T09 tilastoissa kolmannella sijalla 40 metrin juoksussa, viidennellä sijalla 3-ottelussa ja yhdeksännellä sijalla pituushypyssä.

Kymmenen parhaan joukkoon vauhtilaisista ottelivat Jonna Uolamo T14-sarjassa ja Eelis Numminen P11-sarjassa. Molempien ottelut käytiin Hämeenlinnassa. Jonna oli 5-ottelun kuudes 1431 pisteellä ja Eelis 3-ottelun kahdeksas 913 pisteellä.

Jonna paransi korkeushypyn ennätystään tulokseen 137 ja pituushypyn ulkoratojen ennätystään tulokseen 4,32. Myös Eelis paranteli ennätyksiään. Uudet ennätykset ovat 60 metrin juoksussa 9,16 sekuntia ja pituushypyssä 4,12 metriä. Hänen 3-ottelunsa ennätys parani tasan 200 pistettä 913 pisteeseen.

Edellä mainittujen lisäksi Vauhdille sisulisäpisteitä ottelivat Jade Hukka ja Veikka Paavola. Jade oli 13. T10-sarjan 3-ottelussa 603 pisteellä ja Veikka 15. P09-sarjan 3-ottelussa 442 pisteellä. Veikan suorituksen arvoa nostaa vielä se, että hän on vasta 7-vuotias.

Valtin Sebastian Karisola 3-ottelussa hopealle

Urjalassa tiistaina 9. heinäkuuta järjestetyissä HämSy:n 4-ottelussa oli pojilla lajeina: 60 metrin juoksu, kuula, korkeus ja 800 metrin juoksu. Valtin P12 Veli Lepo sijoittui kilpailussa viidenneksi tuloksella 1039 pistettä.

Tytöillä oli 4-ottelun lajeista kuulan tilalla pituus. Maija Oksan T13-sarjassa oli peräti 26 ottelijaa, jossa hän sijoittui upeasti neljänneksi 1372 pisteellä. Sisulisäottelut jatkuivat keskiviikkona Hämeenlinnassa. 3-ottelun lajit olivat: 60 metriä, kuula, pituus). Samu Pentinniemi otteli P10-sarjassa 694 pistettä ollen seitsemäs.

Stefan Karisola oli P11-sarjan 9. keräten 911 pistettä. P9 3-ottelussa Toijalassa Sebastian Karisola kisasi hopeaa tuloksella 706 pistettä, Matias Viitanen oli viides, 578 pisteellä ja Valtteri Haanpää 9. 518 pisteellä. T9-sarjassa Sohvi Rantasen saavutti 5. sijan 467 pisteellä ja Sara Majamäki oli 11. 430 pisteellä.

Marika Niskanen, Kari Uolamo

Vadelmanlehdistä ja kuivatuista marjoista tehty tee vaikuttaa hieman hiostavasti, joten sitä on käytetty kansanlääkinnässä vilustumisen, nuhan ja kuumeen hoitoon.

Vadelma, jota myös vatuksi ja vaaraimeksi kutsutaan, kasvaa aurinkoisilla, kuivillakin paikoilla, teiden ja peltojen reunoilla. Se on pioneerilaji, eli se valtaa esimerkiksi hakkuuaukean ensimmäisten kasvien joukossa. Nuorenkin vadelman verson erottaa helposti samankaltaisista kasveista, kuten lillukasta sen lehtien alapinnasta: vadelman lehtien alapinta on hopeanharmaa.

Ensimmäisenä vuotena vadelma kasvattaa vihreän piikikkään varren, joka muuttuu puunväriseksi syksyyn mennessä. Vasta seuraavana kesänä varsi haaroittuu ja siihen kasvaa valkoisia kukkia ja punaisia marjoja. Ensimmäisen vuoden vadelman versojen lehtiä voi kerätä läpi koko kesän. Ne kasvavat kärjistään uutta, pehmeää lehteä vielä elokuullakin. Toisen vuoden versojen lehtiä voi kerätä kukintaan asti. Lehdet irrotetaan käsin tai saksilla niin, että ruotia tulee mahdollisimman vähän mukaan. Koska marjat tulevat vasta toisen vuoden versoihin, ei yhtä kasvustoa pidä verottaa liikaa lehtiä kerätessään; muutoin seuraava kesä on marjaton.

