Janita Puomila.

Kaksi vuotta sitten en ollut edes ajatellut politiikkaan mukaan lähtemistä. Kun en kuitenkaan voinut edes kesälomalla olla puhumatta Akaan kouluasioista, appiukko yllytti lähtemään ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja sillä tiellä ollaan. En ole katunut – ainakaan tämän yhden valtuustovuoden jälkeen.

Puolueeksi valikoitui kokoomus, enkä ole sitäkään katunut. Päinvastoin. Puolue näytti tempaisevan mukaansa ja niinpä sitä tietä päädyin ensikertalaiseksi puoluekokoukseen Turkuun viikko sitten. Viikonvaihde oli mielenkiintoinen ja sain lisäpotkua politiikkaan. Tilaisuudessa vallitsi hieno ja syvä yhteisöllisyys. Kuten eräs toinen puoluekokouksen ensikertalainen totesi Twitterissä, kokoomuksen joukkue ei ole pelkkää puhetta, vaan myös tekoja ja yhteenkuuluvuutta.

Valtakunnassa sote on vahvasti varastanut kaiken huomion, mutta kokoomuksen puoluekokouksessa se oli kyllä sivujuonteensa. Nyt pitäisi osata keskustella muustakin kuin sotesta. Puhuttavaa riittää nimittäin täällä Akaassakin.

Viime viikolla kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja, nykyinen varavaltuutettu ja puoluekollega Jouko Rytkönen arvosteli ”monia uusia valtuutettuja”, jotka olivat ehdokkaana ollessaan aktiivisia sosiaalisessa mediassa teemoinaan mm. ”sisäilmasto-ongelmaiset koulut”. Rytkösen mukaan ”kouluratkaisut ovat pääosin pohjautuneet sosiaalisen median pienen, mutta äänekkään ryhmän näkemysten pohjalta”.

Koska ilmeisesti kuulun ainakin osin tuohon ryhmään, täytynee puolustautua tällä palstalla eikä pelkästään siellä pelottavan vaarallisessa somessa. Kokoomuksessa sallitaan keskustelu myös puolueen jäsenten kesken.

On totta, että kouluratkaisuissa ei ole menty aina viranhaltijavalmistelun mukaan. Totta on myös, että jos ei olisi tehty muutosehdotuksia, lapset olisivat edelleen homeisissa parakeissa ja huonoissa oloissa vanhoilla kouluilla. Eikä kyse ole aina pienestä äänekkäästä some-ryhmästä. Rasin koulun oman siirtokoulun puolesta kuntalaisaloitteen allekirjoitti yli 450 ihmistä, joista 430 akaalaisia.

Hieman ihmettelen niitä ja varsinkin entisiä valtuutettuja, jotka syyttävät nykyistä valtuustoa tuhlailusta. Eikö tule ollenkaan mieleen pohtia edellisen valtuuston päätöksiä, jotka johtivat muun muassa kahdeksan (8) miljoonan euron täysin pieleen mennyttä Viialan yhtenäiskoulun remonttia? Sen jäljiltähän koulu suljettiin vajaan vuoden käytön jälkeen. Sen eli edellisen valtuuston jäljiltähän siirtokoulutkin on hankittu.

Nykyinen valtuusto on toiminut vasta vuoden ja on pyrkinyt siihen, että kunnan lakisääteiset velvollisuudet terveistä opiskeluolosuhteista tulee täytettyä. Eikä kuluvan vuoden 2,5 miljoonan euron alijäämä johdu pelkästään siirtokouluista. Sen Rytkönenkin kyllä tietää.

Ja vielä sosiaalisesta mediasta eli somesta, jota jotkut pitävät vain pahana juorupalstana. Olen valtuutettuna kyllä aivan eri mieltä. Esimerkiksi Facebookin Akaalaiset-palstalla on yli 7000 jäsentä. Se ei ole pelkkä muutaman ihmisen leikkikenttä. Akaan kaupunginvaltuutettuna katson peräti velvollisuudekseni seurata palstaa. Keskustelijat edustavat akaalaisia laidasta laitaan ja monesta ikäluokasta. Suurin osa on akaalaisia veronmaksajia.

Janita Puomila

Akaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok).

janita@puomila.fi

Kuurilantiellä Valkeakoskella sijaitseva noin 400 neliömetrin asuinrakennus tuhoutui tulipalossa korjauskelvottomaksi juhannusaattona. Talon asukas heräsi palovaroittimeen ja pääsi poistumaan rakennuksesta.

Palokunta hälytettiin paikalle aamukahdeksan jälkeen. Sammutustöihin osallistui noin 30 henkilöä. Poliisi tutkii  syttymissyytä.

Jorma Kekki (vas) pelasi hienon SM-turnauksen. Kuva: Toivo Pudas

Akaan Shakin Jorma Kekki sijoittui hienosti toiseksi shakin SM-kisojen 50+ -sarjassa. Fidemestari Kekki pelasi häviöttömän tuloksen 4/5 eli kolme voittoa ja kaksi tasapeliä päätyen samaan pistemäärään 4/5 kisan vertailulla voittaneen Matinkylän Shakkikerhoa edustavan fidemestari Mika Ebelingin kanssa.

Kisan kolmanneksi sijoittui myös Matinkylän Shakkikerhoa edustava fidemestari Al Argha Hisham tuloksella 3/5. Fidemestari on kansainvälisen shakkiliiton myöntämä arvo.

Jorma Kekin isä Samuli Kekki tuli vanhempiensa kanssa Toijalaan Sakkolasta talvisodan syttyessä ja kävi täällä koulunsa muuttaen sitten pääkaupunkiseudulle. Tampereella asuva Jorma Kekki on edustanut Akaan Shakkia vuoden verran.

