T13-sarjan 60 metrillä Forssan Malla Tuomola juoksi 2. erän voittoon kintereillään Akaan joukkueen Josefiina Saarinen, Anna Oksa ja Miisa Turunen. Kuva: Aija Mansikka.

Lauantaina kilpailtiin viides yleisurheilun seuraottelu yhdistetyn Viialan Valtti-Toijalan Vauhti -joukkueen ja Forssan Salaman välillä. Akaa oli voittanut kolme edellistä ottelua, ja nyt Forssa lähti kotikentällään lyömään kiilaa Akaan voittoputkeen.

Akaan joukkue napsi lajeista voittoja ja kärkipään sijoituksia mukavasti. Usko oman joukkueen voittoon oli vahva. Pistelasku oli kuitenkin armoton: Forssa vei voiton pistein 219-179.

Akaan voitto olisi merkinnyt sitä, että kiertopalkinto olisi ollut ensi vuonna katkolla Akaassa. Seuraottelun sääntöjen mukaan viidestä peräkkäisestä voitosta joukkue saa pytyn omakseen.

Akaan ja Forssan välinen seuraottelu on mukava piristysruiske kesän kilpailujen keskellä. Valtti ja Vauhti lähtivät Forssaan yhteisesti bussilla ja kilpailun päätteeksi polskittiin paikallisessa kylpylässä. Tärkeintä loppujen lopuksi ei kuitenkaan ole voitto, vaan yhdessä tekeminen rennolla fiiliksellä.

Forssalla juoksuvoima ja pojat vahvuutena

Forssa veti seuraottelussa pidemmän korren siinä, että se sai edustuksen kaikkiin 15-vuotiaiden poikien lajeihin – Akaa ei yhteenkään. Akaan ongelmana on jo pitkään ollut se, että 15-vuotiaita yleisurheilevia poikia ei ole.

Toinen Forssan vahvuus oli juoksuvoima sekä pikajuoksuissa että pidemmillä matkoilla.

Seuraottelussa lajivoitosta saa viisi pistettä, seuraavista sijoista 3-2-1, kuitenkin niin, että vain kaksi saman joukkueen urheilijaa saa pisteitä. Kukin urheilija saa osallistua vain kahteen lajiin ja lajit pitää tehdä samassa sarjassa, viestiä lukuun ottamatta. Viestin saa juosta muussakin sarjassa.

Aija Mansikka

Chorale pokkasi kultaa Jysäri festivaalilla albumillaan Unimaailma.

Viikonloppuna ennätysyleisön saaneilla Jysäri festivaaleilla Jämsän Himoksella esiintynyt Chorale sai keikkansa lopuksi yllätyksen, kun lavalle astui Hitmix-kanavalta tuttu Kimmo Sainio ojentamaan bändille kultalevyä.

– Olin juuri kiittämässä Retroperjantai-kappaleen jälkeen yleisöä hyvästä keikasta, kun kuulin jonkun muun puhuvan mikkiin. Ajattelin ensin, että kyseessä oli joku tekninen häiriö, mutta katsottuani taakse näin Kimmon. Katsoimme bändin laulajan Susannan kanssa toisiamme ja mietimme, että mikä juttu, kertoo Markus Ahola.

Chorale on perustettu vuonna 2000 Toijalassa ja bändi viettääkin ansaitusti 20-vuotistaiteilijajuhlaa parin vuoden päästä.

– Kyllähän tämä kultalevy on kova juttu bändille ja varmasti kaikille mukana olleille. Univiidakko, joka löytyy kultaa saaneelta Unimaailma albumilta on striimattu jo yli miljoona kertaa ja Retroperjantai tulee kivasti perässä ylittäen kohta miljoonan striimin. Voiko tässä enempää olla kiitollinen faneille, toteaa Ahola.

Dj Oku Luukkaisen tähdittämä Ultimate 90’s show, johon Choralen lisäksi kuului Solid Base ja Mighty 44, keskeytyi hetkeksi kultalevyn jaon vuoksi.

– Kyllähän sitä hetken mietti, että mitähän muut ajattelee keskeytyksestä, kun kumminkin on kova lataus keikkaan jokaisella. Ajatus kuitenkin meni pois, kun lavan taakse mennessä yksi omista nuoruuden idoleista Thomas ”Teo T” Nordin Solid Base-yhtyeestä onnitteli kultalevystä, sanoo Ahola.

Ultimate 90’s showhun kuuluivat Choralen lisäksi Dj Oku Luukkainen, Solid Base ja Mighty 44.

Levyllä esiintyvissä kappaleissa on säveltäjänä ja sanoittajana akaalainen Tero Laihanen.

Kuolinilmoitus Toijalan Sanomissa 16.11.1918.

Maailmanlaajuisia influenssaepidemioita on esiintynyt ainakin 1800-luvun lopulta lähtien. Kaikkein ankarimmaksi kulkutaudiksi muodostui vuosien 1918–1920 espanjantaudin nimellä kulkeva influenssaepidemia.

Sairaus oli huomattavasti rajumpi kuin siihen asti esiintyneet influenssat. Espanjantaudin kohdalla oli erikoista, että kuolleisuutta esiintyi erityisesti 20–45-vuotiaissa. Suomessa tautiin kuolleita oli arviolta noin 20 000.

Espanjantauti levisi Suomeen jo kesäkuussa 1918, heti sisällissodan päätyttyä. Tauti raivosi aluksi erityisesti vankileireillä. Sen jälkeen se kulkeutui kotiutettujen sotilaiden ja vapautettujen vankien mukana eri puolille maata. Ensimmäiset epidemiatapaukset ilmenivät heinäkuun alussa 1918. Suurimmillaan sairastavuus oli syksyllä 1918.

Espanjantaudin iskiessä maa oli yhteiskunnallisessa kriisissä. Vankileirien lisäksi punaisten pakolaisaallot kulkivat maan poikki kohti rajaa heikosti ravittuina ja sairaina. Lisäksi ihmisiä oli valtavasti liikkeellä joko etsimässä omaisuuttaan tai ruokaa.