Vadelma on kasvina monikäyttöinen. Sen mehevistä marjoista saa tehtyä herkullista hilloa ja mehuja ja marjoja voi pakastaa ja kuivata talven varalle. Lehdet sopivat tuoreena salaattiin ja ovat kuivattuina erinomaista yrttiteeainesta. Niissä on runsaasti C-vitamiinia: jopa 400 milligrammaa 100 grammassa. Maultaan vadelman lehdet ovat miellyttävän makeita ja erinomaista perusainesta teesekoituksissa. Myös lehtiä voidaan paitsi kuivata myös pakastaa. Vadelman lehdet sopivat myös erinomaisesti hiostettavaksi eli fermentoitavaksi.

Vadelmanlehdistä ja kuivatuista marjoista tehty tee vaikuttaa hieman hiostavasti, joten sitä on käytetty kansanlääkinnässä vilustumisen, nuhan ja kuumeen hoitoon. Myös ripulilääkkeenä vadelmanlehtiteetä on käytetty lehtien sisältämien parkkiaineiden vuoksi, mutta tähän vaivaan löytyy tehokkaampiakin yrttejä. Vadelmanlehtien kerrotaan myös lisäävän maidontuotantoa – niin eläimillä kuin ihmisilläkin.

Minna ja Viljami Ovaskainen

Kesäisessä Villiyrtit tutuiksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia.

Lue myös sarjan aiemmat jutut:

Villiyrtit tutuiksi: Siankärsämö on muinaistulokas, joka sopii teeksi ja viherjauheeksi

Villiyrtit tutuiksi: Piharatamo hoitaa haavoja ja ummetusta ja sopii gluteenittomaan leivontaan

Villiyrtit tutuiksi: Poimulehti – naisten yrtti

Villiyrtit tutuiksi: Voikukan kukista voi tehdä viiniä, lehdet ovat erityisen terveellisiä

Villiyrtit tutuiksi: Nokkonen on maukas vitamiinipommi

Janita Nuora on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen kieli.

lauantaina 19. heinäkuuta

Suuret juhlat

Toijalan Wauhti järjestää elokuun 10 päiwäksi suuret urheilujuhlat Sampolan kentälle. Voimme mainita, että urheiluohjelma tulee olemaan jännittäwä. 5000 metr. juoksukilpailussa tänä wuonna ratkaistaan, kumpi, Huhdin woimisteluseuran wai Toijalan Wauhdin juoksijat saawat omakseen juoksijapatsaan, sillä kummallakin seuralla on kaksi voittoa. Kilpailuun saattaa kyllä saapua joku piirin toisista seuroista, joka ottaa haltuunsa palkinnon wuodeksi, joka olisikin toiwottavaa, että syntyisi aina isompi kamppailu.

Nyt kun Toijalan Wauhti on saanut lahjotuksia, joilla tullaan hankkimaan Huhdin Woimisteluseuran kanssa yhteinen kiertopalkinto näiden kahden seuran kesken kilpailtavaksi ja kun tulee kumpaakin seuraa edustamaan 25 urheilijaa, niin warmaan näistä kilpailuista tulee todelliset urheilukilpailut, kun wielä alle 16 wuoden oleville tulee järjestettäwäksi kilpailut kolmiottelussa. Ei siis ole kenenkään syytä unohtaa tätä päivää. Illan ohjelmasta, joka suoritetaan Sampolan salissa, tulemme ilmoittamaan lähemmin uutisessa ja ilmoituksissa.

Toijalan kansankirjasto

on sulettuna toistaiseksi parhaillaan toimitettawan inwentauksen johdosta. Kirjaston avaamisesta ilmoitetaan aikanaan tarkemmin.

Toijalan Suojeluskunnan kanslia

on muutettu yhteiskoululle ja on avoinna tiistaisin klo 6 – 7 i.

Kuulutus

Kun eivät wielä läheskään kaikki Akaan manttaaliin pannun maanomistajat ole kunnallistoimistoon jättäneet heiltä pyydettyjä tilastotietoja, kehoitetaan täten mitä pikemmin heitä jättämään ne Akaan kunnallistoimistoon, edelleen Maataloushallitukselle lähettämistä warten. Akaassa 12 pnä heinäk. 1919.

Waltion tulot tupakkawerosta

Wiime toukokuun 13 pnä annettua lakia tupakkawalmistewerosta alettiin noudattaa 22 pnä toukokuuta ja on mainittua veroa nyt kannettu wähän yli puolitoistakuukautta. Tänä aikana on waltiolla ollut tuloa tupakkawerosta noin yhdeksän miljoonaa markkaa.