Ossi Kuparinen

HS-Vesi tekee parannustöitä Toijalan vesijohtoverkostossa keskiviikkona 27.6. kello aamuneljän ja -yhdeksän välisenä aikana. Työ voi aiheuttaa Toijalan alueella paineen vaihtelua ja sen seurauksena veden värjäytymistä työn aikana ja sen jälkeen.

HS-Vesi kehottaa juoksuttamaan vettä, mikäli vesi värjääntymistä esiintyy.

Pirkanmaan kuntia palveleva perhehoidon yksikkö etsii uusia kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoitajia. Perhehoitajien ennakkovalmennukseen voi hakea 5.9. saakka.

Perhehoitaja voi toimia omassa kodissaan tai perhehoidettavan kotona. Perhehoito voi olla pitkäaikaista, jolloin henkilö muuttaa pysyvästi perhehoitajan luo tai tilapäistä, jolloin perhehoidossa ollaan päivä tai sovitun jakson ajan.

Perhehoitajalta vaaditaan kiinnostusta ja soveltuvuutta tehtävään. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi hänelle voidaan maksaa erikseen harkittavaa perhehoidon käynnistämiskorvausta. Perhehoitaja saa tuekseen vastuutyöntekijän. Lisäksi on tarjolla koulutusta ja vertaistukea. Perhehoitajien ennakkovalmennus järjestetään 3.10.–28.11. Tampereella.

Kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidon ylläpitämässä perhepankissa on tällä hetkellä 180 perhekotia, joista suurin osa sijaitsee Pirkanmaalla.

Kirsti Niemistö johtaa toista vuotta Akaan Seudun Diabetesyhdistystä. Puheenjohtajan nuijan Niemistölle luovutti kaksi vuotta sitten akaalainen Timo Rajala. Kuva: Miika Rautiainen.

Tasavallan presidentti on myöntänyt 27.6. urjalalaiselle Kirsti Niemistölle kotiseutuneuvoksen arvonimen. Kotiseututyön lisäksi Niemistö on Akaan Seudun Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja.

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistui 29.6.2018 yhteensä 174 AMK ja YAMK-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa.  Akaalaisia valmistui kaksi:

International Business -koulutus, tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Vainikka Noora Lovisa Katariina

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, artenomi (ylempi AMK)

Sormunen Päivi Hannele Elina

Miten ihmiset päätyvät kantamaan vastuuta toistenkin edestä? Suomessa toimii pelkästään seurakunnallisen diakonian parissa noin 25 000 vapaaehtoista. Sitten on päälle rippikouluisoset, lähetysväki, ystävyysseurakuntalaiset, kuorolaiset, messuryhmäläiset ja niin edelleen. Urheiluseurojen vapaaehtoisten määrä lienee reilusti yli sata tuhatta. Muistamme Partion, Pioneerit ja Nuoret Kotkat, SPR:n ja pelastuspalvelut, maanpuolustusaktiivit ja muut hyvää tekevät yhdistykset.

Näissä kaikissa on ainakin kaksi yhteistä asiaa: tehdään hyvää toisten hyväksi ja tehdään se vapaaehtoisesti, ilman pakkoa, ilman omaa etua. Palkaksi saa usein hyvän mielen. Toki voi olla vastoinkäymisiä tai on jouduttu tekemään liian vähällä väellä talkoita. Vapaaehtoisista on jatkuvasti pulaa, heidät viedään käsistä ja etevät haluttaisiin joka hommaan mukaan.

Katson, että mainitut vapaaehtoiset toimittavat käytännössä lähimmäisenrakkautta. Toki he näkevät itse syyksi vaikkapa rakkauden lajiinsa, onnistumisten tuomat hyvänolontunteet, yhteenkuuluvuuden tuoman turvallisuuden, urheilun puolella terveysvaikutukset ja niin edelleen. Moni haluaa tehdä hyvää, joko saatuaan itse vastaavaa apua tai palvelua tai koska kokee siihen muun, itselleen hyvän syyn.

Luther kirjoittaa, että teemme hyviä tekoja Pyhän Hengen vaikutuksesta, itse sitä havaitsematta. Hän arvelee tämän tietämättömyyden hyvistä teoista olevan samaa luokkaa kuin humalaisella, joka ei huomaa vastaavasti tekevänsä päinvastoin eli haittaa ja vahinkoa.

Joskus ihminen hakeutuu vapaaehtoiseksi, mutta usein kutsutaankin. Kutsu voi tulla tuttavalta tai joskus jopa lehdessä tai sosiaalisessa mediassa kutsutaan ihmisiä. Kutsu voi tulla myös sisäisesti. Huomaat, että jokin tehtävä vetää puoleensa ja se voi nousta kokemukseksi velvollisuudesta tai kutsumuksesta. Nämä viimeksi mainitut vievät toisinaan raskaisiin vastuisiin ja tehtäviin, joissa ei edes voi onnistua täysin.

Meillä on omia sisäisiä vannottuja valoja. Olemme luvanneet itsellemme vaikkapa että tuohon en ryhdy, se on liikaa aikaa vievää, eikä välttämättä edes kovin hauskaa. Tai minä en seiso kaupan edessä rahankeräyspurkki ojossa. Joskus on viisasta tutkia, mitä kaikkea onkaan tullut suljettua pois elämästä näillä sisäisillä valoilla.

Ensi syksynä seurakunnat etsivät vapaaehtoisia vastuunkantajia, on myös seurakuntavaalit. Jälkimmäisiin ihmisiä usein kysellään ja kutsutaan. Toiset saavat itse ajatuksen mennä kerrankin mukaan. Raamatussa kerrotaan Jeesuksen kutsuneen ihmisiä opetuslapsikseen, joista tuli sittemmin apostoleja. Osa heistä jo seurasi Häntä etäältä, toiset Hän kutsui keskeltä arkisia askareita. Hän ei luvannut heille kunniaa tai menestystä tässä ajassa, päinvastoin moni heistä joutui vaikeuksiin, vainotuiksi ja ahdistuksiin. Näillä taustoilla on hieman tukalaa kutsua ihmisiä mukaan seurakunnan vapaaehtoisiksi ja vastuunkantajiksi. Ulkoinen kutsu voi kuitenkin saada seurakseen yön hiljaisina hetkinä myös sisäisen, hiljaisen kutsun.