Joukkotapahtumissa kuten markkinoilla taudit tarttuivat ja tapahtumiin osallistuneet toivat kotiin tullessaan niitä mukanaan. Vilkkaiden liikenneyhteyksien varrella tartuntavaara oli suurempi, kun taas harvemmin asutulla maaseudulla tartuntoja oli vähemmän.

”Tauti raivoo toisin paikoin hyvinkin yleisenä ja ankarana”

Espanjantauti saapui Hämeen maakuntaan kesällä 1918. Toijalan Sanomat kirjoittaa heinäkuun lopussa 1918:

”Tarttuvia tauteja on yhä liikkeessä, varsinkin espanjantautia on moni saanut sairastaa sen jälkeen, kun hevospäivillä liikkuvat miehet taudin tänne toivat. Rokkosairaalassa on vielä 5 potilasta. Mutta näyttää siltä, että rokkotauti on jo taukoamassa, sillä viimeinen sairas tuotiin noin pari viikkoa sitten. Myös Akaan kunnanlääkäri Kaarlo Palkonen menehtyi espanjantaudin ensimmäisen aallon aikana heinäkuun lopussa 1918.”

Toiveet taudin tyrehtymisestä olivat ennenaikaisia, sillä syksyyn mennessä tauti yltyi uudelleen leviten paikkakunnalta toiselle. Tampereen Sanomat kirjoitti, miten tauti raivoo toisin paikoin hyvinkin yleisenä ja ankarana jatkaen: ”Koetimme eilen eri tienoilta maaseutua ottaa selkoa a. k. espanjantaudin levenemisestä, koska se kaikesta päättäen on varsin suuri. Tehtävä ei kuitenkaan ollut niinkään yksinkertainen, sillä ensi yrityksemme saada puhelimitse tavata asianomaista kunnanlääkäriä meni useimmissa tapauksissa myttyyn.”

Lokakuun alkupuolella espanjantaudin kourissa oli Akaassa noin 20-30 henkilöä. Influenssa jälkitauteineen oli ankara, sillä kuolemantapauksiakin esiintyi.

Toijalan Sanomat 16.11.1918

Väestöä kehotettiin suurempaan huolellisuuteen, jottei tauti yltyisi entisestään. Lääkärin apuun turvauduttiin usein liian myöhään, kuten varsinkin lasten kuolleisuusluvut osoittavat.

Tuula Vuolle-Selki

Lähteet:

Linnanmäki, Eila 2005. Espanjantauti Suomessa. Influenssapandemia 1918–1920. SKS.Helsinki.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/influens.html

Tampereen Sanomat 17.10.1918

Toijalan Sanomat 27.7.1918, 16.11.1918

Akaassa toimivan Allin Avun yrittäjä Sari Lajusuo.

Akaassa Allin Apua pyörittävä Sari Lajusuo on monipuolinen nainen, sillä hän on valmistunut niin vyöhyketerapeutiksi, hierojaksi kuin hotelli- ja ravintolaesimieheksi. Sarin monipuolisen koulutuksen ja vuosien työkokemuksen ansiosta Allin Avun palveluvalikoima on laaja; tarjolla on vyöhyketerapiaa, intialaista päänhierontaa, perinteistä hierontaa sekä pitopalvelua. Lisäksi Sari myy Kotigastronomi-tuotteita kotimyyntinä.

Allin Avun hyvän olon hoitoihin keskittynyt toimipiste sijaitsee Pätsiniemessä. Tunnelmallisella hoitohuoneella kireät lihakset ja jumittavat hartiat hierotaan kuntoon. Vyöhyketerapialla puolestaan hoidetaan muun muassa migreeniä ja erilaisia jännitystiloja.

Pitopalvelupuolen päämaja on hiljattain valoisaksi ja viihtyisäksi remontoidussa kokous-, koulutus-, ja juhlatila Allin Pirtillä Sontulantiellä. Allin Pirtillä Sarilla on käytössään 45 hengen juhlatila ja keittiö, jossa Sari valmistaa herkut monenlaisiin tilaisuuksiin. Allin Pirtillä on järjestetty muun muassa kokouksia, koulutuksia, syntymäpäiviä ja rippijuhlia. Paikka on avoinna sopimuksen mukaan.

– Allin Pirtin keittiöllä pystyn myös valmistamaan ruoat isoihinkin tilaisuuksiin, esimerkiksi häihin, ja viemään ne asiakkaan toivomaan tilaan. Juhlaruoan teen helposti noin sadalle hengelle. Ruoka räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan, Sari kertoo.

Kahvipöytään Sari tekee tuoretta tarjottavaa jopa 200 hengelle. Erilaisten ruokavalioiden ja allergioiden vaatimukset otetaan huomioon.

Syksyn pimeneviin iltoihin Sarilla on tarjolla akaalaisittain täysin uusi konsepti: viinitastingit. Niitä Sari järjestää Allin Pirtillä yhteistyössä Arto Mantelan kanssa.

– Arto hoitaa tastingit, sillä hänellä on siihen koulutus. Minä puolestani teen ruoat tilaisuuden teeman mukaan. Viinitastingissa voidaan keskittyä esimerkiksi jonkin tietyn alueen puna- tai valkoviineihin tai vaikkapa samppanjoihin. Järjestämme tilaisuuksia elokuusta lähtien, Sari toteaa.

Koska Sarin päivät kuluvat useammassa paikassa, tavoittaa hänet varmimmin puhelimitse.

– Useimmiten pystyn vastaamaan puhelimeen heti, mutta jos minulla on juuri puhelimen soidessa esimerkiksi hieronta-asiakas, palaan asiaan niin pian kuin mahdollista, Sari lupaa.