Kun ottaa huomioon, että tulot werosta näin alusta owat olleet suuremmat sen wuoksi, että nyt on kannettu wero maassa ennestään löytyneistä warastoista, woitanee laskea tupakkaweron säännöllisissä oloissa tuottawan noin wiisi miljoonaa markkaa kuukaudessa.

Emäntä Elina Vaittisen tekemä vadelmatäytekakku kruunasi retkeläisten evästauon.

Tänä vuonna Akaan seurakunnan kerholaiset vanhempineen tekivät retken meille Vaittilan tilalle 3. kesäkuuta. Kerholaisten vierailusta maatilallemme kesän korvalla on muodostunut jo perinne. Ensimmäisen kerran Akaan seurakunnan kerholaiset vierailivat tilallamme vuonna 2002, jolloin vanhin omista lapsistamme oli 4-vuotias kerholainen. Idea vierailusta tuli kerhonohjaajatädiltä, Suonion Marjukalta. Hän kyseli mahdollisuutta vierailla maatilallamme kerholaisten ja heidän perheidensä kanssa. Lapset perheineen olivat lämpimästi tervetulleita.

Vierailut ovat jatkuneet vuosittain, vain kahtena vuotena on jäänyt vierailu tekemättä. Moni kerholaisen vanhempi on muistellut lapsuutensa kesiä mummulassa taikka jonkun sukulaisen maatilalla. He ovat olleet onnellisia, kun ovat voineet tuoda oman lapsensa tutustumaan maatilaan. Harvalla lapsella on nykypäivänä mahdollisuutta viettää kesiä jonkun sukulaisen tilalla.

Vuosien saatossa retkillä on ollut mukana myös kerholaisten sisaruksia ja isovanhempia. Jotkut perheet ovat vierailleet useamman kerran, ja kerhonohjaajien kertoman mukaan lapset odottivat tänäkin vuonna innolla retkipäivää. He lähtivät perheineen seurakuntatalon edestä kello 12 ja olivat tilalla perillä noin varttia myöhemmin.

Toiveenani oli mukava retkisää. Toiveeni oli kuultu, ja saimme nauttia mukavasta retkisäästä tälläkin kertaa! Ohjelmassa oli tilan esittelyä: retkeläiset pääsivät katsomaan hevosia, ja halukkaat saivat rapsutella ponia. Innokkaita rapsuttajia löytyi runsaasti. Kun kaikki halukkaat olivat päässeet ponia rapsuttamaan, lähdettiin katsomaan, mitä maatalouskoneita konehallista löytyy. Puimuri oli ehdottomasti lasten suosikki. Jokainen pääsi vuorollaan kiipeämään puimurin hyttiin ja istumaan kuskin penkille.

Koneiden katsastamisen jälkeen oli vuorossa kärryajelu. Lapset ja aikuiset istuivat peräkärryssä heinäpaalien päällä. Kärryajelun jälkeen tutkimme lasten kanssa eri viljoja, joita olin edellisenä syksynä kerännyt talteen. Pohdimme lasten kanssa, mitä ruokaa voisi valmistaa vehnästä, ohrasta ja kaurasta. Viljojen tunnistamisen jälkeen oli evästauko. Kotona pakatut eväät maistuivat lapsille ja aikuisillekin. Olin tehnyt kääretorttulevyistä jälkiruoaksi vadelmatäytekakun. Palan painikkeeksi oli kahvia, teetä ja mehua.

Evästauon jälkeen retkeläiset jatkoivat touhujaan: hiekkakasaleikit, keppihevosrata ja keinut sekä tilan kissat kiinnostivat lapsia.

Retkipäivä oli onnistunut, ainakin omasta mielestäni. Paras kiitos päivästä olivat lasten ja aikuisten iloiset nauravat kasvot ja kommentit mukavasta retkestä. Ei tarvittu erikoista ohjelmaa, jotta lapset viihtyivät. Keskustelut lasten kanssa olivat antoisia. Kysymyksiä oli paljon, ja itsekin jouduin miettimään mitä vastaan, sillä löyhä vastaus ei riittänyt. Lapset vaativat täydellistä läsnäoloa.

Toivottavasti yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin Akaan seurakunnan kerholaisten kanssa! Kiitos kaikille mukana olleille ja oikein hyvää loppukesää kaikille!

Elina Vaittinen

Kirjoittaja on akaalainen emäntä ja agrologi.