On uljasta olla Herran palveluksessa. Hän ja hänen seuraajansa ovat kulkeneet edellämme ja Pyhä Henki on salainen rohkaisijamme ja tukijamme. Kristittyjen tehtäviin kuuluu monen keskellä myös toistensa tukeminen ja kantaminen yli vaikeiden aikojen. Ehkä kuulit hennon kutsun?

Ali Kulhia

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkoherra.

Viialan Valtin Josefiina Saarinen on tänä kesänä parantanut korkeushyppyennätystään 15 senttiä. Seuracupissa ylittyi ennätystä sivuava tulos 130 T13 -sarjassa.

Viialan Valtti on asettanut tälle vuodelle tavoitteeksi päästä yleisurheilun valtakunnallisessa Seuracupissa ensimmäistä kertaa 15 parhaan seuran joukkoon Giga-sarjassa, ja sitä kautta finaalikilpailuun. Tavoite on kova, mutta ensimmäisen osakilpailun jälkeen sijoitus on kutkuttavasti 16. Forssan Salama on Valttia edellä 56 pistettä. Giga-sarjaan kuuluvat kunnat, joiden asukasluku on 10 000-25 000.

Seuracupin 1. osakilpailu Hämeessä kilpailtiin viime viikon tiistaina Valkeakoskella. Viime vuoden tapaan Valtti sai mukaan innokkaan 33 urheilijan joukkueen. Nyt määrällisesti saman vahvuisella joukkueella oli taas yksi harjoitusvuosi enemmän takana ja odotuksetkin korkeammalla.

Yhteishenki siivitti ennätyksiin

Seuracup-kilpailun parasta antia on ennen kaikkea seurahenki ja yhteenkuuluvuuden tunne, mikä näkyi kaikessa valttilaisten tekemisessä ja toisten kannustamisessa. Se näkyi myös lopputuloksessa. Urheilijat yksi toisensa jälkeen osoittivat hienoa venymistä ja tekivät kovia suorituksia. Esimerkiksi joukkueen 13 pojasta 12 teki oman ennätyksensä, eivätkä tytöt jääneet poikia huonommiksi, vaan heistäkin 12 teki oman ennätyksen.

Viime vuonna Valtti keräsi ensimmäisestä osaottelusta 7139 pistettä. Nyt pistesaalis parani 8091:een. Kilpailussa yksittäisen urheilijan sijoituksella ei ole merkitystä, sillä jokainen seura saa pisteitä lajin parhaan edustajansa tekemän tuloksen perusteella.

Valtista yli 400 pistettä saivat M17 200 metrillä Juho Veikkolainen ajalla 27,13, N17 sarjassa Pinja Lehtinen kolmiloikassa (10,49) ja Kiira Vilenius kuulassa (9,29) sekä P13 -sarjan korkeushypyssä Joona Lehtinen (144).

Yli 300 pistettä keräsivät T15 sarjan Kerttu Niinimäki 200 metrillä (28,51), P15 sarjassa Erno Rantala 2000 metrillä (7.22,65), P13 sarjassa Mikael Viitanen 1000 metrillä (3.18,88) ja T13 -sarjassa

Juho Veikkolainen rutisti 200 metrillä ennätyksestään lähes neljä sekuntia.

Jenna Pentinniemi 60 metrillä (9,20).

Finaalijoukkueet Ruotsi-otteluun

Seuracupissa kilpaillaan 11–17 -vuotiaiden sarjoissa ja kilpailussa pärjätäkseen seuralla pitää olla sekä määrää että laatua. Monet seurat kokoavat Seuracup -kilpailuun edustajia myös muiden lajien harrastajista, esimerkiksi joukkuelajeista. Valtti sai ensimmäiseen osakilpailuun kolme lisävahvistusta.

Suomen Urheiluliitto SUL kustantaa kaikki finaaliin päässeet seurat katsomaan Suomi–Ruotsi -maaottelua ja sitä ennen kiertämään kunniakierrosta kentän ympäri. Radan täydeltä nuoria urheilijoita valmentajineen ja banderolleineen ja täysi katsomo kannustamassa: ikään kuin suuremmissakin arvokisoissa olisi.

Toinen Seuracupin osakilpailu kilpaillaan 5.8. Ylöjärvellä. Sen jälkeen selviää, mihin Valtin jo useamman vuoden jatkunut nousujohteinen työ kantaa tänä vuonna.

Aija Mansikka

Maija Oksan ja Jenna Pentinniemen kapulan vaihto sujui mallikkaasti T13 -sarjan 4×100 metrin viestin viimeisessä vaihdossa. Aloittajana juoksi Josefiina Saarinen ja toisen osuuden Sanni Niskanen.

Pinja Lehtinen venytti kolmiloikassa 10,49.

Tiukka lähtökiihdytys P11 -sarjan 60 metrillä. Valtin Stefan Karisola (mustassa paidassa) pinkoi kolmanneksi ajalla 9,85. 8-vuotias Matias Viitanen (toinen oikealta) juoksi ennätyksensä 10,72.

Kerttu Niinimäki voitti T15 -sarjan 200 metriä ennätysajallaan 28,51.

Toijalan Vauhdin Sauli Saunamäki sijoittui keihäässä ikäluokassa M60 toiseksi tuloksella 43,58 Porissa 30.6. pidetyissä kansallisissa kilpailuissa. Voittoon kiskaisi Kunto Pirkkojen Hannu Heino kaarella, joka lensi pituuteen 44,31.

M 60 kuulantyönnön voitti Vauhdin Arto Kemppainen tuloksella 10,72. Toiseksi tullut Etelä-Pohjanmaan Urheiluveteraanien Tuomo Jantunen työnsi tuloksen 10,66. Moukarissa Kemppainen oli toinen (27,74), voiton otti Veijo Miihkinen Kunto Pirkoista (37,10).