Allín Apu

Sontulantie 3, Toijala

allinapu.fi

0400 987 966

sari@allinapu.fi

Vuodesta 2015 lähtien naimisissa olleiden Riikka ja Seppo Mikkolan arki on yleensä niin kiireistä, että aviopari ehtii nähdä toisiaan lähinnä iltaisin. Toisinaan Seppo käy leikkauttamassa hiuksensa Riikan parturi-kampaamossa. Omien alojensa ajan hermolla pysyäkseen Riikka ja Seppo kouluttautuvat säännöllisesti.

Akaalaiset Mikkolat ovat varsinainen tehotiimi, mitä tulee yrittäjyyteen. Parturi-kampaaja Riikka Mikkola, 26, ja taksiyrittäjä Seppo Mikkola, 31, ovat molemmat ryhtyneet yrittäjiksi parikymppisinä. Sepolla tulee kymmenen vuotta täyteen ensi vuonna, Riikka on työskennellyt yrittäjänä kuusi vuotta. Molemmat myös viihtyvät töissä. Työviikko on kumpaisellakin 6–7-päiväinen.

– Tekisimme me enemmänkin, mutta päivät loppuvat kesken, Taksiliikenne Mikkolan yrittäjä Seppo Mikkola vitsailee.

Pariskunnan molemmat osapuolet ovat kotoisin maataloista, mikä on vaikuttanut suhtautumiseen työntekoa kohtaan. Työmoraalia on imetty omilta vanhemmilta niin, että kummallekin yrittäjyys on tuntunut luontevimmalta työnteon muodolta.

Yrittäjyyden lisäksi Riikka käy viikonloppuisin myös palkkatöissä Kylmäkosken Nesteellä vaihtelun ja hyvän työporukan vuoksi.

Seppo taas pyörittää taksifirman lisäksi myös Autopesu Mikkolaa, jossa pesujen lisäksi myydään ja vaihdetaan autoihin renkaita.

– Hektisyys tekee ihan hyvää. Silloin pysyy vireessä, Seppo sanoo.

Hän tunnustaa, että voisi kuitenkin palkata taksifirmaansa kaksi kuljettajaa lisää.

Yrittäjiksi parikymppisinä

Kylmäkoskelta kotoisin oleva Seppo alkoi kuljettaa invataksilla asiakkaita alle parikymppisenä, koska tuolloin oli vapaana ainoastaan invataksilupa. Seppo pitää asiaa onnenpotkuna. 12 vuotta  invataksia ajanut yrittäjä hankki kalustoonsa juuri kolmannen invataksin.

Vuosien saatossa asiakkaat ovat oppineet tuntemaan palvelualttiin miehen takseineen niin hyvin, että Seppo on saanut palkata firmaansa kahdeksan taksinkuljettajaa. Autoja firmassa on seitsemän. Taksien käyttöikä on firmassa noin kaksi vuotta, mikä takaa miellyttävän ja turvallisen kuljetuksen perille.

Sääksmäeltä kotoisin oleva Riikka lähti aikanaan vuokratuoliyrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä. Kesäkuun alussa hän siirtyi Parturi-kampaamo Paakin päävastuulliseksi yrittäjäksi. Riikka on laajentanut Paakin palvelutarjontaa, ja nykyisin saman katon alta saa hiustenleikkuun, värjäyksien ja permanenttien lisäksi myös ripsien taivutuksia ja sokerointeja.

– Meillä on myös alakerrassa tilaa, joten sen voisi jossain kohtaa remontoida vaikka hierojalle ja kosmetologille, Riikka suunnittelee tulevaisuutta.

Mikkolat kouluttautuvat säännöllisesti pysyäkseen omien alojensa ajan hermolla.

Kesällä kannattaa ennakoida

Kesäajat tietävät pienoisia muutoksia niin taksinajoon kuin myös parturi-kampaamoihin. Taksiliikenteen sopimusajot loppuvat kesäksi, mutta kuljetettavia riittää Sepolla iltoihin ja öihin asti.

Sen sijaan Riikan kampaamossa on normaaliin työaikaan enemmän asiakkaita, kun mökkeilijät saapuvat Akaaseen. Myös juhlat esimerkiksi hääkampauksineen tuovat oman lisänsä Riikan töihin.

– Meillä menevät vähän ristiin nämä työajat. Joskus käyn leikkauttamassa hiukseni Riikalla, jolloin näemme toisiamme päiväsaikaan, Seppo kertoo.

Kesäjuhliin osallistuville Riikan ja Sepon vinkki on ennakkoon varaaminen, jolloin varmasti saa taksikyydin tai hiukset kuntoon oikeaan aikaan.

Mutta mitä Riikka ja Seppo tekevät silloin, kun he eivät ole töissä?

– Kotona kaikki vapaa-aika menee kahden tanskandogin kanssa ja niiden sotkuja siivotessa, Riikka virnistää.

PARTURI-KAMPAAMO PAAKKI
Valtatie 20, Akaa
facebook.com/Paakkitoijala
03 5422139

TAKSILIIKENNE MIKKOLA
Yrittäjäntie 1, Akaa
taksiliikennemikkola.fi
029 1700 356
seppo.mikkola@ taksiliikennemikkola.fi

Taksialan kaikkien aikojen mullistus

Juuri voimaan tullut uusi taksilaki on taksialan koko historian suurin mullistus, ja se jakaa kuljettajien mielipiteet jyrkästi. Osa taksinkuljettajista on ilmoittanut lopettavansa ajonsa, mutta Taksiliikenne Mikkolan yrittäjä Seppo Mikkola näkee uudistuksen positiivisesti:

– Minun mielestäni uudistus on hyvä asia. Suhtaudun siihen toisaalta innolla, vaikka totta kai siihen liittyy pientä jännitystäkin. Minulla ei ole käynyt mielessäkään ajamisen lopettaminen, Seppo kertoo.

Yrittäjä on myös valmistautunut uudistuksen aiheuttamaan mullistukseen perustamalla yhdessä viiden muun samoin ajattelevan kanssa kuljetuspalveluyrittäjien verkoston PTS Finland Oy:n. Verkoston avulla firma voi järjestää asiakkaille tasalaatuisia ja asiakaslähtöisiä kuljetuksia ympäri Suomea.

– Firma on perustettu ennakkoon tilaamista varten. Se ei ole akuuttiin kyydin tarpeeseen, vaan sen kautta yksityiset ja yritykset voivat tilata kuljetuksen ennakoiden. Näin me voimme räätälöidä palvelun hyväksi ja ennen kaikkea varmistaa laadukkuuden, joka pohjautuu erityisesti kuljettajien asiakaspalvelun tasoon. Kysehän on kuitenkin ihmisten välisistä kohtaamisista.

PTS Finland Oy:n tausta-ajatuksena on pienten toimijoiden yhteistyö, jolloin se pärjää kilpailussa isoillekin yrityksille. Jos esimerkiksi eri puolilla Suomea asuvilla ihmisillä on tapaaminen, PTS Finlandin avulla ryhmä pääsee sovittuun aikaan ja paikkaan. Reittisuunnittelu on vahva osaamisalue yhtiössä.

Sisä-Suomen poliisi varoittaa bensa-automaattien käyttäjiä kortin kopiointilaitteista. Polttoaineasemille asennettuja kortin kopiointi- ja tunnusluvun kuvaamislaitteita havaittiin 2.7. Pälkäneellä ja 10.7. Valkeakoskella. Molemmat asemat ovat ABC-ketjun kylmäasemia.

Pälkäneellä poliisi purki kopiointilaitteen 2.7. Sammontie 3 kylmäasemalta. Valkeakoskella poliisi purki 10.7. Mahliankatu 2:n kylmäasemalta kaksi kopiointilaitetta. Valkeakoskella laitteet oli asennettu molempiin mittareihin.

Poliisi pyytää juuri ennen purkamisaikaa automaateilla asioineita ihmisiä olemaan yhteydessä pankkiinsa ja uusimaan käyttämänsä maksukortit.

– Mikäli tankkaus on tapahtunut aiemmin tai epäilee joutuneensa toisaalla vastaavan rikoksen uhriksi, mahdollisena vaihtoehtona on myös ulkomaanostojen ostorajojen laskeminen pankin kautta, jolloin korteilla ei pitäisi määrätyn rajan ylittäviä ostoja ilman rajan korottamista tekemään, poliisista kerrotaan.

Tankkaamishetkellä tulisi myös aina peittää sormet tunnuslukua syöttäessä. Kamera on usein ollut asennettuna suoraan näppäimistön yläpuolelle tai sivulle.

Rikoksesta epäiltyjä ei ole tiedossa

Poliisi selvittää rikoksia petoksen yrityksinä, eikä rikoksesta epäiltyjä ole toistaiseksi tiedossa. Mahdolliset yhteydenotot epämääräisistä, poikkeavista automaateista tulee välittömästi tehdä poliisille.

Automaatissa oleva poikkeava laite tai automaatin ympärillä tapahtuva asennus ja purkamistapahtuma tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen.

Poliisin purkamat laitteet ovat olleet teknisesti hyvätasoisia ja siten melko huomaamattomia. Kopiointi- ja kuvaamislaitteita voi olla asennettuna myös muiden ketjujen polttoaineautomaateille.

Kuukkeli-leirillä leiriläiset valoivat leirimerkkejä.

Eräänä kesäkuun puolivälin aamuna ennen kuutta reilut 120 partiolaista kokoontui Toijalan torille. Lähdimme ajamaan kohden pohjoista ja Kuukkeli-leiriä. Ensimmäisen matkapäivän teemana oli Suomen historian vaiheet ja kohokohta oli tutustuminen Raatteentien taistelupaikoille

ja Talvisotamuseo Raatteen Porttiin.

Ensimmäisen yön yövyimme Suomussalmella Hossan kansallispuiston huikeissa maisemissa. Toisena päivänä iloinen matkanteko jatkui ja pääsimme vierailemaan Kiutakönkäällä Suomen komeimmilla vesiputouksilla ja tutustuimme myös Oulangan luontokeskukseen.

Toisen päivän illalla saavutimme matkakohteemme Saariselällä. Pääsimme yöpymään Hämeen Partiopiirin omistamaan Lapinhämeeseen. Lapinhäme sijaitsee Sodankylässä lähellä Kiilopään tunturia noin tuhannen kilometrin päässä Toijalasta.

Leirielämää pohjoisessa

Ensimmäinen ilta leiripaikalla kului telttoja pystytellen ja paikkoihin tutustuen leirin johtokaksikon Paavo ”Pave” Heleniuksen ja Sari ”Alli” Lajusuon opastuksella. Jo seuraavana aamuna vanhimmat leiriläiset suuntasivat kulkunsa kohden tuntureita. Vaikka näillä ensimmäisillä vaelluksilla ei sää aina suosinutkaan, saivat vaeltajat kokea Lapin lumoa. Löytyi lunta, tunturipuroja, kapuamista ja kauniita maisemia.

Hirvi- ja Citykani-joukkue koskimelonnassa Lapissa.

Leirille jäävät pääsivät partiokisaamaan, etsimään kultaa ja yhtenä päivänä myös tutustumaan Inarin kuntakeskukseen. Siellä vierailimme Siida-museossa ja pääsimme kokemaan unohtumattoman koskimelontaelämyksen.

Kun vanhemmat palasivat vaellukselta, he pääsivät tutustumaan näihin Lapin ihmeisiin ja nuoremmat leiriläiset lähtivät vaeltamaan. Varmasti jokainen leiriläinen sai kokea jotain, mitä täällä etelässä ei pääse kokemaan; savusauna ja kultaa, iltanuotiohetkiä yöttömän yön illassa ja shamaanirummun valmistusta, alumiinivalun tekemistä, uintia tunturipurossa, hyvää ruokaa ja leiriherkkuja.