Kiekonheitossa Arto Kemppainen oli kolmas tuloksella 25,48. Voitton vei Hannu Heino (37,15), toiseksi kiskaisi Tuomo Jantunen (32,58).

Seinäjoella 26.5. Sauli Saunamäki voitti M60 keihään tuloksella 42,22.

Salossa 19.5. M60 keihäässä Kunto-Pirkkojen Hannu Heino voitti tuloksella 43,80. Vauhdin Sauli Saunamäki sijoittui toiseksi heitollaan 42,01.

.

Luukas Rokkanen sijoittui kahdeksanneksi Latitude 64 Tyyni 2018 -kilpailussa. Kuva: Eino Ansio.

Euroopan suurimmman frisbeegolf-tapahtuman pääkilpailu Latitude 64 Tyyni 2018 kilpailtiin 28.–30.6. Kilpailupaikkoina olivat torstaina Sipoon Sibbe Disc Golf -rata ja perjantaina Nevas Golf -kenttä Söderkullassa. Lauantain finaalikierros heitettiin Keravan Keinukallion frisbeegolfradalla.

Kisaajia oli ympäri maailman, seitsemästä eri maasta, mukaan lukien hallitseva maailmanmestari Ricky Wysock Yhdysvalloista. Wysock voitti kilpailun aivan ylivoimaisesti.

Akaan Luukas Rokkanen sijoittui hienosti kahdeksanneksi ollen neljänneksi paras suomalainen. Kilpailu toimi erinomaisena mittarina tämän hetkisestä heittokunnosta ulkomaalaisia huippuheittäjiä vastaan ja antoi hyvän ”boostin” tiistaina 3.7. alkavalle ulkomaan kiertueelle.

Ensi viikonloppuna Rokkanen kilpailee EuroPro Tour osakilpailussa Skellefteåssa Ruotsissa, 13.–15.7 Konopistessä Tšekeissä ja 20.–22.7 Alessa Ruotsissa. SM-kilpailut päättävät heinäkuun kisaruljanssin Tampereella 26.–29.7.

Ensi vuoden alusta lähtien yli 40 asunnon kiinteistöt joutuvat keräämään kartonki-, metalli- ja lasipakkausjätteen erillisiin keräysastioihin.

Kiinteistönomistajien tulee sopia keräysastioiden tyhjennyksestä jätteenkuljettajan kanssa. Kiinteistöjä, joita velvoite koskee tiedotetaan asiasta erikseen.

Forssan jätelautakunta hyväksyi asian kokouksessaan 12.6.

Jätelautakunta haluaa valmistautua erilliskeräysvelvoitteiden laajentamisella EU:n jätedirektiivin voimaantuloon. Jätedirektiivissä jäsenmaat velvoitetaan edistämään jätteen kierrätystä. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteenä syntyvästä paperi- metalli-, muovi- ja lasijätteestä kierrätettäisiin vuonna 2020 vähintään puolet.

Aki Eskola (vas.) Lempäälän Turvapalvelusta sekä Arto Eskola ja Tomi Ahojoki A-Lukosta lupaavat asiakkaille nopeaa ja joustavaa palvelua.

Monia meistä huolestuttaa oman kodin ja omaisuuden turvaaminen. Huolen kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin, sillä Kylmäkoskella päämajaansa pitävä A-Lukko hoitaa asiakkaan turvallisuuspulmat kuntoon nopeasti ja joustavasti. Yritys räätälöi jokaiselle asiakkaalle tämän tarpeita vastaavan tuote- ja palvelupaketin.
– Teemme avaimia, lukkojen sarjoituksia ja korjauksia. Lisäksi meiltä saa esimerkiksi murtohälyttimiä, kulunvalvontalaitteita, lukituksia, ovipuhelimia ja kameravalvontajärjestelmiä. Asiakkaan turvallisuusongelma ratkaistaan, liittyi se sitten lukitukseen, vartiointiin tai vaikka murtohälyttimiin, A-Lukon toimitusjohtaja Arto Eskola toteaa.
A-Lukko on turvallisuusalalla 25 vuotta toimineen Lempäälän Turvapalvelun tytäryhtiö. A-Lukon toimialaan kuuluvat muun muassa lukitukset ja Lempäälän Turvapalvelu hoitaa vartioinnit. Piirivartioinnissa vartija kiertää asiakkaan tiloja sopimuksen mukaan. Murtohälytinasiakkaita palvellaan hälytyspäivystyksellä, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa ja lähtee paikalle hälytyksen tullessa. Asiakas saa sekä lukitukset että vartioinnit yhdestä numerosta soittamalla A-Lukkoon.
A-Lukon avaimensäilytyspalvelussa asiakas tuo vara-avaimensa yritykseen säilytettäväksi. Kadottaessaan avaimensa asiakas voi virka-aikana noutaa vara-avaimensa A-Lukon tiloista. Virka-ajan ulkopuolella Lempäälän Turvapalvelun vartija tulee avaamaan oven asiakkaalle.
Myös modernit sähköiset lukitusjärjestelmät kuuluvat A-Lukon tuotevalikoimaan. Yritys sai hiljattain valtuudet myydä iLOQ-järjestelmiä. iLOQ on elektroninen lukitusjärjestelmä, jossa avaimet ovat mekaanisesti identtisiä, mutta sähköisesti ohjelmoitavissa. Avaimelle ohjelmoidaan lupa avata lukko, mutta tarvittaessa lupa voidaan avaimelta myös poistaa.
– Jos esimerkiksi kerrostalon asukas kadottaa avaimensa, alaoven ja asunnon lukkoja ei tarvitse sarjoittaa uudelleen. Kadonnut avain poistetaan järjestelmästä, jolloin sillä ei enää pääse ovista sisään, Eskola kertoo.
A-Lukon avajaisia vietetään perjantaina 6.7. Tuolloin liikkeessä on kahvipannu kuumana ja kävijöille tarjotaan makoisia leivonnaisia. Avajaisissa asiakkaiden on mahdollista tutustua yrityksen tuotteisiin ja palveluihin sekä saada ratkaisuja lukko- ja turvallisuusongelmiinsa asiantuntevalta henkilökunnalta.
Lauantaina 7.7. A-Lukossa on avainlauantai. A-Lukon palveluihin kuuluu avainten tekeminen asiakkaille näiden odottaessa, mutta avainlauantaina yritys haluaa palvella erityisesti sellaisia asiakkaita, jotka ovat virka-aikana töissä. Avainlauantaina ovet ovat auki kello 10–14.
Avainlauantaita vietetään A-Lukossa asiakkaiden toiveiden mukaan. Päivistä ilmoitetaan erikseen.

A-Lukko
www.a-lukko.fi
Osoite: Yrittäjäntie 5, Akaa
Puh: 010 3395 100
Sähköposti: asiakaspalvelu@a-lukko.fi
Avoinna arkisin klo 8.30–16.30, lauantaisin sopimuksen mukaan

Yrittäjä, pieneläinlääkäri Hanna-Leena Terhonen ei lomaile kesällä, vaan kertoo pyrkivänsä auttamaan kaikkia akuuttia hoitoa vaativia eläinpotilaita. Sylissä on oma jackrussellinterrieri Nalli.

Ortopet on yhden eläinlääkärin pieneläinklinikka, jossa puitteet ovat kunnossa. Yli sata vuotta vanhaan Kurvolan kartanon kivinavettaan vuosi sitten remontoitu klinikka on keskellä Akaan Toijalan kaunista ja rauhaisaa maaseutua. Ympärillä on hevosaitauksia, joissa hevoset kirmaavat ja syövät nurmea onnellisen näköisinä.

Paikkaan ensisilmäyksellä ihastunut eläinlääkäri Hanna-Leena Terhonen on pyörittänyt omaa yritystään vuoden verran. Ihastus ei ole vuodessa laantunut, ja toiminta pieneläinklinikalla on lähtenyt rullaamaan hyvin.

– Meillä on hyvä, reipas meininki ja asiakkaat ovat löytäneet meidät kivasti. Murtumapotilaita on tullut jopa Oulusta asti. Asiakkaita on ihan ympäri Suomea, vuonna 2002 eläinlääkäriksi valmistunut Terhonen kertoo.

Itsenäinen klinikka

Ortopet ei ole osa mitään ketjua, ja toistaiseksi se työllistää yrittäjän lisäksi kokoaikaisesti kaksi eläintenhoitajaa. Terhosella on kokemusta parinkymmenen työntekijän klinikan pyörittämisestä, mutta Ortopetin hän haluaa pitää pienenä, maksimissaan kahden eläinlääkärin klinikkana.

– Pienen klinikan etuna on, että tunnemme asiakkaamme, ja täällä asioiminen on heille mutkatonta. Me pidämme keskusteluyhteyden avoimena, että asiakas uskaltaa sanoa, jos johonkin ei ole varaa. Emme sanele ehtoja, vaan suunnittelemme hoidon yhteistyössä asiakkaidemme kanssa lemmikin parhaaksi. Joskus täytyy tehdä myös kompromisseja, Terhonen kertoo.

Kevään mittaan yrittäjä on hakenut klinikalleen toista eläinlääkäriä, joka mahdollistaisi erikoisosaamisen laajentamisen hammashoidoissa. Terhonen itse on erikoistunut tähystys- ja murtumaleikkauksiin sekä pehmytosakirurgiaan, mutta klinikalla hoidetaan eläimiä aina hammaskivenpoistoista ja tavallisista rokotuksista lähtien.

Maissintähkät ovat koirien herkkua

Kesäaika on tuonut pieneläinklinikalle hieman ekstrakiirettä, sillä kesällä lemmikeille sattuu usein talviaikaa enemmän kolhuja. Esimerkiksi ikkunasta hypänneet kissat eivät ole Terhoselle harvinaisia asiakkaita, ja onpa kohdalle sattunut myös yksi ikkunasta pakoa tehnyt koira.

– Onnettomuuksia sattuu ja me hoidamme niiden seurauksia. Täällä syntyy paljon onnellisia tarinoita. Se tuo suurta tyydytystä, kun esimerkiksi murtuneen jalan takia hoidettavana ollut koira kävelee seuraavana päivänä. Silloin sekä lemmikki että omistaja ovat onnellisia, Terhonen hymyilee.

Myös grillauskausi tuo oman lisänsä asiakasvirtaan, sillä esimerkiksi grillitikut ja maissintähkät aiheuttavat helposti suolitukoksia. Maissintähkät ovat koirien suurta herkkua ja juuri sen kokoisia, että ne tukkivat suolen. Eläinlääkäri on joutunut avaamaan lukuisia maissintähkien aiheuttamia suolitukoksia.

Kesällä lemmikkien omistajien on hyvä ottaa huomioon myös punkit, joita on eläinlääkärin mukaan ollut tänä kesänä erityisen paljon. Vieläkään ei ole liian myöhäistä ottaa punkkilääkettä, joka tappaa jo kiinnittyneen punkin eläimestä. Viime vuonna Terhonen poisti punkin koiralta vielä lokakuussa.

Rakkaudesta hevosiin

Pieneläinklinikan lisäksi Terhonen pyörittää samalla tilalla myös kymmenen hevosen hevostallia, Kurvolan ratsutilaa. Sen parissa hän työskentelee iltaisin ja viikonloppuisin. Työviikoista tulee siis seitsenpäiväisiä.

– Kun työ ei tunnu työltä, niin sitä jaksaa tehdä. Tämä on elämäntapa, Terhonen kuvailee.