Sudenpennut Arajärvellä

Viime viikonloppuna Toijalan Eräveikkojen 7–10 -vuotiaat partiolaiset kokoontuivat Retro18 -leirille Arajärvelle, toijalalaisten partiolaisten leiripaikalle. Leirille lähdettiin perjantaina ja heti Aralla päästiin leiritunnelmaan leirinjohtaja Juha Kreusin johdolla. Teimme leirihuivit ja tutustuimme teltan pystytykseen. Parasta oli, että pääsimme itse rakentamaan leirirakennelmiakin.

Lauantain ohjelmassa oli perinteistä partiotaitokilpailua Mini-pillinauha kisassa. Oli jännittävää rakentaa katapulttia ja päästä melomaan rinkkalautalla. Ilta huipentui iltanuotioon, johon nuotiotuli saapui mystisesti veneellä. Sunnuntaina oli aika laittaa leirialue taas kuntoon ja väsyneet sudenpennut lähtivät kotimatkalle jälleen monta leirimuistoa rikkaampana.

Arajärvellä painettiin leirihuiviin logoja.

Gallup: Mikä oli parasta kesän partioleirillä?

Kalle Boström, 10vuotta. Osallistui Kuukkeli-leirille.

– Kivointa oli syöminen ja teltassa oleminen. Kivaa oli myös leiriolympialaisissa, josta sain mitalin.

Joona Nevalainen, 11vuotta. Osallistui Kuukkeli- ja Retro18-leirille.

– Koko leiri oli tosi kiva. Leirillä oli hyvää ruokaa. Yksi hauskimmista leirimuistoista oli bussimatkustaminen. Lapista jäivät erityisesti mieleen porot ja puhdasvetiset tunturipurot.

Sudenpentuleiriläiset Levonkalliolla

Iida Hämäläinen, 14vuotta. Osallistui Kuukkeli- ja Retro18-leirille.

– Kuukkelilla oli parasta vaelluksella oleminen.

Veera Rajala, 7 vuotta. Osallistui Retro18-leirille.

– Kaikki on ollut kivaa. Erityisen kivaa on ollut rastitehtävien tekeminen. Erittäin hauskaa oli rakentaa katapultti.

Iira Piispa, 8 vuotta. Osallistui Retro18-leirille.

– Leirillä on hienoa yhdessäolo kavereitten kanssa sekä leikkiminen. Myös uiminen ja donitsilautalla melominen on ollut tosi kivaa.

Siiri Pelonen, 8 vuotta. Osallistui Kuukkeli- ja Retro18-leirille.

– Molemmilla leireillä on ollut hauskaa. Kaikkein parasta Retro-leirillä on ollut uiminen ja rinkkalautalla seilaaminen. Kuukkelilla parasta oli koskenlasku kumiveneellä.

Petrus Hautaviita, 14 vuotta. Osallistui Kuukkeli-leirille.

– Kivointa Kuukkelilla oli luonto, joka on niin erilaista kuin kotona. Elämyksistä mieleenpainuvin oli vaellus.

Eräs vaelluksen haasteista oli tunturipuron ylittäminen.

Maria Koivuniemi. Osallistui Kuukkeli- ja Retro18-leirille.

– Retro-leirillä on ollut hyvä meininki ja kiva fiilis. Kuukkeli oli koko perheelle hieno kokemus. Juhlaleiri Lapissa oli Eräveikkojen 90-vuotisjuhlavuoden tyyliin huikea. Haikki jäi ikimuistoisena mieleen. Kuukkelilla oli mukana koko Koivuniemen perhe. Perheen pojalle jäi mieleen yksittäisistä kokemuksista mieleen kullankaivuu ja -huuhdonta.

Mari Siukola

Siiri Pelonen

Veera Rajala

Petrus Hautaviita

Maria Koivuniemi

Kalle Boström

Joona Nevalainen

Iira Piispa

Iida Hämäläinen

Toijalan Sanomien N:ssa 13 olette arw. ”Weronmaksaja” suvainneet pitää ankaran nuhdesaarnan allekirjoittaneelle siitä, että Akaan kuntakokouksessa tk. 3 pnä rohkenin käyttää ikävää welwollisuuttani walwomalla Toijalan Osuusmeijerin laillista saatawaa Toijalan Elintarvikelautakunnalta. Ryhtyessäni wastaamaan teidän tekeleeseenne täytyy minun heti alussa huomauttaa, että, jos wastauksessani hyvin wähän kosketellaan kysymyksessä olewan Toijalan Osuusmeijerin 30,000 markan saatawan laillisuutta, niin syy siihen on Teissä, sillä Te näytätte sen puolen koskettelemista wisusti karttawan. Tyydyn siis etupäässä oikomaan tekemiänne wirheitä.

Erehdytte ensinkin siinä, kun sanotte kyseenalaistaen 30,000 markan saatawan jääneen yksistään ”Elintarwikekomisaarion” eli kapinan ajalta. Siitä on n. 13,000 mk kerääntynyt wiime tammikuulla ja loput n. 17,000 mk helmi–maalis ja huhtikuulta eli kapinan ajalta. Werratkaa näitä numeroita keskenään ja mainitsemiani aikamääriä keskenään, niin warmaankin huomaatte, kummalla ajalla meijerin hallinnon taholta on Elintarwikelautakuntaa tiukemmin welottu: samaten huomaatte, ,kuinka suuri on ollut ”suru siitä, miten punaisten kanssa olisi pysynyt wälilöissä”. Jos mainitun laatuinen ”suru” tosiaankin olisi meijerin hallinnossa wallinnut, niin warmaankin tämä meijerin laillinen saatawa Elintarwikelautakunnalta nyt olisi useita kymmeniä tuhansia markkoja suurempi, jolloin arw. Weronmaksajakin woisi täydellä syyllä olla suruissaan, samaten kuin allekirjoittanut jotenkin warmasti olisi wapautunut Riihimäen matkasta.