Tallilla ja tilalla Terhonen kehuu olosuhteiden olevan Pirkanmaan parhaimpia.  Viimeisen vuoden aikana pihamaalle on rakennettu lämmitettävä maneesi, ulkokenttä ja hevosten aitauksia. 12 hehtaarin tila mahdollistaa hevosten perinpohjaisen ulkoilutuksen.

Lauantaina 7.7. tilalla järjestetään Ortopet- pieneläinklinikan 1-vuotissyntymäpäivät, jossa on myös hevosmeininkiä:

– Lapsille on keppariestekisat kelistä riippuen joko kentällä tai maneesissa. Lisäksi klinikalla on avoimien ovien päivä ja kaikille on tarjolla jäätelöä, Terhonen kertoo toivottaen kaikki tervetulleiksi paikalle.

Ortopet
Kartanontie 17, Akaa
ortopet.net
050 309 9733

Olen muistellut 26 vuoden aikaamme Toijalassa ja Akaassa. Ilman suurempia traumoja siitä on selvitty. Siihen mahtuu monenlaista. Muutto Hämeenlinnasta Toijalaan oli meidän perheelle suuri muutos, hyppy tuntemattomaan. Alkuhämmingin jälkeen hyvin tänne kotiuduttiinkin. Itse sopeuduin paraatipaikalta muutokseen työntäyteisesti hoitaessani Toijalan Monitoimihallia sekä liikunta-asioita 24/7 aina 17 vuoden ajan. Tietenkin koko perhe siinä joutui osallistumaan yrittäjän arkeen ja vaimoni Marjo vielä hoiti omia kuntokeskuksiaan Hämeenlinnassa.

Tyttäremme kasvoivat siinä yrittäjyyden, koulun, liikunnan ja harrastusten lomassa tasapainoisiksi nuoriksi, jotka elävät nykyään kouluttautuneina ammateissaan omilla aloillaan ja tahoillaan. Toinen asuen Espanjassa ja toinen Hämeenlinnassa. Lapsenlapsiakin meillä jo on riemunamme. Ympyrä sulkeutuu ja muutto takaisin Hämeenlinnaan on ajankohtainen.

Kaikkiaan Akaa on ollut hyvä kasvualusta yrittäjänä olemiseen sekä lapsesta nuoreksi aikuiseksi aina alkavaan vanhuuteen asti. Täällä on todella hyvä oppimisympäristö, turvalliset ja hyvät palvelut, niin aikuiselle, lapsille kuin nuorille. Kattava järjestötoiminta, hyvät kulttuuri- ja liikuntaseurat sekä järjestöt takaavat sen. Täällä on hyvät puitteet harrastaa monipuolisesti ja halvalla mitä vain ja koska vain, hyvissä olosuhteissa.

Yritystoiminnan arvostus on välillä ollut hyvää ja huonoakin johtuen eri aikakautensa virkamiehistä sekä luottamushenkilöistä sekä tietysti myös yrittäjistä itsestäänkin. Itse olen kokenut yrittämisen kuitenkin Akaassa mieluisaksi, joskus on ollut joitakin vastoinkäymisiäkin, mutta kaikesta on kuitenkin selvitty neuvotteluilla ja puhumalla asiat halki sekä osallistumalla kaupungin kehittämiseen yhdessä eri tahojen kanssa.

Kaupungin ja yrittäjien välisistä suhteista, kaupunkimme Infrasta sekä rakennusten sisäilmaongelmista täällä puhutaan paljon. Voin vakuuttaa teille akaalaiset, ruoho ei ole vihreämpää aidan toisellakaan puolella. Samat ongelmat vaivaavat tätä yhteiskuntaa, joka puolella ja samoissa asioissa, sote- ja maakunta-asiat mukaan lukien. Lisäksi EU ohjaa meitä mitä typerimmissä asioissa, mutta sehän on tätä nykymenoa parhaimmillaan, kuitenkin… Kaupunkikuva on muuttunut parempaan suuntaan ja rakentaminen on ollut vireää, uusia alueita on syntynyt. Täältä löytyy hyviä yrityksiä aina kansainväliselläkin mittapuulla sekä paikallisesti. Olkaamme ylpeitä osaamisestamme ja jatkakaamme kehityksen kulkua.

Myös media ja median käyttäminen hyvässä ja huonossa on mullistanut tiedottamista kaikin puolin. Itse olen sitä mieltä, että Akaa tarvitsee paikallista mediaa osallistamalla lukijoitaan erilaisiin mielipiteisiin tunteita herättävillä kannanotoillaan, niin kuin median kuuluukin. Kiitos koko Akaan Seudun toimitukselle menneestä ajasta sekä päätoimittaja Juha Kososelle siitä tuesta, jota itse olen saanut 26 vuoden aikana.

Kiitos Toijalan ja Akaan kaupungille luottamuksesta, jota sain aikoinaan tullessani hoitamaan kaupungin omistamaa liikuntakeskusta. Siitä ajasta on vain hyviä muistoja. Kiitos myös sen aikakauden luottamus- ja virkamiehille, jotka luotitte minuun ja yritykseeni. Tänne tuloni aiheutti paljon puhetta ja parranpärinää tullessani hoitamaan Monaria Toijalaan. Suurkiitos akaalaisille yrittäjäjärjestöille sekä yrityksille hyvästä yhteistyöstä. Akaa tarvitsee yrityksiä ja hyviä palveluita, joita te osaatte tarjota. Arvostakaa tekemistänne ja olkaa siitä ylpeitä. Kiitos myös te akaalaiset toreilla ja turuilla. Nähdään kahviloissa ja kuntosalilla.

Kirjoittaja on vuoden Toijalalainen 2005, Eero Eskola

Kirjakaupan kassalla silmiini osui kirja, jonka takakannen teksti tuntui sopivan kirjoitukseeni. Kirja on toki vitsi, mutta sanoma on selvä: asenteella on väliä.