Kun kuntakokouksessa wäitin, että se Elintarwikelautakunta, joka kyseessä olewan asian aiheutti, oli laillisesti walittu, niin siinä en sanonut muuta, kuin aiwan puhdasta totuutta. Olihan se nimittäin Akaan kunnanwaltuuston walitsema Elintarwikelautakunta, jonka kanssa meijerin hallinto wiime marraskuussa teki sen sitoumuksen karjantuotteitten hankkimisesta Toijalan kylän asukkaille, jonka täytäntöönpanosta usein mainittu saatawa on syntynyt, ja eihän kunnanwaltuusto enempää kuin kuntakokouskaan ole, ainakaan minun tietääkseni, mainitsemani elintarwikelautakunnan kokoonpanoa muuttanut ennemmin, kuin wiime toukokuussa. Aiwan eri asia on, kuinka paljon kukin elintarwikelautakunnan yksityinen jäsen kapinan ajalla on woinut elintarvikelautakunnassa toimia ja waikuttaa. Siitä ajasta en kuntakokouksessa maininnut halaistua sanaa, sillä se ei kyseessä olleen saatawan laillisuuteen mitään kuulu waan on se saatawan laillisuuden kannalta katsottuna kokonaan elintarwikelautakunnan sisäinen asia.

Wäitteenne, että meijerin hallinnon, täyttäessään edellä kerrottua wiime marraskuussa tekemäänsä kauppasopimusta, olisi pitänyt tietää olewansa epäwarman liikkeen kanssa tekemisissä ja siitä syystä silloin muka  lopettaa karjantuotteiden anto, muodostuu loukkaukseksi Akaan kuntaa kohtaan. Mutta meijerin hallinto enempää kuin allekirjoittanutkaan ei millään ehdolla tahdo olla siinä loukkauksessa mukana, sillä me tiedämme ja olemme kaiken aikaa, usein mainittua kauppasopimusta täyttäessämme, jonka täyttämisen tasaista ja alkuperäisen sopimuksen mukaista kulkua kapinallisten taholta ei kertaakaan yritetty muuttaa tai loukata, tietäneet, että siten syntywä saatawamme on aiwan selwä ja riidaton sekä että Akaan kunta on täysin maksukykyinen sellaisen saatawamme maksamiseen. Syy siihen, että asia on joutunut riidanalaiseksi, on kokonaan elintarwikelautakunnassa, joka mainitsematta pätewää syytä kieltäytymiseensä maksaa kosketeltawaa saatawaamme on kuin onkin siis kenkkuillut.

Nuhdesaarnanne loppupuoli arw. weronmaksaja, samalla kuin siinä wilisee sekä kieli- että lauseopillisia wirheitä, osoittaa sellaista ajatusjuoksunne sekawuutta, etten paraalla tahdollanikaan kerrassaan mitään siitä ymmärrä, waan on minun toteamalla, että kynänkäyttönne on ollut aiwan turhaa, jäätäwä yhä edelleen siksi paatuneeksi Toijalan osuusmeijerin hallinnon puheenjohtajaksi, joka tässä kosketellussakin samoinkuin muissakin asioissa menettelee lain ja totuuden mukaan ja joka salanimien taakse kätkeytywien kanssa kieltäytyy asiasta tämän pitemmältä wäittelemästä.

Toijalassa 11 p. heinäk. 1918

Otto Sawio

Teriskotisäätiön väki teki Koulusta kasvuun -teoksen.

Teriskotisäätiön väki kokosi omalle alueelleen teoksen sivuten Akaan ympäristötaidetapahtumaa. Teoksen suunnittelussa yhdistettiin omien rakennusten historia Akaan historiaan ja kasvuun. Teriskoti on sijoittunut vanhaan koulurakennukseen Toijalan Terisissä, näin ollen teos sai nimen Koulusta kasvuun. Siihen on käytetty olemassa olevia ja kierrätettyjä materiaaleja.

Marika Montonen

Teriskotisäätiö

Eräässä lasten piirretyssä muumijaksossa pieni yksinäinen koira haaveilee liittyvänsä
susilauman joukkoon. Hän ihailee susia ja haluaa lauman mukaan vaeltamaan. Kun hän on aikansa kerännyt rohkeutta, hän päätyy keskelle metsää lauman ympäröimäksi, esittää pyyntönsä, mutta saa vastaukseksi vihaista murinaa ja yössä irvistäviä hampaita. Silloin hän toteaa alistuneen surullisesti: ”Syökää minut sitten”.
Oletko sinä tarinan susi vai tuo koira? Meille on usein tärkeää pitää yhtä tuttujen
ja turvallisten asioiden ja ihmisten kanssa. Jos laumaamme – oli kyseessä sitten mielipide tai fyysinen ilmestyminen – lähestyy joku toisenlainen, joku muu, me usein asetumme hampaat irvessä puolustuskannalle. Tällaisia meidän ja muiden mielipiteiden aika rujojakin kohtaamisia olemme saaneet seurata mediassa tämän tästä. Ja tarpeeksi kovaa kun joku ryhmä huutaa, niin vastapuolella oleva yksilö tai yksilöt ajautuvat ajattelemaan: ”Syökää minut sitten”. Ja kuitenkin puolin ja toisin pitäisi antaa aikaa ja tilaa kuuntelulle ja asialliselle keskustelulle. Monimielipiteiselle ilmastolle. Pitäisi pystyä rakastamaan.
Viime sunnuntain tekstissä Jeesus antaakin meille aika napakat toimintamallit.
Vihamiehiä pitäisi rakastaa, itseä kiroavia pitäisi siunata ja rukoilla niiden puolesta, jotka itseä herjaavat. Aika tiukkaa asiaa tämän päivän yksilön omien oikeuksien yhteiskunnassa. Oletko mahdollisesti rukoillut mediamyrskyssä itsellesi vastakkaisen osapuolen puolesta? Siunannut sinun tekstiäsi tai mielipiteitäsi ivallisesti kommentoinutta? Niinpä. Luulen, että se on itse kullekin äärimmäisen vaikeaa. Ja kuitenkin Jeesus ohjaa meitä rakastamaan. Jeesus tiivisti rakkauden lain kultaiseen sääntöön, joka kuuluu: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.”
Kivojen ihmisten ja ystävien kohdalla tämä ei ole vaikeaa. Meillä on ympärillä eri
määrät perhettä, ystäviä ja tuttavia, joiden kaunis kohtelu on helppoa ja rakastaminen
vaivatonta. Silti kultainen sääntö näyttäytyy usein meille nykyihmisille laskelmoinnin
mahdollisuutena. Kun lainaan autoani tänään naapurille, voin velvoittaa hänen lainaavan omaansa minulle ensi viikolla. Eräs tuttavani tokaisi minulle kerran, että pyyteettömiä ihmisiä ei ole olemassa. Ja jos onkin, niitä on äärimmäisen harvassa.
Silti Jeesus opastaa meitä pyyteettömyyden ja rakkauden tielle. Eikä minkä
tahansa rakkauden, vaan sellaisen, joka pitää sisällään kaikki ihmiset, ne kaikista
ärsyttävimmät, hermoja koettelevimmat ja sinua kohtaan ilkeät ihmisetkin. Myös ne, jotka on lynkattu mediassa, ja ne, jotka ovat saaneet elämänsä superumpisolmuun ja ne, jotka kärsivät rangaistustaan vankilassa. Miksi meidän näin pitäsi tehdä? Siksi, että haluamme itsekin olla rakasettuja ja hyväksyttyjä – kokonaisia ja todellisia. Haluamme, että meitä arvostetaan. Juuri tähän Jeesus meitä ohjaa.
Apua! Usein meistä ei yksinkertaisesti ole tähän – tai ainakin epäonnistumme
harva se päivä, jos koetammekin pyytettömästi rakastaa niitä ikäviäkin ihmisiä. Mutta juuri tässä Jeesus tulee luoksemme ja kuiskaa: “Minä tiedän, ettet aina pysty, mutta minä pystyn ja rakastan sinuakin ihan valtavasti.“