”Töki itseäsi poskeen, sen jälkeen käsivarteen, sitten vielä kylkiin”, kehotin rippikoululaisia menneellä viikolla, kun vietimme päivänä eräänä jumalanpalvelusta Toukolan leirikeskuksessa. Pyysin riparilaisia myös miettimään, miltä tuntuisi, jos joku tökkisi heitä kylkeen samalla lailla. Mahtaisi ärsyttää? Suututtaa?

Raamatussa on – jos ei nyt runsaasti, niin ainakin muutamia – ärsyyntyneitä ihmisiä. Ärsyyntymistä kuvataan hampaiden kiristymisenä tai sapen kuohuntana. Usein ärsyyntymisen aiheuttaa toinen ihminen (ylläri, ylläri), ja syyksi paljastuu kateus.

Mietipä vaikka Joosefia, jonka kateelliset veljet työnsivät kaivoon. Samantyyppinen tilanne oli myös tuhlaajapojalla. Hänhän hurvitteli isältään saadut rahat maailman tuuliin, eli leveästi ja palasi maitojunalla häntä koipien välissä takaisin kotitilalle isänsä luokse. Tämäkös ärsytti isoveljeä, kunnollista ja tunnollista. Häntä ärsytti, että hulttioveljelle järjestettiin kotiinpaluun kunniaksi isot kekkerit. Miten eräreilua ja ärsyttävää!

Sitten olivat vielä ne viinitilan työntekijät, jotka raatoivat koko päivän, mutta saivat saman palkan kuin vain hetken aikaa töitä tehneet kollegansa. Tämäkin oli epäreilua ja ärsyttävää!

Varma tapa saada itselleen paha mieli on vertailla itseään toisiin. Totesinkin rippikoululaisille, että aina on joku toinen, joka on parempi koulussa/urheilussa/harrastuksissa. Aina on joku toinen, joka on suositumpi kuin itse. Aina on joku toinen, joka menestyy paremmin kuin itse. Aina on joku toinen, jonka iho on kuulaampi ja kauniimpi kuin oma. Aina on joku toinen, joka menestyy paremmin, onnistuu kaikessa ja on oikea Hannu Hanhi.

Toisen onnistuminen ja toisen hyvä ei ole itseltä pois, kerroin rippikoululaisille. Myötäilo on tärkeä taito ja asenne. Hyvä olisi myös olla tyytyväinen siihen, mitä itsellä on ja nähdä arjen ilonaiheet. Kerroin vielä kampaajasta, jonka jutustelua asiakkaansa kanssa hiljattain kuuntelin. Asiakas kertoi lomasta ja matkastaan, kampaaja myötäiloitsi eikä yhtään lannistanut asiakastaan negatiivisilla kommenteilla. Täydet pisteet kampaajalle.

Leirimme mahtavat isoset pitivät hienoja iltahartauksia. Yksi hartaus liittyi onnellisuuteen. Siinä mietittiin onnenaiheita. Mistä asioista olet kiitollinen juuri nyt? Se on hyvä harjoitus kaikille. Sellainen asenne olisi hyvä, että olisi onnellinen niistä asioista, joita on eikä miettisi, mitä asioita pitäisi saada vielä lisää. Loppujen lopuksi onnellisuuden elementit koostuvat kaikesta muusta kuin tavaroista ja materiasta. Niitä onnellisuuden elementtejä ovat perhe, rakkaat, ystävät, hyvä työ, harrastukset… Keksi sinä lisää! Onnellista kesää!

Riina Saastamoinen

Kirjoittaja on Kylmäkosken kappalainen

Opetusneuvos Hilda Huntuvuori (oik.) ja elämäntoverinsa Saimi Hämäläinen Toijalassa. Kuva: Akaa-Seuran arkisto.

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina; siinä muutamia opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923-1949.

Kesäkuussa kirjailijan kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Hilda Huntuvuori siirtyi tästä ajasta iäisyyteen 17.6.1968. Tällä vuosituhannella kirjailija on tavallaan kuin syntynyt uudelleen useita kertoja.

Nyt on sopiva ajankohta tarkastella miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle. Elämäntyö kasvattajana ja opettajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa tulivat olemaan pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Hildan persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän ”Hilda – elämän yty” ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee kirjojen Turku-teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi muutaman vuoden kuluttua Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.

Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja historiakulttuuriseen kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen yhdistyksen refefee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda Huntuvuori syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa ”Uusi Turku tupineen” pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailija-näkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien Turun ja Turun seudun keskiajan kuvauksissa.

Vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Nuori Maunu Tavast kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverosto Turun seudulla, opiskeluaikaa Prahassa, Roomassa ja Pariisissa.

Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu”, dramaturgi Jouni Laine dramatisoi historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014–2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa muun muassa näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesänä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Monet seniorit muistivat Hilda Huntuvuoren myös Kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E. A. Saarimaan kanssa.

Postuumina vuonna 2012 julkaistu Nuori Maunu Tavast on edelleen ajankohtainen 1300-luvun jälkimmäisen puoliskon elämän kuvauksena Turussa ja lähiseudulla. Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan ”historialliset romaanit eivät vanhene koskaan”. Tämän mielipiteen voi testata esimerkiksi merkittävimmän piispamme nuoruudesta.

Sirpa Shüler

Sauli Saunamäki otti kultaa Ruotsin Boråsissa.

Toijalan Vauhdin Sauli Saunamäki voitti Pohjoismaiden mestaruuden keihäänheitossa Boråsissa Ruotsissa 6.–8.7. pidetyissä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Saunamäen sarja oli M 60.

Kilpailu muodostui kaiken kaikkiaan varsinaiseksi maratonkilpaluksi. Kisan piti alkaa callingilla kello 18.10, eli siihen mennessä piti varsinaiset verryttelyt olla tehtynä. Kilpailu kuitenkin siirrettiin muiden lajien vuoksi toiselle kentälle, johon oli bussikuljetus. Heittäjistä kukaan ei kuitenkaan suostunut heittämään siellä kentän keskeneräisyyden vuoksi.