Kukka Salmio-Virta

HS-Vesi korjaa vesijohtovuotoa Einontiellä Kylmäkoskella 12.7. alkaen kello 9. Korjaustyöt aiheuttavat aamupäivän aikana vesikatkon suurimmassa osassa Kylmäkoskea. Vesikatkon pituus tarkentuu työn edetessä.

Vettä tulee juoksuttaa mikäli siinä esiintyy värivirhettä korjauksen jälkeen.
Asiasta on lähetetty myös tekstiviesti-ilmoitus vaikutusalueen kiinteistöille, joiden puhelinnumerot ovat HS-Veden tiedossa.

Einontiellä Kylmäkosken kirkonkylällä on tehty vesijohtovuodon korjaustöitä. Niiden takia vedenjakelu on jouduttu hetkellisesti katkaisemaan vuotoalueen läheisyydessä perjantaina noin kello 9.

Vesiyhtiön HS-Veden mukaan vedenjakelu palautuu normaaliksi perjantain aikana. Mikäli vedessä esiintyy värivirhettä korjauksen jälkeen, vettä pyydetään juoksuttamaan.

Tiistaina Viialassa saattaa esiintyä häiriöitä vedenjakelussa.

HS-Vesi korjaa vesijohtovuotoa tiistaina Viialan Lallinmäessä. Vuodon korjaustyöt aloitetaan Lallintie 5 kohdalla tiistaina 17.7. noin klo 8.

Korjaustöistä johtuen vedenjakelussa saattaa esiintyä tilapäisiä häiriöitä ja korjaus saattaa aiheuttaa vesikatkon Lallintien kerrostaloissa. Mahdollisen vesikatkon pituus tarkentuu työn edetessä.

HS-vesi kehottaa varaamaan vettä esimerkiksi wc:n huuhtelua varten. Mikäli vedessä esiintyy värivirhettä korjauksen jälkeen, tulee vettä juoksuttaa.

Asiasta on lähetetty myös tekstiviesti-ilmoitus vaikutusalueen kiinteistöille, joiden puhelinnumerot ovat HS-Veden tiedossa.

Vyökadulla Viialassa on keskiviikkona vesikatko.

HS-Veden saneeraustyöt aiheuttavat keskiviikkona 18.7. kello 8–12 vesikatkon Vyökadulla Viialassa.

HS-Vesi pyytää varaamaan vettä katkon ajaksi esimerkiksi talousvedeksi ja wc:n huuhtelua varten. Mikäli veden värjäytymistä esiintyy katkon jälkeen, suositellaan veden juoksuttamista.

Asiasta on lähetetty myös tekstiviesti-ilmoitus vaikutusalueen kiinteistöille, joiden puhelinnumerot ovat HS-Veden tiedossa.

Kesä on hienoa aikaa. Kesällä ihmiset tulevat juttelemaan herkemmin, ja kohtaamisia syntyy useammin kuin talvella. On myös paljon hengellisiä kesäjuhlia ja kesäleirejä.

Olin kesällä helluntaiseurakunnan kesäleirillä ja kysyin siellä, kuinka monella leiriläisellä on jokin lemmikki. Suurimmalla osalla sellainen löytyi.

Onko sinulla jokin lemmikki? Jokaiselle syntyy side ja suhde lemmikkiimme. Suurimmalle osalle lemmikki on hyvin rakas ja antaa paljon iloa elämään. Joillakin on upeita kasveja ja kukkia takapihoillaan, ja myös niitä voidaan pitää kuin lemmikkiä. Niille annetaan paljon rakkautta ja läsnäoloa.

Niin kuin lemmikkimme tai kukkasemme vaativat hoitoa, niin jumalasuhdettammekin täytyy hoitaa. Kun kukkasille antaa vettä kuivan kesän keskellä, ne puhkeavat loistoonsa. Samoin on uskomme laita. Kun huolehdimme rukouksesta, Raamatun lukemisesta, uskovien yhteydestä, puhkeaa uskomme kukkaan. Huomaat, että uskosi ei ole työlästä, vaan saat siitä iloa ja se onkin elämääsi antava voima.