Takaisin päästadionille siirtymisen jälkeen kova sivuvastainen tuuli asetti omat haasteensa. Samaan aikaan heitti myös ikäluokka M 55. Saunamäen sarjan kilpailu pääsi alkamaan vasta noin kello 20.30.

Tilastollisesti ennen kilpailua Saunamäki oli ykkönen ennen norjalaista Lars Åke Greiffiä. Neljännen kierroksen aluksi Saunamäki kiskaisi 46,72 joka riitti selkeään voittoon. Kakkoseksi viimeisellä heitollaan tui Ruotsin Håkan Josefsson tuloksella 44,80. Kolmanneksi sijoittui Ruotsin Rolf Munke, joka heitti viimeisellä heitollaan 40,08. Neljänneksi tui Norjan Lars Åke Greiff, tuloksella 38,45. Norjalainen väsyi omien sanojensa mukaan kilpailun pitkittymiseen.

Sauli Saunamäki voitti keihään Pohjoismaiden mestaruuden. Toiseksi tuli Ruotsin Håkan Josefsson ja kolmanneksi Ruotsin Rolf Munke.

Sää ei suosinut Viialassa piirinmestaruusotteluita. Siitä huolimatta Valtin Mikael Viitanen juoksi 4-ottelun 60m aidoissa ennätyksensä 11,27. Kuva: Aija Mansikka.

Hämeen piirin 9–15 -vuotiaiden piirinmestaruusottelut kilpailtiin viime viikolla Akaassa ja Kangasalla. Tiistaina kisoja isännöi Viialan Valtti, keskiviikkona Kangasalan Urheilijat -68 ja torstaina Toijalan Vauhti. 9-11 -vuotiaat kilpailivat 3-ottelussa, 12–13 -vuotiailla lajina oli 4-ottelu ja 14–15 -vuotiailla 5-ottelu.

Sade ei pysytellyt poissa miltään ottelupaikkakunnalta, mutta eniten vetiset olosuhteet kiusasivat Viialassa. Koko kilpailujen ajan kestänyt sade taukosi vasta kisojen loputtua. Märän kelin vaikutus näkyi varsinkin korkeushyppytuloksissa.

Toijalan Vauhdilta osallistui piirinmestaruusotteluihin 14 urheilijaa.  Vauhtilaisille ei tällä kertaa mitaleita tullut, mutta urheilijoiden saavuttama seurakohtainen pistemäärä oli paras viiteen vuoteen, 95 sisulisäpistettä.

Viialassa pidetyissä 12–13 -vuotiaiden 4-otteluissa T13-sarjan Jonna Uolamo otteli 1120 pistettä ja sijoittui viidenneksi.  T12-sarjan Miisa Turunen keräsi 820 pistettä ja oli 17.

Kangasalan 3-otteluissa P10 sarjan Eelis Numminen oli kuudes 713 pisteellä ja T11-sarjan Laura Ratilainen kymmenes 846 pisteellä. Lauran kanssa samassa sarjassa ottelivat myös Eevi Vatka ja Lotta Sannamo.  Eevin tulos oli 584 pistettä ja Lotan 459 pistettä.

Toijalan urheilukentällä käydyssä kotiottelussa nuoret vauhtilaiset menestyivät myös hyvin.  kahdeksanvuotias Julia Suolaniemi otteli T9-sarjan 3-ottelussa kahdeksanneksi (561 pistettä)  Saman sarjan Milja Välläri oli 11. (541 pistettä) ja Jade Hukka 15. (498 pistettä) Tinja Vaittinen otteli 331 pistettä ja saman T9-sarjan Elli Rantasalo 300 pistettä.

Poikien saavutuksia täydensi Joona Ratilainen P9-sarjassa. Joona otteli 365 pistettä ja sijoittui 14:nneksi.  T11-sarjan 3-ottelussa kisailivat kaksossisarukset Seela ja Iina Turunen. Seelan sijoitus oli 11. (605 pistettä) ja Iinan 18. (533 pistettä).

Samu Pentinniemi otteli neljänneksi

4- ja 5-otteluiden päätöslaji 800 metriä ratkaisee sijoitukset. T13-sarjan 4-ottelussa Valtin Anna Oksa sijoittui seitsemänneksi. Kuva: Aija Mansikka.

Viialan Valtista pm-otteluihin osallistui 15 urheilijaa. Parhaan sijoituksen otteli Samu Pentinniemi, joka kävi tiukkaa kisaa pronssimitalista P9 -sarjassa, mutta jäi lopulta mitalien ulkopuolelle neljännellä sijallaan. Samu juoksi 40 metriä aikaan 7,18, hyppäsi pituutta 325 ja työnsi kuulassa ennätyksensä 5,63.

P13 -sarjassa Mikael Viitanen uudisti viimevuotiseen tapaansa viidennen sijan 4-ottelussa (60m ajalla 11,27, korkeus 136, kuula 7,50 ja 800 m ajalla 2.39,63). Saman sarjan Joona Lehtinen oli yhdeksäs. T13-sarjassa Anna Oksa otteli seitsemänneksi ja Sanni Niskanen kahdeksanneksi.

Muut sisulisäpisteille eli 20 parhaan joukkoon otelleet olivat Roosa Haanpää, Veli Lepo, Maija Oksa, Veera Paldanius, Vilja Hujanen ja Jenna Pentinniemi.

Pm-otteluissa eniten osallistujia keräävät nuorimpien, eli 9–11 -vuotiaiden sarjat. Suurin osallistujamäärä oli tänä vuonna T9-sarjan 3-ottelussa: 38 kilpailijaa. Kaikkiaan HämSYn pm-otteluissa kilpaili yli 220 urheilijaa.

Aija Mansikka, Kari Uolamo