Ihminen tarvitsee iloa elämään. Millaista elämä olisikaan jatkuvan surun ja masennuksen keskellä? Ilomme ei kuitenkaan tarvitse olla yhteydessä ulkoisiin tekijöihin ja tilanteisiimme. Jumala voi antaa meille yliluonnollisen rauhan ja ilon elämäämme, kun sitä Häneltä pyydämme.

Jos teemme jatkuvasti syntiä ja aiheutamme mielipahaa toisille ihmisille, miten Jumala voisi täyttää ilolla? Mutta tässäkin tilanteessa voit kääntyä Jumalan puoleen ja saada kaikki tekosi anteeksi. Psalmeissa on paljon hyviä elämänohjeita ja moni niistä ohjaa sinut kohti iloa. Kehotankin sinua nyt tarttumaan elämän ja ilon antavaan kirjaan ja avaamaan sieltä kohdan Psalmi 97:11-12:

”Vanhurskaalle koittaa valkeus ja oikeamielisille ilo. Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä.”

Kun käännämme katseemme kohti Jumalaa ja kokonaisvaltaisesti haluamme antaa elämämme Hänen käsiinsä, meidän silmämme aukeavat, kuin pimeyteen tulisi valkeus. Sitä kautta myös ilo tulee elämäämme. Se ei ole iloa, joka haihtuu seuraavana päivänä pois, vaan se jatkuu.

Viime ajat on ollut suurta jalkapalloilun aikaa. Venäjällä on ollut menossa MM-kisat ja kovia otteluita on nähty. Sekin on antanut iloa monien arkeen.

On ollut myös mielenkiintoista nähdä erilaisia joukkueita ja valmentajia. Jokainen joukkue tarvitsee mutkatonta yhteistyötä, jotta menestystä tulisi. Mietipä uskonelämää jalkapallopelinä. Menestyäksemme tarvitsemme siihen joukkuekavereita. Meillä on myös valmentajia, jotka tsemppaavat meitä hyviin suorituksiin.

Kentällä on myös tuomari, joka arvioi pelaammeko sääntöjen mukaisesti. Tuo tuomari on tietysti Jumala, joka antaa täysin oikeudenmukaisen tuomion. Jos pelaamme sääntöjen vastaisesti, voimme saada rikkeestä tuomion. Joskus pääsemme varoituksella, mutta pahimmassa tapauksessa saamme punaisen kortin ja joudumme pelistä pois. Toivottavasti siihen tilanteeseen joutuu vain ani harva.

Yhteispelillä saamme voiton vastustajastamme ja voimme voittajana nostella pokaalia. Toivotan sinulle kesän keskelle hyvää ja iloista joukkuepeliä!

Pasi Jokiaho

Akaan helluntaiseurakunta

Poliisi joutui lopettamaan toisen kolariin joutuneen hirven. Toinen kuoli tapahtumapaikalle.

Keskiviikkona aamulla noin kello 6.35 tapahtui moottoritien ja valtatie 9:n liittymän tuntumassa Akaassa kaksi hirvieläinkolaria lähes yhtäaikaisesti. Toinen kolari tapahtui etelään johtavilla kaistoilla, toinen pohjoisen suuntaan johtavilla kaistoilla.

Toiseen hirveen törmännyt kuorma-auto pystyi jatkamaan matkaa kolarin jälkeen. Toiseen eläimeen törmännyt pakettiauto vaurioitui pahoin. Henkilövahinkoja ei tullut. Eläimistä toinen kuoli tapahtumapaikalle kolarin seurauksena. Poliisi joutui lopettamaan toisen.

Meeri Keskiselle ja Joonas Huhtalalle Kylmäkoskelle syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa 14.7. kello 8.37 tyttö, jonka syntymämitat olivat 4750 grammaa ja 52,5 senttiä. Isosisko Selina on kaksivuotias.

Hämeenlinnalaisille Sanna ja Tomi Merolle syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa 11.7. kello 20.01 tyttö. Syntymämitat olivat 3645 grammaa ja 49,5 senttiä. Isoveljen nimi on Joona.

Suomen Senaatin antaman asetuksen nojalla 3.7.18 ”Voin kaupan, maidon ja voin käytön järjestelystä maalla”, ilmoittaa elintarvelautaunta käytäntöön pantavaksi seuraavat määräykset:

1) Toijalan Osuusmeijerin jäsenet määrätään tuomaan kaiken karjansa antaman maidon, mitä ei käytetä kotitarpeeksi tai elintarvelautakunnan luvalla myydä lähimmän ympäristön lehmättömien maidontarpeen tyydyttämiseksi;

2) Ne karjanomistajat, jotka eivät ole osuusmeijerin jäseniä, velvoitetaan elintarvelautakunnan asiamiehelle lähemmin määrättyyn paikkaan toimittamaan vähintäin 1 kg. voita jokaista lehmää kohti kuukaudessa;

3) Maidon, voin ja juuston myynti ilman elintarvelautakunnan lupaa on kielletty;

4) Maidon, voin ja juuston kuletus kunnasta pois maa-, vesi- ja rautateitse on kielletty;

5) Maidon, voin ja juustoasiain ylivalvojana toimii meijerin isännöitsijä agr. K.K. Paasia ja on kaikkien mainittuja tuotteita koskevissa asioissa käännyttävä hänen puoleensa;

6) Maito-, voi- ja juustoasioissa tullaan antamaan lähempiä ohjeita kuulutuksella kirkossa ja sanomalehdissä.

Toijala 18 p:nä heinäkuuta 1918.

Toijalan Elintarvelautakunta.

Tarja Laakso ja 12 kilon kahvakulla Matinpuiston kentällä. Kuva: Oona Eskeli.

Akaan Seudussa 18.7. julkaistun jumppajutun yhdessä kuvatekstissä oli virhe. Kuvassa ei ollut Inka Häyrynen ja 8 kilon kahvakuula vaan Tarja Laakso ja 12 kilon kahvakuula.